Kirjoittaja: Sword of Damocles
Tietoja:
- Julkaisuvuosi: 2023
- Valmistusmaa: Yhdysvallat
- Hinta: 1100 USD / noin 1300 EUR (julkaisutarjous 900 USD)
- Rakenne: Suljettu, over-ear
- Dynaamiset 50 millimetrin elementit: LCP-kalvo (Liquid Crystal Polymer), N52-magneetit ja Atrium Damping System (ADS)
- Impedanssi: 80 Ohm
- Herkkyys: 103 dB/mW
- Paino: 480 g ± 30 g (omat kuulokkeeni 508 g)
- Liitintyyppi: 2 x 3,5 mm
- Kaapeli: Pituus 1,8 m / liitin 4-pin-XLR, 4,4 mm tai 6,35 mm
- Lisävarusteet: Puhdistusliina, kaapelipussukka ja omistajakortti
- Lisähintaan ostettavissa 150 dollarilla tuunauskitti (sisältää kahdet lisäpehmusteet ja erilaiset titaaniverkot diskantin määrän säätämiseen) sekä 50 dollarilla keinonahasta tehty kuljetuskotelo
- Takuu: Ensimmäiselle omistajalle elinikäinen elementtitakuu + 2 vuoden takuu ulkoisille osille
Arvostelukappaleen hankintapa: Itse ostettu tuote
Yhdysvaltalaisen ZMF:n kuulokevalikoima on alkanut laajentua viime vuosina nopeaan tahtiin, kun valmistaja on saanut valmiiksi useita pidempään kehitteillä olleita tuotteita. Eniten huomiota saaneet Atrium- ja Caldera-mallit (suljettu malli julkaistaan toukokuussa 2024) ovat kuitenkin korkean hintansa vuoksi useimpien ulottumattomissa, eikä myöskään Auteur Classic:ia voida pitää erityisen edullisena hankintana. Tämän vuoksi onkin ollut odotettavissa, että ZMF tuo markkinoille myös halvempia vaihtoehtoja etenkin kun se ehti vihjailla jo pidempään alle 1000 dollarin kuulokemallista, joka soveltuisi mukana kuljetettavaksi.
Nämä suljetut kuulokkeet julkaistiin lopulta joulukuussa 2023 ja niiden nimeksi tuli Bokeh (tuttu termi valokuvaajille). Hintakin saatiin pidettyä kohonneista tuotantokustannuksista huolimatta varsin siedettävänä, koska kuulokkeita myytiin 250 kappaleen erä 900 dollarilla. Valitettavasti julkaisualennuksen jälkeen hinta asettui kuitenkin 1100 dollariin, joten Bokeh maksaa nykyään saman verran Atticus, jonka se tulee jollakin aikataululla korvaamaan valmistajan edullisimpana kuulokemallina. Tekeillä on myös avoimella rakenteella toteutettu versio samoista kuulokkeista.
Bokeh-mallin julkaisualennus vaikutti houkuttelevalta, vaikka 100 dollarin lisähintaan ostamani tuunauskitin, postikulujen ja arvonlisäverojen jälkeen loppuhinta kohosikin noin 1250 euroon. Tähän hintaan sain kuitenkin hienot rubiininpunaiseksi värjätyt puukuulokkeet, joiden kiinnostavuutta lisää uudenlainen sirompi sankarakenne sekä ZMF:n yleisestä tyylistä poikkeavat 80 ohmiset LCP-elementit takavaimennettuna kalliimmista malleista tutulla ADS-systeemillä. Tuunauskittiin sisältyvien korvapehmusteiden sekä eri mesh-vaihtoehtojen avulla kuulokkeista saadaan lisäksi säädettyä peräti 9 erilaista versiota, joten useimpien lienee mahdollista löytää äänellisesti itseään miellyttävä lopputulos.
Bokeh voitaisiinkin mieltää eräänlaiseksi leikkikentäksi, joka houkuttelee kokeilemaan eri vaihtoehtoja ja ottamaan selvää kuulokkeiden toiminnasta. Toisaalta en ole täysin varma, tietääkö ZMF itsekään, millaiset se halusi kuulokkeistaan tehdä, koska esimerkiksi korvapehmusteet ovat jo ehtineet vaihtua kahden tuotantoerän välillä. Tällaiset temput aiheuttavat turhaa epäselvyyttä kuluttajien keskuudessa. Myös muutamat muut ratkaisut tuntuvat ristiriitaisilta, joten kuulokkeissa riittääkin runsaasti käsiteltävää.
Tuotepakkaus ja lisävarusteet
Kustannusten karsiminen näkyy Bokeh-mallin kohdalla ensimmäisenä tuotepakkauksessa, joka on tukevan Seahorse-salkun sijaan tavanomaisempi ruskea pahvilaatikko. En kuitenkaan laske tätä suuremmaksi miinukseksi, koska käyttäisin salkkua vain harvoin, joten en välttämättä haluaisikaan maksaa siitä extraa. Pahvilaatikon ulkoreunaan on painettu hyödyllistä tietoa kuulokkeista, joten ZMF on panostanut esillepanoon selvästi enemmän kuin esimerkiksi Hifiman.
Oletuksena Bokeh:in mukana toimitetaan ostajan valitsema kaapeli, pehmeä kaapelipussukka, puinen omistajakortti sekä kankainen puhdistusliina. Erikseen myytävän tuunauskitin sisällölle on myös tehty valmiiksi omat osionsa pakkauksen sisälle, joten kahdet lisäpehmusteet ja elementin etupuolelle ruuvattavat umpinaiset titaaniverkot mahtuvat sisään heittämällä.
Vaikka Bokeh-mallia markkinoidaankin mahdollisuudella kuljettaa sitä kohtuullisen helposti mukana, sille ei alun perin tarjottu minkäänlaista kuljetuskoteloa. Nykyään sellainen olisi ostettavissa 50 dollarin lisähintaan, mutta olisin toivonut sen sisältyvän suoraan pakettiin etenkin julkaisualennuksen päätyttyä. Toisekseen alkuperäinen julkaisuajankohta tuntui hätiköidyltä, koska ilman koteloa kuulokkeetkaan eivät mielestäni vielä olleet valmis tuote markkinointiinsa nähden.
Olen myös harmistunut siitä, että julkaisun yhteydessä kohtuulliset 100 dollaria maksanut tuunauskitti on hinnoiteltu nykyään 150 dollariin. Erilaisia korvapehmusteita olisi toki mahdollista ostaa yksittäin 80 dollarilla ja titaaniverkot maksaisivat erikseen ostettuna 20 dollaria. Julkaisun yhteydessä tuunauskitin ostamalla sai kuitenkin käytännössä toiset korvapehmusteet ilmaiseksi, kun taas nykyään säästöä kertyisi vain 30 dollaria.
