Arvostelu: ZMF Caldera

[ KAL·DER·UH ]

Kirjoittaja: Sword of Damocles

Tietoja:

• Julkaisuvuosi: 2022
• Valmistusmaa: Yhdysvallat
• Hinta: 3500 USD (Suomessa tällä hetkellä 4100 euroa)
• Rakenne: avoin, over-ear
• Planaarielementti: 80 mm (CAMS-teknologia ja ADS-vaimennussysteemi)
• Impedanssi: 60 ohm
• Herkkyys: 95 dB/mW
• Paino: 490–550 g (testatut kuulokkeet 515 g ilman kaapelia)
• Liitintyyppi: 2 x 4-pin-mini-XLR
• Mukana tulee: Seahorse-salkku, 2 paria korvapehmusteita (valittavissa ostovaiheessa), 2 kaapelia (pituus noin 165 cm ja liittimet valittavissa), kaapelipussukka, puhdistusliina ja omistajakortti
• Elinikäinen elementtitakuu ensimmäiselle omistajalle

Arvostelukappaleen hankintatapa: Saatu lainaan jälleenmyyjältä/maahantuojalta

Yhdysvaltalainen ZMF Headphones tunnetaan hienoista käsintehdyistä kuulokkeistaan, joissa on tähän mennessä kaikissa käytetty dynaamista elementtiä. Valmistaja aloitti kuitenkin toimintansa aikanaan planaarikuulokkeista myymällä modifioituja Fostex T50rp -malleja erilaisina versioina, minkä myötä Zach Mehrbachin (yrityksen omistaja) haaveena on aina ollut oman planaarikuulokemallin kehittäminen. Tämä toteutui vihdoin syksyllä 2022 Caldera-nimisen kuulokemallin nähtyä päivänvalonsa yli 6 vuoden kehitystyön jälkeen. Kaikkien palasten loksahtaminen paikoilleen otti oman aikansa, koska valmistaja halusi tuoda markkinoille ääneltään uniikit kuulokkeet, jollaisia kukaan muu ei ollut tehnyt aiemmin.

Caldera-uutuusmalli (linkki valmistajan tuotesivulle) on saanut nimensä tulivuorista ja sen veroton hinta on edullisimmillaan 3500 dollaria. Suomeen kuulokkeet saa ostettua noin 4000 eurolla, joten hinnan perusteella ne kilpailevat muiden valmistajien kalleimpien kuulokemallien kanssa. Caldera onkin tähän mennessä selvästi kallein ZMF:n valmistama kuuloke.

Arvostelemani kuulokkeet ovat demomalli, jonka sain lainaan Hifitalolta. Mainitsen jo alkuun tykästyneeni Calderaan siinä määrin, että aion suurella todennäköisyydellä tilata aikanaan omat kuulokkeet.

Tuotepakkaus

Kuulokkeiden mukana tulee normaalisti ZMF:lle tyypillisesti kattava määrä lisävarusteita ja oheistuotteita, vaikkei lainaan saamani Calderan demomalli kaikkea luonnollisesti sisältänytkään. Kuulokkeiden ostaja saa muun muassa kaksi erilaista kaapelia kangaspussukassa, ylimääräiset valitsemansa korvapehmusteet, korvapehmusteiden valintaoppaan, puhdistusliinan, puisen omistajakortin sekä mahdollisesti pinssejä, magneetteja tai muita oheistuotteita. Caldera on pakattu oletuksena tukevaan Seahorse-muovisalkkuun, jonka ostaja voi vaihtaa 150 dollarin lisähinnalla puiseen säilytyslaatikkoon. Lisähintaan on saatavissa myös lisää erilaisia korvapehmusteita tai hienompia kaapeleita.

Rakenne ja mukavuus

Calderan rakenne on korkeammasta hinnasta huolimatta täysin sama kuin ZMF:n edullisemmissa kuulokemalleissa, joten laatuvaikutelma ei yllä esimerkiksi Meze Audion Empyrean-mallien tasolle. Jonkinlainen ilmeen kohotus olisikin voinut olla ZMF:ltä paikallaan, mutta toisaalta edullisemmatkin mallit on tehty erittäin laadukkaasti. Sangan liikeradat ja säätömahdollisuudet ovat toimivat, joten niitä ei varsinaisesti tarvitsekaan muuttaa. Reilu vuosi sitten käyttöön otettu, paksummin pehmustettu pääpanta paransi valmistajan kuulokkeissa onnistuneesti käyttömukavuutta, koska sangan puristusvoiman omatoimiselle säätämiselle metalliosaa taivuttamalla ei ole enää juurikaan tarvetta.