Mukana toimitettavaan kaapeliin ostajan on mahdollista valita liittimeksi 4-pin-XLR, 4,4 mm tai 6,35 mm, mutta missään ei mainita, että 4,4 millimetrin liittimellä varustettu kaapeli olisi sukitukseltaan hieman muita hienompi. Itse valitsin kaapeliini 6,35 millimetrin liittimen. Käytettävyydeltään kuvailisin kaapelia perushyväksi. Se ei häiritse suuremmin, mutta on karkean materiaalinsa vuoksi hieman mikrofoninen. ZMF:n vakiokaapelin 1,8 metrin pituus on itselleni sopiva, mutta se osoittaa, ettei valmistaja ole varsinaisesti lähtenyt optimoimaan Bokeh-mallia mobiilikäyttöön. Kuulokkeisiin kaapeli kiinnittyy kuitenkin muissa ZMF-malleissa käytettävien mini-XLR-liittimien sijaan tavanomaisemmilla 3,5 millimetrin liittimillä, joten siltä osin käyttökokemus on muuttunut sulavammaksi.
Puolen kilon Bokeh
Bokeh on “semi-portable” ja “back-packable” -statuksistaan huolimatta edelleen suurikokoinen kuuloke, eikä sen puolen kilon painokaan anna viitteitä mobiilikäyttöön suunnitellusta tuotteesta. Jos tarkkoja ollaan, sekä Verite Closed– että Eikon-kuulokkeeni ovat suurin piirtein saman kokoisia ja painavat silti vähemmän kuin Bokeh. ZMF tähtäsi tiettävästi alun perin reilun 400 gramman painoon, mutta tämä tavoite haudattiin selvästi jossakin välissä laadukkaampien materiaalivalintojen tieltä: kuulokkeet ovat kalliimpien mallien tapaan kokonaan puuta, metallia ja nahkaa.
Vaikkei Bokeh mobiilikuulokkeeksi välttämättä sovellukaan, se on onneksi kotikuulokkeena todella hieno ja laadukas. Punaiseksi värjätyt Limba-puusta (tunnetaan myös nimellä Korina kitaroiden materiaalina) tehdyt kupit näyttävät upeilta, minkä lisäksi sankarakenteesta on kehitetty aiempaa sirompi ja virtaviivaisempi. Muina positiivisina muutoksina mainittakoon, että panta näyttää nyt pään päällä vähemmän paksulta, korkeuden säätämiseen käytetyt metallitapit ovat paremmin tuetut, ja kuppien pyörimisliikkeeseen on lisätty ensimmäistä kertaa stopparit, joiden ansiosta kupit kääntyvät molempiin suuntiin vaakatasoon, mutta eivät enää kokonaan ympäri. Koska pääpannan nahkapäällysteen reunatkin viimeistellään aiempaa siistimmin, yleinen laatuvaikutelma lähestyy jo mielestäni Meze Audion tuotteita, kuten 109 Pro:ta. Väittäisinkin Bokeh:in olevan edullisimmasta hinnastaan huolimatta ZMF:n parhaiten viimeistelty kuulokemalli. Tämä tietänee hyvää myös tulevaisuudessa julkaistaville tuotteille.
Kaikki Bokeh:issa ei silti ole täysin priimaa, sillä edestä- ja takaapäin katsottuna sen korvapehmusteiden reunat näyttävät melko tökeröiltä ollen vuoroin löysät ja ylikireät. Tämä johtuu kuulokemallin soikeasta kuppirakenteesta, jota ei ole huomioitu täysin pehmusteiden muotoilussa. Valmistaja perustelee tätä sillä, että eräänlaisena pyöreän ja soikean välimuotona Bokeh:in pehmusteet sopivat tarvittaessa moniin muihinkin kuulokemalleihin. Perusmuoto pehmusteissa on pohjimmiltaan sama kuin Calderassa ja Atrium Closed:issa, mutta tarjolla on erilaisia pintamateriaaleja.
Pehmusteiden vaihtaminen ja erityisesti kiinnittäminen on lisäksi Bokeh:issa tavallista vaikeampaa ja ärsyttävämpää, koska reunusta täytyy venyttää todella lujaa samalla, kun kiinni saatu osa yrittää luiskahtaa pois paikoiltaan. Itseltäni tämä kaikki onnistuu aiemman kokemuksen pohjalta, mutta voin vain kuvitella, kuinka turhauttavalta prosessi tuntuu niistä, jotka eivät ole aiemmin omistaneet ZMF:n kuulokkeita. Pehmusteiden vaihtamiseen kannustava tuunauskittikin kärsii siitä, ettei pehmusteita tee ihan hevillä mieli irrottaa. Valmistaja kyllä tarjoaa uudelleenkiinnitykseen opastusta ja ohjevideoita, mutta ongelmat olisi voitu välttää suunnittelemalla Bokeh:ille suosiolla sopivamman muotoiset pehmusteet. Asian kanssa on elettävä siihen asti, kunnes pehmusteiden reunat venyvät käytön myötä riittävästi, jotta niiden kiinnittäminen helpottuu.
Käyttömukavuus hipoo täydellisyyttä
Tästä päästäänkin käyttömukavuuteen, joka täytyy laskea yhdeksi Bokeh:in suurimmista vahvuuksista. Puolen kilon painoa olisi lähes mahdotonta jakaa päähän yhtään tasaisemmin ja miellyttävämmin. Mieleeni ei tulekaan vastaavan kokoista ja painoista kuuloketta, joka olisi mukavampi kuin Bokeh. Hetken käytön jälkeen en pysty enää erottamaan, mihin kohtaan päätäni panta ja korvapehmusteet osuvat, sillä istuvuus on niin saumaton ja täydellisesti pääni muotoja mukaileva.
Kiitos tästä kuuluu yhtäläisesti hyvin pehmustetulle ja muotoillulle pääpannalle, sangan tasaiselle puristusvoimalle ja korvapehmusteiden optimaaliselle paksuudelle. Pehmustusta on juuri sopivasti vähemmän niissä kohdissa, joihin tavallisesti muodostuisi enemmän painetta. Esimerkiksi korvien ylä- ja alaosa on muotoiltu eri tavalla pään muoto huomioon ottaen. Bokeh:in pehmusteita olisi myös mahdollista pyörittää, jotta ne asettuvat mahdollisimman mukavasti eri käyttäjille.
Pääpannan teräskaaren ja nahkaremmin välistä löytyy eri kokoisia pehmustenystyjä, jotka jakavat kuulokkeiden painoa päälaen keskikohdan lisäksi myös pään sivuille. Hieman kevyemmästä kokonaispainosta ei olisi haittaa, mutta näinkin Bokeh:in käyttömukavuus hipoo omalla kohdallani täydellisyyttä. Netistä löytyvien kommenttien ja arvioiden perusteella tilanne vaikuttaisi olevan pääsääntöisesti vastaava myös muiden kohdalla.
Kuulokkeille suunniteltujen kolmen korvapehmustemallin välillä ei vaikuttaisi olevan suurempaa eroa käyttömukavuudessa, sillä ne eroavat vain pintamateriaaliltaan. Joillekin kokonaan mokkamateriaalista tehdyt pehmusteet saattavat tuntua kaikkein miellyttävimmältä, kun taas itse pidän eniten hybridi-mallisten pehmusteiden pehmeästä lampaannahasta. Keinonahkapehmusteet sen sijaan saattavat olla kaikkein hiostavimmat kesäkäytössä, mutta niidenkin päätä vasten asettuva osa on rei’itetty. Tältä osin Bokeh:in pehmusteet eroavat itseasiassa hieman Caldera-mallista, jonka pehmusteiden päätä vasten tuleva osa on kiinteä ja sivut rei’itetyt. Bokeh:in pehmusteiden kiinteät sivuosat parantanevat äänieristystä, koska kyseessä on kuitenkin suljettu kuulokemalli. Ympäristömelu pysyykin varsin hyvin ulkopuolella etenkin, kun kuulokkeiden tuunaaminen on vaatinut vain minimaalisen pienet ilma-aukot puukuppien takaosaan.
Uudenlainen elementti
Valmistajan dynaamisissa kuulokemalleissa on tähän mennessä käytetty aina impedanssiltaan 300 ohmisia elementtejä, mutta Bokeh:iin on valittu hieman herkempi 80 ohmin elementti 50 millimetrisellä LCP-kalvolla (Liquid Crystal Polymer). Tämän kuvaillaan olevan liikkeiltään vikkelä etenkin N52-tehoisten magneettien kanssa. Kooltaan ja materiaaliltaan vastaavia elementtejä käytetään toki monissa muissakin kuulokkeissa, joskaan ei yleensä 80 ohmisina, vaan sen alle. ZMF on myös lisännyt elementin takapuolelle patentoidun ADS-vaimennussysteeminsä (Atrium Damping System), joka löytyy jo ennestään molemmista Atrium-malleista, Calderasta sekä Auteur Classicista. Kyseessä on kaikessa yksinkertaisuudessaan vaahtorakenne, joka vaimentaa elementin takasäteilyä ja kontrolloi lisäksi eri taajuuksien vaimentumisnopeutta halutulla tavalla. Itse miellän tämän ikään kuin äänen puhdistamiseksi, koska takavaimennus vaikuttaisi selkeyttävän uusimpien ZMF-mallien äänikuvaa.
Osa Bokeh:in mobiilikäyttöön viittaavasta markkinoinnista liittyy siihen, että sen tulisi sopia matalamman impedanssinsa ja muita ZMF-malleja suuremman herkkyytensä (103 dB/mW) myötä paremmin pienikokoisille ja -tehoisille vahvistimille. Tämä pitääkin paikkansa, mutta uskoisin valmistajan halunneen muutenkin kokeilla jotakin uutta lukuisten 300 ohmisten kuulokkeiden jälkeen.
Äänenlaatu
Huomioita äänenlaadun arvioinnista
Kuulokkeiden taajuusvastemittaukset on tehty IEC711-standardin mukaisella laitteistolla ja KB501X-mallisilla silikonikorvilla. Kuvaajissa käytetään vertailupohjana tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa Harmanin tavoitekäyrää (vuoden 2018 versio), joka on yleistys siitä, millaisen taajuusvasteen mukainen ääni kuulostaisi suurimman osan mielestä hyvältä ja vastaisi tasapainoisia kaiuttimia hyvin akustoidussa huoneessa. Lisätietoa mittauksista ja niiden tarkkuudesta löytyy Taajuusvastemittaukset-sivulta (päivitetty hiljattain kattavammaksi). Bokeh:in taajuusvaste eri korvapehmustevaihtoehdoilla on myös vertailtavissa muiden mitattujen kuulokkeiden kanssa Squiglink-vertailutyökalun avulla.
Valmistajan ristiriitaiset pehmustevalinnat
Bokeh:in ensimmäiseen tuotantoerään valittiin vakiopehmusteiksi bassovoittoiset keinonahkapehmusteet, koska eri audio-messuilta saadun palautteen perusteella ihmiset pitivät niistä eniten. Hälyisä messuympäristö ei kuitenkaan yleensä ole paras vaihtoehto kuulokkeiden arvioimiseen, jolloin suurempi määrä bassoa koettiin varmasti eduksi. Jokseenkin ristiriitaisesti ZMF:n Zach Mehrbach kertoi kuitenkin ennen Bokeh:in julkaisua pitävänsä itse eniten hybridi-pehmusteista, joilla ääni olisi tasapainoisinta ja mukailisi lähimmin Harmanin tavoitekäyrää. Miksei näitä pehmusteita sitten valittu vakiopehmusteiksi? Syytä voidaan arvailla, mutta näin järjesteltynä useimmat päätyivät itseni tapaan maksamaan kuulokkeista 100 dollaria enemmän saadakseen valmistajan mainitsemat, objektiivisesti arvioituna paremmat, korvapehmusteet. Jostakin syystä niitä ei saanut vaihdettua tilausvaiheessa keinonahkapehmusteiden tilalle toisin kuin ZMF:n muissa kuulokemalleissa on tavallisesti ollut mahdollista tehdä.
Hieman yllättäen tämä ei kuitenkaan herättänyt kuluttajien keskuudessa käytännössä minkäänlaista kritiikkiä, vaan kuulokkeiden muunneltavuus koettiin yksinomaan positiivisena asiana, vaikka siitä täytyikin maksaa lisää tuunauskitin muodossa. Näin jälkikäteen ajateltuna pehmuste-episodi tuntuu mielestäni ikävä kyllä puhtaalta lisärahastukselta, jolla saatettiin hyvinkin paikata kuulokkeiden julkaisualennusta. Toisaalta valmistaja saattoi myös olla epävarma siitä, millaiset sen kuulokkeiden kannattaisi olla, sillä ZMF:n ydinkohderyhmä vaikuttaa suhtautuvan jokseenkin negatiivisesti Harmanin tavoitekäyrään. Oli miten oli, toiseen tuotantoerään vakiopehmusteet vaihtuivat tasapainoisempaan hybridi-malliin. Erilliselle tuunauskitille ei enää mielestäni olisikaan yhtä suurta tarvetta etenkään, kun sen hinta on noussut 150 dollariin. Bokeh:ista ei joka tapauksessa harmillisesti koskaan tullut aidosti alle 1000 dollarin kuuloketta (ainakaan erityisen tasapainoista), vaikka se sellaiseksi suunniteltiinkin.