Lainaan saamassani demomallissa on magnesiumista valmistettu sanka, joka painaa noin 35 grammaa vähemmän kuin alumiinisanka. Vaikka tästä muutoksesta täytyisikin maksaa 250–300 euroa extraa, pidän siitä, että kuulokkeiden kokonaispaino jää sen ansiosta lähelle 500 grammaa. Tämä voi edelleen vaikuttaa monista paljolta, mutta pääpannan paksut pehmustenystyt, tasainen puristusvoima ja täydellisesti pääni muotoon sopivat korvapehmusteet tekevät Calderan käyttämisestä itselleni todella mukavaa. Painavammasta puusta ja metallista valmistettuna eri näköiset kuulokkeet voivat kuitenkin painaa 100 grammaa enemmän. Kuulokkeiden perusmallin etuna onkin mahdollisimman kevyt paino, kun taas erikoismallit ovat näyttävämmän näköisiä lisäpainon kustannuksella.

ZMF:n kuulokkeita katsoessa suurin huomio kiinnittyy aina puusta valmistettuihin kuppeihin, jotka ovat Calderassa muodoltaan ja rei’iltään pitkälti identtiset Atrium-mallin kanssa. Calderan niin sanotussa perusmallissa (pysyvästi tarjolla toisin kuin vaihtuvat erikoismallit) puu on vaaleaa amerikkalaista tammea, jossa näkyy paljon syitä ja uria. Vaikka tammi onkin käsitelty hienosti, odottaisin saavani 4000 eurolla jotakin hieman eksoottisempaa puuta. Monet ZMF:n edullisemmat kuulokemallit näyttävät mielestäni hienommilta, kun taas Caldera on jokseenkin arkisen oloinen. Lisähintaan tarjolla on toki hienompia puulaatuja, minkä lisäksi perusmalliin on mahdollista ostaa 200 dollarilla tummempi pintakäsittely ja kultasävyiset (coffee gold) metalliritilät.

Pidän itseasiassa hillityistä mustista ritilöistä, koska ne hohtavat koveran muotonsa ansiosta hienosti valoa vasten katsottuna. Calderan perusmalli näyttääkin todellisuudessa hienommalta kuin valokuvista olisi pääteltävissä. ZMF on jälleen kerran onnistunut loihtimaan ritilöihin mielenkiintoisen, katseenvangitsevan kuvioinnin, joka kuvastaa käsittääkseni tulivuoresta ylöspäin syöksyvää laavaa. Valmistajalle on käynyt itselläni lainassa olevia kuulokkeita valmistaessa hassu vahinko, sillä vasemman kupin metalliritilä on asennettu ylösalaisin. Demomalleiksi päätyy kuitenkin usein B-stock-tuotteita, joita ei myytäisi normaaliin hintaan (sain tähän varmistuksen valmistajalta).

Uudet korvapehmusteet:

Caldera-mallissa käytetään täysin uudenlaisia korvapehmusteita, joiden sisäreuna on kiinteää materiaalia ja reunat täynnä pieniä reikiä. Ääni ohjautuu tiukasti korvia kohti samalla, kun osa ylimääräisestä energiasta haihtuu hallitusti ulos pehmusteista reikien kautta. Muissa valmistajan avoimissa kuulokemalleissa pehmusteet ovat täysin rei’itetyt, joten ne eivät sovi optimaalisesti Caldera-mallille, eivätkä Calderan pehmusteet muihin malleihin. Tämä kannattaa ottaa huomioon pehmustehankinnoissa.

Calderan pehmusteet ovat myös muista malleista poiketen sisärakenteeltaan ja muotoilultaan epäsymmetriset, joten oikealle ja vasemmalle puolelle on oma pehmuste. Kapea puoli eteenpäin ja ompelusauma alaspäin asettamalla ne on kuitenkin helppo erottaa toisistaan. Korvan takaosa on paksumpi, joten pehmusteissa on selkeä istuvuutta ja omalta osaltaan myös äänenlaatua parantava kallistus.

Pehmusteiden kiinnittäminen Calderaan on aiempaa helpompaa, koska elementin reunus on tehty hiilikuidusta, joka on ohuempaa muiden mallien puukehykseen verrattuna. Materiaali on myös puuhun verrattuna kevyempää, mikä kompensoi planaarielementin magneeteista syntyvää lisäpainoa.

ZMF valmistaa Calderalle muutamaa eri pehmustemallia, joista ostaja saa valita kaksi. Niin sanottuja vakiopehmusteita on tarjolla joko lampaannahkaisena tai keinomokkamateriaalilla. Muut pehmustemallit ovat paksumpia tai ohuempia, joten niillä voidaan hienosäätää Calderan ääntä haluttuun suuntaan. Sain demomallin mukana testattavaksi valtaosan eri pehmustemalleista, joten kerron niiden äänenlaadullisista eroista hieman tuonnempana.

Mukana tulevat kaapelit:

Ostaja saa Calderan mukana tuttuun tapaan kaksi 165 cm:n pituista kaapelia. Mikäli ensimmäiseen valitaan 6,35 mm:n liitin, toisessa on automaattisesti 4-pin-XLR-liitin. Valinnalla on kuitenkin merkitystä siinä mielessä, että kaapelit ovat materiaaliltaan hieman erilaiset. Yksi niistä on punottu ja siinä on kangaspäällyste, kun taas toista paksumpaa ja jäykempää kaapelia myydään myös erikseen OFC Upgrade Cable -nimellä.

Kaapeli kiinnittyy molempiin kuppeihin 4-pin-mini-XLR-liittimellä, joten Calderaan voidaan ostaa myös erilaisia kaapeleita markkinoiden suuresta valikoimasta. Vaikkei mukana tulevissa kaapeleissa olekaan käytettävyyden osalta moittimista, 4000 euron hintaan toivoisin valmistajan sisällyttävän tuotepakkaukseen jonkin erikseen myytävistä erikoiskaapeleistaan. En näe asiaa tarpeelliseksi edullisempien kuulokemallien kohdalla, mutta Calderan korkea hinta nostaa hieman odotuksiani. Toisaalta 7000 euroa maksavan Hifiman Susvaran mukana tulee huomattavasti heikkolaatuisemmat kaapelit, joten ZMF:n ei tarvitse edelleenkään häpeillä lisävarusteitaan.

Kuulokkeiden elementti

Calderan 80 millimetrisen (liikkuva alue noin 60 mm) planaarielementin johtimet on tehty kullatusta kuparista ja kalvo on päällystetty hopealla. Nämä materiaalivalinnat ja johtimien rakenne tuottavat 60 ohmin impedanssin eli sen osalta ei ole lähdetty tavoittelemaan monien muiden valmistajien tapaan mahdollisimman alhaista lukemaa. Caldera ei vaadi kuitenkaan tavallista enempää vahvistustehoa suurehkon herkkyytensä (95 dB/mW) ansiosta.

ZMF suunnitteli elementtinsä itse ja etsi sille valmistajan, joka ei ollut koskaan aiemmin tehnyt planaarielementtejä tai niiden osia kellekään muulle. Koska tämän salassa pidetyn yrityksen täytyi opetella elementtien valmistaminen yhdessä ZMF:n kanssa käytännössä nollasta, siihen kului oma aikansa kustannuksista puhumattakaan. Sen ansiosta Calderan elementistä saatiin kuitenkin täysin uniikki muiden valmistajien tuotteisiin nähden. ZMF tarjoaa muiden kuulokemalliensa tapaan myös Calderan elementille elinikäisen takuun (koskee tosin vain ensimmäistä omistajaa), jonka uskoisi tuovan mielenrauhaa kalliiden kuulokkeiden ostajalle.

Calderan äänenlaatu on hienosäädetty kohdalleen CAMS-teknologian (Caldera Asymmetrical Magnet Structure) ja Atrium-mallista tutun, elementin taakse asennetun vaimennusmateriaalin (Atrium Damping System) avulla. Myös korvapehmusteiden rakenteella on tärkeä rooli lopputuloksen toimivuuden kannalta.

CAMS-teknologia muistuttaa jonkin verran Hifimanin Stealth Magnet -teknologiaa, sillä molemmat tarkoittavat pohjimmiltaan sitä, että magneettien kulmia on pyöristetty, jolloin ääniaallot kulkevat vapaammin magneettien välistä. Monissa iäkkäämmissä planaarielementeissä magneetit ovat neliskulmaisia, jolloin ne rajoittavat enemmän elementin ilmavirtaa. Hifimanin käyttämät Stealth-magneetit ovat puoliympyrän muotoisia ja niiden leveämpi puoli tulee kalvoa vasten, kun taas ZMF on muotoillut magneetit tulivuoren huippua muistuttaviksi siten, että kapeampi puoli asettuu kalvoa vasten. Zach Mehrbach omistaa kuulokeharrastajana monia muiden valmistajien kuulokemalleja, kuten Hifiman Susvaran ja Meze Audio Empyrean Eliten, joten hän lienee tutkinut niitä tarkkaan Calderaa suunnitellessaan.