9 erilaista arviota samoista kuulokkeista?
Bokeh:in omistajan olisi tarkoitus valita tarjolla olevista korvapehmusteista ja mesh-vaihtoehdoista mieluisensa yhdistelmä. Valinnan varaa onkin runsaasti, sillä tuunauskitti hankkimalla erilaisia versioita muodostuu 9 kappaletta. Joidenkin vaihtoehtojen välillä äänelliset erovat jäävät toki pieniksi, mutta ääripäissä puhutaan hyvin erilaisista kuulokkeista. Tämä tekee lopulta Bokeh:in arvioimisesta haastavaa, koska kaikkien vaihtoehtojen käsittely olisi äärimmäisen työlästä. En uppoudukaan yksittäisillä osa-alueilla tällä kertaa aivan yhtä syvälle kuin tavallisesti.
Oletuksena kuulokkeiden elementin etupuolelle on asennettu osittain rei’itetty titaaniverkko (Burst Mesh), joka vaimentaa hieman ylätaajuuksien määrää. Vaihtoehtoisesti verkko voidaan irrottaa diskantin voimistamiseksi kokonaan tai vaihtaa se tuunauskitin mukana tulevaan umpinaiseen malliin (Solid Mesh), jolla ylätaajuudet eivät varmasti ole kenenkään makuun liian kirkkaat. Säätömahdollisuus on edullisuutensa ansiosta mielenkiintoinen, mutten ole varma, kuinka monta verkkojen vaihtamiskertaa elementtiä ympäröivään puukehykseen tehdyt ruuvikierteet kestävät löystymättä. Korvapehmusteiden osalta keinonahkaiset pehmusteet eroavat selvästi kahdesta muusta vaihtoehdosta, kun taas hybridi-pehmusteet ja mokkapehmusteet ovat pohjimmiltaan melko samankaltaiset. Aloitan käsittelyn keinonahkapehmusteista, koska ne olivat omien kuulokkeideni vakiopehmusteet.
Äänenlaatu alkuperäisillä vakiopehmusteilla (Protein Pads)
Bokeh tarjoaa keinonahasta tehdyillä pehmusteillaan valmistajan Atticus-kuulokkeita muistuttavan, bassontaan tuhdin ja keskitaajuuksiltaan täyteläisen tumman, kuuntelukokemuksen. Atticukseen verrattuna Bokeh tuntuu hiotummalta, mutta kuitenkin etäisemmältä ja vähemmän innostavalta. Toisto on tilavan äänikuvan ja hyvän erottelukyvyn ansiosta kohtuullisen selkeää, mutta basso murisee koko ajan voimakkaasti etualalla ja diskantti jää omaan makuuni turhankin kesyksi. Bokeh pyrkii selvästi olemaan jonkinlainen vastamelukuulokkeita muistuttava bassotykki, mikä ei välttämättä ole sitä, mistä useimmat haluaisivat maksaa yli 1000 euroa. Toisaalta bassomusiikki kuulostaa hauskalta ja yökerhomaiselta, kunhan käytössä on elementtejä tiukasti kontrolloiva vahvistin. Tällöin basso junttaa kauttaaltaan lujaa pysyen myös riittävän hyvin omalla tontillaan. Puukupeista ei myöskään kuulu kuminaa tai jälkikaikua, joten ne voidaan nähdä tällä kertaa enemmän koristeena kuin osana tuunausta.
ZMF kertoo LCP-kalvolla varustetun elementin olevan perusääneltään niin nopea ja kevyt, ettei taajuusvastemittauksissa näkyvä epätavallinen kohouma 200–500 hertsin välillä kuulosta samalta kuin voitaisiin olettaa. Tämä vaikuttaisikin pitävän melko hyvin paikkansa, koska korvakuulolla arvioisin korostuman puolet pienemmäksi. Oma mittauslaitteeni vaikuttaisi myös voimistavan korostumaa verrattuna valmistajan julkaisemiin mittaustuloksiin, jotka on tehty hintavammalla laitteistolla. Joka tapauksessa alakeskitaajuudet toistuvat täyteläisinä, mikä tuo soittimiin hauskaa painavuutta. Myös laulajat siirtyvät hieman lähemmäs äänikuvassa kuulostaen lämpimiltä ja rentojen ylätaajuuksien myötä samalla rauhallisilta. Kuulokkeita on mahdollista kuunnella rennosti pitkiä aikoja, mutta keskitaajuuksien ja diskantin energiataso on siinä määrin matala, että kuuntelukokemus jää väkisin hieman unohdettavaksi. Millään tapaa neutraaliksikaan esitystapaa en voi kuvailla.
Kaikesta huolimatta keinonahkapehmusteet tuovat edelleen esiin myös Bokeh:in vahvuuksia. Kuulokkeissa on suljettu rakenne huomioon ottaen tilava ja selkeä äänikuva. Musiikki soi kerrostuneesti ja eri osa-alueet pysyvät erotellusti omissa lokeroissaan. Tämän ansiosta äänestä onkin yllättävän helppoa poimia pienempiä yksityiskohtia, vaikkei värittynyt tuunaus siihen suuntaan huomiota varsinaisesti ohjaakaan. Valmistajan kuulokkeet muuttuivat erottelukykyisemmiksi heti ADS-vaimennussysteemin käyttöönoton jälkeen, joten sitä lienee kiittäminen tälläkin kertaa.
Äänenlaatu hybridi- ja mokkapehmusteilla
Tässä välissä lienee sopiva hetki mainita, että omalla laitteistollani mitattu Bokeh:in taajuusvaste täsmää yleisesti ottaen varsin huonosti subjektiivista kokemustani kuulokkeiden äänestä. Tämä johtuu nähdäkseni elementin sijainnista kehyksessään sekä ihmisen päähän muotoilluista pehmusteista. Mittauslaitteen korvia ympäröivien tasaisten metallireunusten kanssa istuvuus ei vastaa täysin sitä, mitä se on omassa päässäni. Itselleni elementti asettuu luontaisesti sopivaan kohtaan korvan eteen, kun taas mittauslaitteessa yksittäisen mittauskerran tulos riippuu merkittävästi siitä, miten kuulokkeet on aseteltu korvaan nähden. Alla näkyvät valmistajan tekemät mittaukset osoittavat, miksi pidän Bokeh:in keskitaajuuksia hybridi-pehmusteilla omiin mittauksiini nähden tasapainoisempina. Toisaalta en koe kuulokkeita aivan yhtä Harman-tyylisiksi, joten totuus saattaakin löytyä omalla kohdallani kaksien eri mittausten välimaastosta.