Planaarielementin takapuolelle on asennettu tarkkaan optimoitua vaahtomateriaalia, joka vaimentaa halutulla tavalla äänen takasäteilyä/taka-aaltoja. Vastaava ratkaisu löytyy myös Atriumista ja Auteur Classicista sekä osittaisena Verite-malleista. Caldera kuulostaa paksuhkosta vaimennusmateriaalistaan huolimatta avoimelta kuulokkeelta. Positiivisena puolena ääntä ei kuitenkaan vuoda kuulokkeista ulospäin läheskään yhtä voimakkaasti kuin monissa muissa planaarikuulokkeissa, joissa elementin takaosa on täysin paljaana.

Äänenlaatu

Kuulokkeiden taajuusvastemittaukset on tehty IEC711-standardin mukaisella laitteistolla ja uusilla tarkemmilla silikonikorvilla (KB501X). Kuvaajissa käytetään vertailupohjana tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa Harmanin tavoitekäyrää (vuoden 2018 versio), joka on yleistys siitä, millaisen taajuusvasteen mukainen ääni kuulostaisi suurimman osan mielestä hyvältä. Lisätietoa tekemistäni mittauksista ja niiden tarkkuudesta löytyy Taajuusvastemittaukset-sivulta. Calderan taajuusvaste on myös vertailtavissa muiden mittaamieni kuulokkeiden kanssa vertailutyökalun avulla.

Käsittelen korvapehmusteiden ja kuuntelulaitteiston vaikutusta äänenlaatuun erikseen hieman tuonnempana. Kuulokkeita arvioidessani kuuntelin niitä pääasiassa seuraavalla kokoonpanolla:

• Äänilähde: PC / FLAC-tiedostot ja Tidal-suoratoistopalvelu
• DAC: Schiit Audio Bifrost 2
• Kuulokevahvistin: Cayin IHA-6
• Korvapehmusteet: Caldera Lambskin
• Kaapeli: vakiokaapeli XLR-liittimellä

Taajuusvaste:

ZMF Caldera on yksi parhaista kuulemistani kuulokkeista, vaikkei se tehnytkään alussa välitöntä vaikutusta. Kuulokkeiden hyvyys perustuukin sirkustemppujen sijaan lämpöisen luonnolliseen ja elävän tuntuiseen esitystapaan. Calderassa yhdistyvät parhaat puolet erottelukykyisestä planaariteknologiasta ja ZMF:n luonnollisen kuuloisista dynaamisista kuulokemalleista. Ääni asettuu tyyliltään näiden kahden elementtityypin välimaastoon ollen selvästi valmistajan edullisempia kuulokemalleja erottelevampaa sekä useimpiin muihin planaarikuulokkeisiin nähden täyteläisempää ja dynaamisempaa.

Rungoltaan painava ja keskitaajuuksiltaan eloisa toisto saa jalat vipattamaan, mutta kuulokkeiden taajuusvaste on pääpiirteittäin siinä määrin normaali, etteivät ne todennäköisesti herättäisi suurempaa paheksuntaa myöskään Harmanin tavoitekäyrän mukaiseen toistoon tottuneissa. Taajuusvasteessa on nähtävissä piirteitä tuhtien alataajuuksien osalta Meze Audio Empyrean-malleista ja energisten ylätaajuuksien osalta Hifimanin kuulokkeista – tämä ei liene täysin sattumaa, koska Zach Mehrbach fanittaa sekä Empyrean Eliteä että Hifiman Susvaraa. Calderan bassontoistossa ei kuitenkaan ole minkäänlaista tukkoisuutta, eivätkä ylätaajuudetkaan ole korostuneen kirkkaat, vaikka ne tulevatkin etualalle kokonaisuudessa.

Esimerkiksi kaikki potkua vaativa rock- ja pop-tyylinen musiikki kuulostaa Calderalla erinomaiselta. Sähkökitarat ja rumpujen iskut toistuvat energisesti. Mikään toinen kuulemani planaarikuuloke ei ole myöskään toistanut lautasten helinää yhtä luonnollisena. Bassontoisto on painavaa ja hyville planaarikuulokkeille tyypillisesti selkeää. Vokalisti puolestaan sijoittuu etualalle tunteita herättävästi, minkä lisäksi äänessä on muutenkin otteessaan pitävää läsnäolevuutta ilman, että sitä on raskasta kuunnella. Reilun 6 vuoden kehitystyö on johtanut äärimmäisen hiottuun lopputulokseen, joka onnistuu olemaan yhtä aikaa hauska ja kriittisemmässäkin kuuntelussa helposti omaksuttava. ZMF hallitsee erinomaisesti subjektiivisista lähtökohdista tehtyjen kuulokkeiden tuunaamisen, koska jokaisella kuulokemallilla on selkeä “oma juttunsa”.