Hybridi-pehmusteet:
Bokeh muuttuu hybridi-pehmusteillaan eli nykyisillä vakiopehmusteillaan normaalimmaksi ja tasapainoisemmaksi. Suurimpina muutoksina basson määrä vähenee ja yläkeskitaajuudet tulevat paremmin esille ollen jo energiatasoltaan hyvinkin luonnollisen kuuloiset keinonahkapehmusteisiin verrattuna. Diskantissa en koe valtavaa muutosta määrän osalta, mutta tyyli muuttuu jonkin verran. Jos minun tulisi nimetä hybridi-pehmusteiden suurin heikkous Burst Mesh:in kanssa, se olisi juuri diskantin lievä karkeus ja epäluonnollisuus. Kaikki taajuudet eivät ole optimaalisella tavalla balanssissa, vaan tietyt kohdat äänestä korostuvat toisia enemmän. Minkäänlaista liiallista kirkkautta tai räikeyttä ääneen ei silti muodostu, ja itseasiassa tietyillä vahvistimilla (esimerkiksi Cayin iHA-6 ja sen 10 ohmin liitin) kiinnitän epäluonnollisuuteenkin vähemmän huomiota. Hybridi-pehmusteet ovatkin täten selkeä parannus kuulokkeiden alkuperäisiin vakiopehmusteisiin nähden.
Basso toistuu hybridi-pehmusteilla tiukemmin ja kontrolloidummin, mutta sen muhkeus tekee edelleen kuuntelusta hauskaa. Elektroninen musiikki junttaa tyydyttävän voimakkaasti. Parasta on mielestäni se, ettei basso tule ihan iholle, vaan se täyttää äänikuvan mukavalla määrällä äänenpainetta. Alakeskitaajuuksien pieni korostus luultavasti auttaa tekemään äänestä tavallista painavampaa, koska myös Focal Bathysissa oli samanlaisia piirteitä.
Negatiivisena puolena rock-musiikkia kuunnellessa alakeskitaajuuksien turvonneisuus häiritsee välillä hieman, koska se pehmentää toistoa ja sen yksityiskohtaisuutta. Ylemmät keskitaajuudet eivät myöskään tuo toistoon valtavasti purevuutta, joten esitystapa on pikemminkin lämmin ja rento kuin räväkkä. Tällaista ääntä on kuitenkin mukavaa kuunnella pidempiäkin aikoja ilman, että kyllästyisin siihen. Hybridi-pehmusteilla kuvailisin Bokeh:ia ZMF:n mittapuulla varsin tavallisen kuuloiseksi, mikä ei ole huono asia, sillä nykyään yhä useammat arvostavat tasapainoista ääntä.
Luonnollisemman taajuusvasteen ansiosta pystyn keskittymään entistä paremmin kuulokkeiden tilavaan ja kerrostuneeseen äänikuvaan. Erityisesti lähellä ja kaukana kuuluvat äänet erottuvat hyvin toisistaan, mikä auttaa yksityiskohtien havainnoimisessa ja kompensoi toiston lievää pehmeyttä. Bokeh ei räjäytä millään osa-alueella pankkia, mutta se kuulostaa hyvältä ja helposti kuunneltavalta kuulokkeelta. Lopulta itseäni jää harmittamaan vain aavistuksen verhoutunut diskantti, joka tuntuu koko ajan siltä kuin sitä rajoitettaisiin tarpeettomasti. Ongelmaan löytyy kuitenkin ratkaisuja.
Mokkapehmusteet:
Jos kuulokkeista halutaan hieman ilmavammat, niihin voidaan vaihtaa tuunauskittiin sisältyvät mokkapehmusteet (suede). Ne lisäävät ääneen kivaa säihkettä, joka raikastaa esitystapaa tummempiin hybridi-pehmusteisiin verrattuna. Muutoinkin toisto on mokkapehmusteilla hieman energisempää ja vaivattomampaa ilman, että diskantti löisi vielä suuremmin yli tai olisi epäluonnollisen kirkasta. Joillakin vahvistimilla sähäkkyys voi toisinaan päästä yllättämään, mutta pääsääntöisesti sanoisin mokkapehmusteiden sopivan niille, jotka pitävät kirkkaammasta, mutta kuitenkin tasapainoisesta äänestä. Lisäkirkkautta lukuun ottamatta valtavaa eroa hybridi-pehmusteisiin ei lopulta taajuusvasteen näkökulmasta kuitenkaan synny.
Suosin lopulta itse hieman enemmän hybridi-pehmusteita niiden täsmällisemmän toiston vuoksi. Mokkapehmusteilla ääni on yleisesti ottaen hieman pehmeämpää ja sulavampaa, joten esimerkiksi basso toistuu jonkin verran löysemmin. Jos kuunnellussa kappaleessa on esimerkiksi tyyliltään paksusti toistuva bassorumpu tai -kitara, ääni alkaa kumahdella mokkapehmusteilla tavallista enemmän. Toisaalta joku voisi aivan hyvin pitää mokkapehmusteiden pyöreämmästä bassontoistosta, ja kokemus voi vaihdella jonkin verran käytössä olevasta kuuntelulaitteistosta riippuen.
Eri mesh-vaihtoehtojen vaikutus ääneen
Elementtien etuvaimennuksessa hyödynnetyt titaaniverkot madaltavat ylätaajuuksien määrää 5 kHz:stä eteenpäin. Osittain rei’itettyjen Burst Mesh -verkkojen vaikutus on maltillisempi, kun taas umpinaiset verkot blokkaavat diskanttia enemmän. Etuvaimennus sopii kaikkein parhaiten kirkasäänisimmille mokkapehmusteille, mutta valmiiksi tummahkot hybridi- ja keinonahkapehmusteet muuttuvat omaan makuuni turhankin hillityiksi. Jokainen voi kuitenkin kokeilla asiaa ja todeta muutokset omin korvin. Kannattaa huomioida, että diskantin määrän muuttaminen ohjaa samalla huomiota eri tavalla muille taajuusalueille, joten lopputulos voi olla odotettua erilaisempi.
Eri verkkovaihtoehdot vaikuttaisivat olevan suunniteltu muutamien diskanttipiikkien madaltamiseen, joten olettaisin lopputuloksen vaihtelevan ihmisten välillä riippuen siitä, mille taajuuksille piikit osuvat kunkin kuuloaistin herkkyyteen nähden. Itse olen selvästi mahdollisille paikallisille korostumille melko immuuni, koska pystyn kuuntelemaan Bokeh:ia rennosti ilman titaaniverkkoja. Tässä on myös se etu, ettei diskantti vaimene turhaan laajemmalta alueelta kuin olisi tarpeellista.
Koenkin Bokeh:in ylätaajuudet kaikkein luonnollisimmiksi, kun ne saavat soida täysin vapaasti. Muutoin havaitsen kaikissa pehmuste & mesh -yhdistelmissä jonkinlaista epäluonnollisuutta ja häiritsevää verhoutuneisuutta. ZMF olisi mielestäni voinut julkaista kuulokkeet ilman etuvaimennustakin, mutta se lienee pelannut diskantin kanssa varman päälle. Oletuksena asennettu Burst Mesh on lopulta sellainen vaihtoehto, jota useimpien tuskin tarvitsee vaihtaa umpinaiseen verkkoon, ellei tavoitteena ole todella tumma diskantti. Verkkojen irrottamista sen sijaan suosittelen kokeilemaan, koska se ei maksa mitään. Täten koen itse parannuksen äänenlaadussa kaikilla eri korvapehmusteilla.
Oma suosikkini: titaaniverkot irti ja pehmusteet fiiliksen mukaan
Olin jo tätä osiota ensimmäisen kerran hahmotellessani varma, että tulen kirjoittamaan ainoastaan hybridi-pehmusteista. Lopulta tajusin kuitenkin titaaniverkkojen irrottamisen tuovan selkeitä parannuksia myös muihin pehmusteisiin, jolloin aloin löytää niistä kaikista hyviä puolia. En lopulta osannutkaan päättää, miten pidän Bokeh:ista kaikkein eniten, sillä ylätaajuuksien verhoutuneisuudesta eroon päästyäni jäljelle jäi kolme hyvää pehmustevaihtoehtoa.
Ilman titaaniverkkoja mokkapehmusteet tarjoavat itselleni neutraalin kuuntelukokemuksen energisillä keski- ja ylätaajuuksilla. Diskantin sähäkkyyden ja ilmavuuden perusteella siinä voi olla jonkinlaista korostumaa, mutta samaan aikaan pehmusteiden mokkamateriaali vaikuttaisi tekevän toistosta miellyttävän sulavaa. Kutsuisinkin lopputulosta sulavan raikkaaksi. Näin Bokeh innostaa itseäni energisyydellään kaikkein eniten ilman, että ääni särähtäisi korvaan tai laulusuorituksissa olisi sibilanssia. Mokkapehmusteilla kuulokkeiden ääni on myös kaikkein yksityiskohtaisinta ja eniten avoimia kuulokemalleja muistuttavaa.
Keinonahkapehmusteet puolestaan kuulostavat titaaniverkkojen irrottamisen jälkeen edelleen rauhallisilta ja tummilta, mutta eivät enää liiaksi. Jos mokkapehmusteet ohjaavat huomiota eniten ylätaajuuksille, keinonahkapehmusteet ovat bassovoittoisimmat ja sitä myötä modernia musiikkia kuunnellessa kaikkein hauskimmat. Keskitaajuudet eivät kuitenkaan enää tunnu liian etäisiltä tai pehmeiltä, vaan toisto on tuhdista bassosta huolimatta helposti omaksuttavaa. Selkeyttä ylätaajuuksillakin piisaa riittävästi. Näin Bokeh muistuttaa mielestäni eniten vanhempia ZMF-malleja, kuten Atticusta ja Eikonia.
Hybridi-pehmusteet pysyvät eräänlaisena välimuotona kahdesta muusta pehmustemallista ollen energisemmät ja tasapainoisemmat kuin keinonahkapehmusteet, mutta rauhallisemmat kuin mokkapehmusteet. En sanoisi kuulokkeiden ääntä hybridi-pehmusteilla täysin neutraaliksi, vaan niiden etu mokkapehmusteisiin nähden on rasittamattomuus. Esimerkiksi vokalisti pysyttelee jonkin verran etäämmällä, eivätkä soittimien yksityiskohdat toistu koskaan liian terävästi. Näin Bokeh toimii erinomaisesti helposti kuunneltavana yleiskuulokkeena. Jos minun pitäisi kuunnella jotakin kuuloketta yli 10 tuntia putkeen, Bokeh olisi siihen hybridi-pehmusteilla ykkösvalintani niin ääneltään kuin käyttömukavuudeltaankin: en uupuisi, mutten myöskään kyllästyisi. Tällaisia tasaisen varmasti suoriutuvia ja turvallisia kuulokkeita ei loppujen lopuksi löydy markkinoilta liikaa.
Helppoa vahvistusta
Bokeh:in impedanssi on muita ZMF-malleja matalampi (80 ohm vs. 300 ohm) ja herkkyys hieman korkeampi (103 dB/mW vs. 96–99 dB/mW), joten valmistaja ehdottaa suhtautumaan siihen mobiilikuulokkeena. Tämä vaikuttaakin purreen, sillä monet ovat päätyneet käyttämään Bokeh:ia pienikokoisilla vahvistimilla hehkuttaen yhteensopivuutta ja helppoa toistettavuutta. Todellisuudessa ZMF:n muutkin suljetut kuulokemallit toimisivat 300 ohmin impedanssistaan huolimatta pienillä vahvistimilla hyvin, mutta eihän sellaista ole tohtinut hifiympyröissä mainita ääneen, vaan kallis putkivahvistin sen pitää olla. Toki olen samaa mieltä siitä, että 300 ohmiset kuulokkeet vaikuttaisivat pääsevän parhaiten oikeuksiinsa korkeamman lähtöimpedanssin omaavilla vahvistimilla. Siinä mielessä Bokeh hyötyy erikoisemmista laitteista vähemmän, jolloin sen voidaan ajatella saavuttavan suuremman osan potentiaalistaan perusvahvistimilla.
Bokeh on joka tapauksessa korkeahkon herkkyytensä ansiosta helposti toistettava kuuloke. Samaan aikaan 80 ohmin impedanssi tekee siitä myös melko monikäyttöisen, koska se on pitkälti immuuni heikkolaatuisempien ja “ylitehokkaiden” vahvistimien taustakohinalle. Myös putkivahvistimilla kuuntelu onnistuu ilman, että taajuusvaste muuttuu valtavasti lämpimämpään suuntaan. Harvemmat mobiililaitteetkaan säikähtävät 80 ohmin impedanssia, joten toivoisin näkeväni enemmän tämän tyyppisiä kuulokkeita.