Basso:

ZMF on saanut korjattua avoimia planaarikuulokkeita usein vaivaavan kevyen ja määrältään vaisun bassontoiston. Calderan bassontoisto on edelleen lineaarista ja selkeää, mutta sen taso asettuu 300 hertsistä alaspäin muutaman desibelin verran voimakkaammaksi kuin tavallisesti. Tämä tuo ääneen tuhdin rungon ja miellyttävää muhkeutta, jota puuttuu esimerkiksi lähes kaikista Hifimaneista Susvara-malli mukaan luettuna. Caldera kuulostaa ZMF:n dynaamisten kuulokemallien tapaan painavalta ja potkivalta, minkä valmistaja onkin maininnut yhtenä suunnittelutavoitteista. Kuulokkeet eivät osoita minkäänlaisia hyytymisen merkkejä myöskään elektronisessa musiikissa, vaan alabasso toistuu todella läsnäolevasti tuoden ääneen mukavaa syvyyttä.

Meze Audion Empyrean-malleissa on tyylillisesti paljon samaa, mutta niissä bassoa on mielestäni liikaa ylempiin taajuusalueisiin nähden, ja toisto on muutoinkin Calderaa löysempää. Jos ZMF on ottanut bassontoistoon tarkoituksella hieman mallia Empyreanista, toivon Meze Audion ottavan jatkossa uusiin kuulokemalleihinsa oppia Calderasta.

Calderassa on itseasiassa bassoa suurin piirtein saman verran kuin Meze Audion 109 Pro:ssa ja ZMF Atriumissa. Näistä kahdesta kuulokemallista poiketen Calderan basso ei kuitenkaan ole energisten keskitaajuuksien ja diskantin myötä varsinaisesti korostunutta eri taajuusalueiden muodostamassa kokonaisuudessa. Bassontoiston päätavoite onkin selvästi tehdä äänestä täyteläistä ja hauskaa vetämättä muutoin liikaa huomiota itseensä. Tässä on mielestäni onnistuttu erinomaisesti.

Bassontoisto on lisäksi laadullisesti selkeää ja dynaamista, vaikkei siinä olekaan vastaavaa räjähtävää raivokkuutta kuin Hifimanin alkuperäisessä HE6:ssa. Tämä ei kuitenkaan haittaa, koska koen Calderan dynaamisia kuulokemalleja muistuttavan, hieman muhkeamman, bassontoiston luonnollisempana. Caldera luo myös tarvittaessa basson iskuihin todella voimakkaan äänenpaineen, sillä esimerkiksi Musen Uprising -kappale toistuu niin fyysisesti, että korvat meinaavat (hieman liioitellen) heilua pehmusteiden sisällä.

Keskitaajuudet:

Calderan keskitaajuudet eivät ole täysin neutraalit, vaan hieman tavallista elävämmät ja rennommat. Yläkeskitaajuudet 2–4 kHz:n välillä ovat yllättävänkin energiset ja kuuntelijaa aktivoivat, sillä soittimien yksityiskohdat toistuvat raikkaasti etualalla ja vokalisti tulee intiimisti lähelle. Alataajuuksien täyteläisyys ja hieman vaimennetusti toistuvat 1–2 kHz:n ja 3–5 kHz:n väliset taajuusalueet estävät kuitenkin esitystapaa olemasta liian aggressiivinen tai hyökkäävä.

Nämä läsnäolevaan ääneen rentoutta ja tilavuuden tunnetta luovat tuunausvalinnat ovat itseasiassa mielestäni lopputuloksen toimivuuden kannalta melko oleellinen asia. Reipas ja rytmikäs esitystapa suorastaan pyytää seuraamaan itseään ollen silti riittävän rento, jottei kuuntelu ole omaan makuuni missään tilanteessa liian raskasta. Kuulokkeet sopivat monipuolisesti eri musiikkigenreille ja myös huonommin tuotettu musiikki pysyy täysin kuuntelukelpoisena (vaikka huonous käykin selvästi ilmi).

Ainoa negatiivinen puoli keskitaajuuksien tuunauksessa on mielestäni äänen lievä kuivuus verrattuna ZMF:n dynaamisiin kuulokemalleihin, kuten Atriumiin ja Auteuriin, jotka ovat tietyllä tapaa sulavamman kuuloisia. Caldera on kuitenkin edelleen äänenväriltään planaarikuulokkeeksi todella luonnollinen, mitä ZMF:ltä osasin odottaakin. Laulusuoritusten tai soittimien toistumisessa ei ole tyylillisesti mitään häiritsevää tai epärealistista. Keskitaajuuksien vaimentuma 1–2 kHz:n välillä ei myöskään pehmennä ääntä liikaa verrattuna Hifimanin kuulokkeisiin, joissa vastaava vaimentuma ulottuu pidemmälle yläkeskitaajuuksien puolelle. Hifimanit kuulostavat toisaalta avarammalta, kun taas Caldera tuo äänen kauttaaltaan melko lähelle kuuntelijaa. Kerron tästä lisää äänikuvan yhteydessä.