Olen kuunnellut Bokeh:ia laidasta laitaan erilaisilla vahvistimilla. Mobiilivaihtoehdoista esimerkiksi Qudelix 5K ja Chord Mojo 2 sopivat kuulokkeille hyvin, ja niin ikään edullinen SMSL DL200 -yhdistelmälaite on osoittautunut toimivaksi pariksi. DL200:n pieni lisäenergisyys tekee mielestäni hyvää Bokeh:in keskitaajuuksille ja laite kontrolloi myös onnistuneen tiukasti muhkeita alakeskitaajuuksia. Yllättäen Qudelix 5K tuottaa puolestaan tummemman ja rauhallisemman kokemuksen. Suoraan Macbook Air:in kuulokeliittimestä kuunneltuna Bokeh on sen sijaan diskantiltaan tavallista kirkkaampi, mutta edelleen ihan hyvän kuuloinen. Äänenvoimakkuuttakin Macbookista irtoaa enemmän kuin tarpeeksi.
Lopulta kuuntelukokemus on kuitenkin äänikuvaltaan ja dynamiikaltaan kaikkein vaikuttavin hintavammilla D/A-muuntimillani (Schiit Audio Bifrost 2 ja Matrix Audio X-Sabre 3) ja työpöytävahvistimillani (Cayin iHA-6 ja Aune S17 Pro). Nämä toistavat basson iskevämmin kuin edullisemmat laitteeni. Myös tilavaikutelma on avarampi ja kerrostuneempi kuin esimerkiksi DL200:lla. Erityisesti Bifrost 2 & S17 Pro -yhdistelmällä Bokeh tarjoaa massiivista bassoa ja realistiselta tuntuvan syvän äänikuvan, kun käytän hybridi-korvapehmusteita titaaniverkot irrotettuna. Kannattaa kuitenkin huomioida, että korvapehmusteiden ja titaaniverkkojen vaihtaminen muuttaisi ääntä jopa enemmän kuin erilainen kuuntelulaitteisto. Tämän vuoksi Bokeh voisikin olla järkevintä hienosäätää omalle kuuntelulaitteistolle sopivaksi sen sijaan, että sille hankittaisiin varta vasten uusia laitteita.
Varteenotettavia verrokkeja vain vähän
Mietin aikani potentiaalisia verrokkeja Bokeh:ille, mutta 1000 euron ympäristöstä löytyy yllättävän vähän suljettuja kuulokemalleja, joita pitäisin hankkimisen arvoisina. ZMF:n kuulokkeiden kattavat säätömahdollisuudet tekevät niistä lisäksi vaikeasti vertailtavia muiden valmistajien tuotteiden kanssa, sillä eroja voitaisiin pienentää esimerkiksi korvapehmusteita vaihtamalla.
Aiemmin testaamistani kuulokkeista 1400 euron hintainen Denon AH-D9200 ei mielestäni tarjoa kunnollista vastusta Bokeh:ille, ellei joku satu pitämään voimakkaasti terävöitetystä toistosta. Dan Clark Audio Aeon 2 Closed tai sen Noire-versio sen sijaan saattaisivat olla reilulla 1000 eurolla Bokeh:ille ihan hyviä vaihtoehtoja, mutta itse kyllästyisin kuulokkeiden heikkoon dynamiikkaan ja liiallisella vaimentamisella tukahdutettuihin elementteihin. Valmistajan uuden E3-kuulokemallin sen sijaan näen selkeänä äänenlaadullisena parannuksena Bokeh:iin verrattuna, mutta siitä täytyykin maksaa hulppeat 2500 euroa.
Ranskalaisen Focalin kuulokkeista pidän enemmän 1300 euron hintaisesta Radiance:sta kuin 800–1000 eurolla myytävästä Celestee-mallista. Jälkimmäinen kuulostaa omaan makuuni jokseenkin hyökkäävältä ja epäluonnolliselta, kun taas Radiance on mielestäni oikein hyvä suljettu kuuloke. Harmillisesti Bentleyn kanssa yhteistyönä tehtynä erikoismallina se vaikuttaa kuitenkin pikku hiljaa poistuvan markkinoilta, ellei valmistusta ole jopa lopetettukin. Focalin mallistosta näkisinkin lopulta parhaana vaihtoehtona 700 euron hintaiset Bathys-vastamelukuulokkeet USB-DAC:insa kautta kuunneltuna. Kuulokkeet tarjoaisivat Bokeh:ia muistuttavaa painavaa bassontoistoa ja melko rennon, mutta tasapainoisen kuuntelukokemuksen. Äänikuvan laajuudessa ja kerrostuneisuudessa Bokeh veisi silti muistikuvieni perusteella selkeähkön voiton etenkin hyvällä vahvistimella kuunneltuna.
Hifimanin epätasaisesti tuunattuja HE-R10D-kuulokkeita suosittelisin välttämään, vaikka valmistaja onkin polkenut niiden hinnan omassa verkkokaupassaan 1400 eurosta noin 400 euroon. Suuri alennus voi vaikuttaa houkuttelevalta, mutta nykyään alle 200 euroa maksava Sundara Closed voittaa mielestäni HE-R10D:n lähes jokaisella osa-alueella bassontoiston hauskuutta lukuun ottamatta. Hifimanin valikoimaan sisältyy myös tuunaukseltaan katastrofaalinen Audivina-malli, jonka hinta tippunee valmistaja tuntien pian 2300 eurosta reilusti alaspäin (saatavilla jo open-box-statuksella alle 1600 eurolla). Itse en ole Audivinaa testannut, mutta yksikään vakavasti otettava arvostelija ei ole sitä kehunut. Samaan tapaan Audio-Technican 1600 euron hintainen ATH-AWAS on tuunaukseltaan niin erikoinen, etten voi suositella sitä ZMF:n kuulokkeiden sijaan.
Audezella olisi tarjolla LCD-2 Closed (hinta 1000 €) ja LCD-XC (hinta 1500 €). Molemmat kuulostavat taajuusvasteensa osalta hieman normaalimmalta kuin avoimella rakenteella toteutetut vastineensa, mutta pienelle taajuuskorjaamiselle voi edelleen tulla tarvetta. Kyvykkäiden planaarielementtien ansiosta lopputulos lienee silti jonkin verran selkeämpi ja yksityiskohtaisempi dynaamisilla elementeillä toteutettuun Bokeh:iin nähden. Tämän vuoksi Audeze-mallit kannattaakin pitää mielessä, jos vaan oma niska kestää niiden 600–700 gramman painon.
Bokeh:in kanssa saman verran maksavaa ZMF Atticusta pidän edelleen äärimmäisen hauskana kuulokkeena, mutta sen värittyneempi tuunaus estää sitä olemasta yhtä monikäyttöinen ja yleispätevä. Tämän vuoksi minun täytyykin nostaa Bokeh sen edelle, ellei joku etsi kuulokekokoelmaansa tasapainoisemman tuotteen sijaan jotakin erikoisempaa. ZMF:n hieman kalliimman Eikon-mallin (jälleen myynnissä noin 1600 eurolla) kohdalla olen sen sijaan usein 50:50 sen osalta, kuuntelisinko mieluummin sitä vai Bokeh:ia.