Diskantti:

Odotin Calderan olevan Atriumin ja Veriten tapaan ylätaajuuksiltaan rauhallinen, mutta se onkin päinvastoin melko kirkas ja sähäkkä. Diskantti tulee selvästi enemmän etualalle kuin valmistajan muissa kuulokemalleissa, mikä on erittäin mukavaa vaihtelua ja omaan makuuni kriittisemmässä kuuntelussa parannus tummempaan Atriumiin nähden. Calderan toistossa on miellyttävää vaivattomuutta ja ilmavuutta. Selvästi kuuluvat ylätaajuudet lisäävät myös tunnetta toiston yksityiskohtaisuudesta ja elävyydestä.

Vaikka kutsuisinkin Calderaa melko kirkkaan kuuloiseksi, esimerkiksi Hifiman HE1000 V2 ja Susvara ovat vieläkin kirkasäänisempiä. Calderan diskantti ei tunnukaan korostetulta, vaan sen määrä on tasapainossa muihin taajuusalueisiin nähden. En ole itseasiassa kokenut minkään muun planaarikuulokkeen diskanttia tyyliltään yhtä luonnolliseksi. Esimerkiksi rumpujen lautaset toistuvat likimain täydellisesti ollen heleät ja ilmavat ilman epäluonnollista sihinää tai pistävyyttä. Mikään yksittäinen kuuntelemaani kappale ei ole muutoinkaan toistunut ärsyttävän kirkkaasti, eikä äänessä ole myöskään sibilanssia. Caldera tuntuu itselleni erittäin hiotulta tuotteelta. Muiden kannattaa kuitenkin huomioida, että ylätaajuuksien aistiminen vaihtelee aina jonkin verran riippuen kuuloaistista sekä korvan muodosta ja rakenteesta.

Itselleni etualalla kuuluva diskantti aiheuttaa vain lievää kuunteluväsymystä useiden tuntien kuuntelun jälkeen, mutta etenkin rauhallisempaan toistoon tottuneet vaikuttavat kokevan sitä enemmän. Sitä varten ZMF on julkaissut elementin ja korvan väliin asennettavan “mantle mesh”-nimisen ratkaisun (hinta 20 USD), joka pudottaa ylätaajuuksien määrää tasaisesti muutaman desibelin verran. Neutraalimpaan toistoon tottuneille ratkaisu ei liene tarpeellinen, mutta on hyvä, että Caldera on kalliina kuulokkeena tarvittaessa helposti muokattavissa erilaisiin mieltymyksiin.

Äänikuva ja erottelukyky:

Calderan äänikuva on mielenkiintoinen, koska se tuntuu tavallaan suuremmalta kuin se todellisuudessa onkaan. Kuulokkeet onnistuvat tarjoamaan intiimiä toistoa tilavan ja suuren kuuloisena. Tunnen olevani yleisön joukossa pikemminkin huoneessa kuin suuremmalla esiintymislavalla. Ääni tulee läsnäolevasti lähelle ja musiikkiin syntyy voimakas yhteys. Samaan aikaan äänillä on kuitenkin runsaasti tyhjää tilaa ympärillään ja ne asettuvat omiin kerroksiinsa. Äänikuva ei koskaan tunnu ahdistavalta, eikä karkaa myöskään liian kauas.

En muuttaisikaan tilallisessa esitystavassa mitään, koska se on niin toimiva ja mukaansa tempaava. Olettaisin kuitenkin joidenkin kokevan Calderan äänikuvan leveydeltään hieman rajoittuneeksi avarammin ääntä toistaviin kuulokkeisiin verrattuna. Esimerkiksi Sennheiser HD800(S) ja Hifiman HE1000 V2 toistavat ääntä kauempana korvista. Myös ZMF:n Atrium toistaa ääntä leveyssuunnassa avarammin, kun taas Calderan äänikuvan syvyys ja yleinen selkeys tekevät suuremman vaikutuksen. Caldera on niitä kuulokkeita, joiden toistoa tulee seurattua puolivahingossa myös silmillä.

Kuulokkeisiin pätevät lisäksi huippuplanaarikuulokkeista tutut vahvuudet, kuten tarkkarajainen erottelu ja toiston eräänlainen läpinäkyvyys, joka tekee yksittäisten äänten kuulemisesta toisensa läpi äärimmäisen vaivatonta. Äänikuva on myös äänten sijoittelun osalta todella tarkka. Kaikki tämä saa Calderan tuntumaan yksityiskohtaiselta kuulokkeelta, vaikkei valitulla tuunauksella olekaan haettu mikroskooppimaista lopputulosta.

Caldera ei yllä erottelun vaivattomuudessa Hifiman Susvaran tasolle, mutta se kilpailee aiempien kokemusteni perusteella tasaväkisesti useimpien kilpailijoidensa kanssa unohtamatta säilyttää musiikkia eheänä kokonaisuutena. Arvostan Calderassa sitä, että kuulokkeet eivät vie koskaan liikaa huomiota itse musiikilta. Toisaalta jotkut toivovat hintavilta kuulokkeilta suurempia elämyksiä, joten Caldera ei välttämättä kuulosta riittävän erityiseltä ja mieleenpainuvalta. Esimerkiksi Abyss AB-1266 olisi sellainen kuuloke, mutta se maksaa noin 2000 euroa enemmän.

Dynamiikka:

Kuulokkeiden elävän ja rytmikkään esitystavan taustalla vaikuttaa omalta osaltaan huikean hyvä dynamiikka. Caldera ei ole transienttien toiston nopeudeltaan intensiivisen räväkkä samoin kuin esimerkiksi Hifimanin alkuperäinen HE6, mutta etenkin äänten alut toistuvat ihailtavan terävästi. Tämä saa kuulokkeet reagoimaan täsmällisesti musiikin tempon vaihteluihin. Energiaa vaativissa äänissä on myös aina aidosti voimaa takana.

Suuri osa tästä pohjautuu varmasti taajuusvasteeseen, mutta planaarikuulokkeissa voimakkaan ja elävän tuntuinen ääni ei ole kovin yleistä, vaan lopputulos jää herkästi hieman tasapaksuksi. Calderan kuuntelu on todella hauskaa ja innostavaa. Se muistuttaa tyylillisesti jonkin verran myös toistoltaan hitaampia dynaamisia kuulokemalleja, sillä äänet saavat soida luonnollisesti loppuun saakka. Esimerkiksi elektrostaattiset kuulokkeet ja nopeimmat planaarimallit voivat kuulostaa joistakin epäluonnollisilta, koska niissä äänet haipuvat pois äkillisesti ilman minkäänlaista luonnollista jälkikaikua. Calderan täyteläinen ja “planaarimaailmassa” hieman verkkaisempi toisto tuntuu realistiselta myös dynaamisiin kuulokemalleihin tottumisen jälkeen.

Erilaiset korvapehmusteet

ZMF myy Calderalle niin sanottujen vakiopehmusteiden lisäksi juttuni kirjoitushetkellä myös viittä muuta pehmusteversiota hintaan 80 USD / pari. Ostaja saa aina valita kuulokkeisiinsa makunsa mukaan toiset pehmusteet, jolloin erikseen ostettavaksi jäisi vielä neljät pehmusteet. Kaikille ei kuitenkaan välttämättä ole tarvetta, koska ne on tarkoitettu enemmän äänen hienosäätämiseen kuin suurempiin tyylillisiin muutoksiin. Sain demomallin mukana kokeiltavaksi seuraavat pehmusteet:

• Caldera Lambskin (vakiopehmusteet)
• Caldera Thick Lambskin
• Caldera Suede
• Caldera Slim Cowhide

Jokainen pehmustemalleista muuttaa ääntä, mutten ole kokenut mitään niistä kokonaisvaltaiseksi parannukseksi vakiopehmusteisiin nähden. Kuulokkeiden toisto on oletuksena kaikkein neutraaleinta, yksityiskohtaisinta ja dynaamisinta, mitä muut testaamani pehmusteet muuttavat enemmän tai vähemmän rauhallisempaan ja epätasaisempaan suuntaan. Jokaisessa pehmustemallissa on kuitenkin omat mielenkiintoiset piirteensä, joten ne voivat sopia joidenkin mieltymyksiin vakiopehmusteita paremmin tai vähintäänkin tuoda ajoittaista vaihtelua kuulokkeiden kuunteluun.

Caldera Thick Lambskin:

Kyseinen pehmustemalli on suurempaa paksuuttaan lukuun ottamatta identtinen vakiopehmusteiden kanssa. Elementtien siirtyminen kauemmas korvista suurentaa sekä äänikuvan syvyys- että leveysvaikutelmaa tehden kuitenkin äänten sijainneista hieman epätarkemmat. Toiston suuruus on kuitenkin periaatteessa tervetullut muutos etenkin niille, joita äänikuvan koko jää häiritsemään vakiopehmusteilla.