Eikon:in basso potkii tukevammin ja se on kaksikosta diskantiltaan tummempi. Bokeh kuulostaa etenkin titaaniverkot irrotettuna avarammalta ja raikkaammalta, eikä sen taajuusvasteessa ole yhtä suurta vaihtelua. Eikon saa kuitenkin minut fokusoitumaan yksittäisiin soittimiin ja vokalistiin tarkemmin, ja sitä kuunnellessa yksityiskohdat pomppaavat terävämmin ja läsnäolevammin esiin taustastaan. Bokeh:in ääni on selkeää, mutta ikään kuin hajaantuneempaa. Eikon ei kuulosta yhtä nopealta ja täsmälliseltä, mutta se lisää ääniin luonnollisen tekstuurin. Negatiivisena puolena toisto muuttuu kuitenkin Bokeh:iin nähden epäselvemmäksi nopeatempoisessa ja paljon erilaisia ääniä sisältävässä musiikissa. Eikonin keskibasso kumisee myös jonkin verran ja toisinaan taajuusvasteen epätasaisuudet herättävät turhankin paljon huomiota. Tämän vuoksi Bokeh tuntuukin hiotummalta tuotteelta, vaikkei se mielestäni olekaan parhaimpina hetkinään aivan yhtä innostava ja eloisa kuin Eikon. Molemmissa onkin omat etunsa puhumattakaan siitä, kuinka paljon kuulokkeet muuttuvat valittujen korvapehmusteiden ja kuuntelulaitteiston mukaan.
Yhteenveto
ZMF:n kuulokkeita arvioidessa minulle jää yleensä sellainen tunne, että olen sanonut paljon, mutten välttämättä kuitenkaan mitään täysin yksiselitteistä. Tunnistan tämän myös Bokeh:in kohdalla, koska kattavien säätömahdollisuuksien myötä siitä on vaikeaa sanoa äänenlaadun osalta mitään tyhjentävää. Tärkeintä lieneekin, että kuulokkeiden omistaja löytää omiin mieltymyksiinsä sopivan korvapehmuste & mesh -yhdistelmän. Tämän jälkeen Bokeh on parhaimmillaan tasapainoisen kuuloinen suljettu kuuloke hauskalla bassontoistolla sekä avaralla ja jäsentyneellä äänikuvalla. Vaikkei se lukeudukaan omalla mittapuullani mielenkiintoisimpien ZMF-mallien joukkoon, monipuolisuuden ansiosta mieleeni ei varsinaisesti tule selvästi parempiakaan suljettuja kuulokkeita reilun 1000 euron hintaluokassa.
Totuuden nimissä puhutaan silti melko kalliista kuulokemallista, joka ei tarjoa normaalilla 200 dollaria korkeammalla hinnallaan aivan yhtä hyvää hinta-laatusuhdetta kuin julkaisuhetkellään ottaen huomioon, ettei pakettiin sisälly oletuksena lisäpehmusteita tai kuljetuskoteloa. Kaikilla herkuilla Suomeen tilattuna loppuhinta kohoaa tällä hetkellä lähes 1600 euroon, mikä alkaa jo mielestäni olla auttamatta liikaa. Houkuttelevammalta paketti tuntuisi, jos 900 dollarin julkaisutarjous olisi jäänyt pysyvästi voimaan ja ostaja saisi valita kuulokkeisiinsa ilman lisämaksua kahdet haluamansa pehmusteet kolmesta eri vaihtoehdosta. Tuunauskittiä ei toki nykyään ole aivan pakollista ostaa, koska mukana tulee jo hyvät korvapehmusteet.
Kuulokkeiden arvoa nostavat toisaalta elinikäinen elementtitakuu, hienot puukupit (tällä hetkellä luonnollisen väristä Limba-puuta) ja uudistettu sankarakenne, josta pidän suuresti. Käyttömukavuuskin yltää erinomaiselle tasolle, ja muutamat pienet hienosäädöt tekevät Bokeh:ista ZMF:n helpoimmin lähestyttävän kuulokemallin etenkin niille, jotka eivät ole omistaneet valmistajan tuotteita aiemmin. ZMF:n tuotteista kiinnostuneille Bokeh lieneekin edelleen täydellä hinnallaan oiva hankinta, sillä se tarjoaa tasapainoisempaa ääntä kuin aiemmin edullisimman kuulokemallin virkaa hoitanut Atticus. Bokeh kilpailee myös laatuvaikutelman osalta tasaväkisesti valmistajan hintavampien kuulokemallien kanssa eli ostaja saa upean käsityönä tehdyn tuotteen, josta voi olla ylpeä pitkän aikaa – tällä on luonnollisesti oma hintansa. Päädynkin lopulta antamaan kuulokkeille varovaisen suositukseni, kunhan ostaja ymmärtää maksavansa muustakin kuin hyvästä äänenlaadusta. Samalla kannattaa myös varata runsaasti kärsivällisyyttä korvapehmusteiden vaihtamiseen ja unohtaa ajatus siitä, että Bokeh olisi mobiilikuuloke.
Plussat ja miinukset:
+ Parhaimmillaan tasapainoisen ja suhteellisen neutraalin kuuloinen
+ Hauska bassontoisto etenkin keinonahkapehmusteilla
+ Tilava ja kerrostunut äänikuva
+ Uusi käytännöllisempi ja paremmin viimeistelty sankarakenne
+ Hieno ulkonäkö
+ Erinomainen käyttömukavuus korkeasta painosta huolimatta
+ Ei tarvitse tehokasta vahvistinta, mutta hyötyy edelleen paremmista laitteista
+ 3,5 millimetrin liittimet helpottavat kaapelihankintoja
+ Elinikäinen elementtitakuu
+/- 200 dollarin julkaisutarjous oli houkutteleva, mutta nykyinen hinta tuntuu korkealta
+/- Ääni on säädettävissä oman maun mukaiseksi, mutta siitä täytyy maksaa lisää, eikä korvapehmusteita ole helppoa vaihtaa
– Diskantti kuulostaa titaaniverkkojen kanssa jokseenkin epäluonnolliselta
– Alakeskitaajuuksien täyteläisyys heikentää toiston yksityiskohtaisuutta
– Korvapehmusteiden vaihtaminen on todella hankalaa
– Korvapehmusteiden epätasaisesti asettuvat reunat näyttävät hieman rumilta
– Kuulokkeet julkaistiin keskeneräisinä “väärillä” pehmusteilla ja ilman koteloa