Pehmusteet tekevät myös äänestä hieman rauhallisempaa ja lämpimämpää, koska bassoa tulee lisää ja keskitaajuuksien energiataso laskee hienoisesti. Tämän myötä koen myös diskantin tulevan kokonaisuudessa vähemmän etualalle, vaikka se paikoin voimistuukin. ZMF kuvaileekin paksumpien pehmusteiden olevan ääneltään lämpimät, mikä pitää hyvin paikkansa. Esitystavan voisi sanoa olevan hieman lähempänä valmistajan dynaamisia kuulokemalleja tai Meze Audio Empyreania.

Vaikka koenkin Calderan vakiopehmusteillaan tasapainoisemmaksi ja yksityiskohtaisuudeltaan vaikuttavammaksi, paksummat pehmusteet saattaisivat hyvinkin olla ostovaiheessa valintani kuulokkeiden toisiksi pehmusteiksi. Käyttömukavuuteen pehmusteiden lisäpaksuudella ei ole myöskään suurempaa vaikutusta, vaan kuulokkeet ovat edelleen äärimmäisen mukavat.

Caldera Suede:

Vakiopehmusteet mokkamateriaalilla päällystettynä eivät muuta juurikaan mitattua taajuusvastetta (ainakaan omalla laitteistollani), mutta muutos äänessä on erilaisen pintamateriaalin myötä huomattava. Mokkapehmusteet pehmentävät toistoa tehden kaikesta hieman rennompaa ja tylsempää. Calderasta tulee todella sulavaa kuunneltavaa hieman lisääntyneellä diskantin säihkeellä höystettynä.

Uskoisin monien pitävän pehmusteiden tarjoamasta muutoksesta, mutta Caldera ei enää mielestäni tunnu äänten erottelun selkeyden tai dynamiikan osalta 4000 euron huippukuulokkeelta. Toisaalta kuulokkeisiin valittavan toisen pehmustemallin tulisikin tarjota vaihtelua ensisijaisille pehmusteille, joten mokkapehmusteet olisivat siinä mielessä hyvä valinta. Ne tuntuvat myös kaikkein mukavimmilta käytön aikana.

Caldera Slim Cowhide:

ZMF myy kuulokkeille paksumpien pehmusteiden lisäksi myös ohuita pehmusteita sekä lampaan- että lehmännahasta tehtyjä. Lehmännahka on selvästi paksumpaa ja kovempaa, joten siitä tehdyt pehmusteet eivät ole erityisen mukavat. Niillä voidaan kuitenkin muuttaa ääntä tyylillisesti kaikkein eniten.

Calderasta tulee keskitaajuuksiltaan huomattavasti rauhallisemman kuuloinen, jolloin alataajuudet toistuvat aiempaa tuhdimmin ja diskantti enemmän huomiota herättävästi, joskin myös epätasaisemmin. Taajuustasapaino on vakiopehmusteilla paljon oikeaoppisempi, mutta lehmännahkapehmusteissa on oma viehättävyytensä.

Ne eivät pehmennä mokkapehmusteiden tapaan Calderan dynamiikkaa tai yksittäisten äänten reunojen terävyyttä, vaan ääni on kiehtovalla tavalla entistä tilavamman tuntuista yläkeskitaajuuksiltaan rauhallisen Verite Open -mallin tapaan. Muutoin äänikuva muuttuu itseasiassa vakiopehmusteisiin verrattuna tyyliltään intiimimmäksi. Dynaamisesti lähellä kuuluva ja 3D-tyylisesti kuplana pään ympärille hajautuva ääni on tunteita herättävä kokemus. Esitystapa on siinä määrin mielenkiintoinen, että sitä on vaikeaa kuvailla tarkemmin.

Pehmusteet ovatkin ehdottomasti kokeilemisen arvoiset etenkin niille, jotka kokevat Calderan yläkeskitaajuudet vakiopehmusteilla liian energisiksi. Mikäli omistaisin Calderan pidempään, voisin luultavasti kaivata itsekin aika ajoin tällaista radikaalimpaa vaihtelua ääneen. Säännöllisemmässä käytössä energiatasoltaan vaimentuneempi ja epätasaisempi taajuusvaste saisi minut kuitenkin kaipaamaan kuulokkeiden vakiopehmusteita.

Vahvistus

Caldera ei ole 95 dB/mW:n herkkyytensä ansiosta erityisen vaikeasti toistettava planaarikuuloke, vaan samaa sarjaa kaikkien yleisimpien kuulokemallien kanssa. ZMF on suunnitellut kuulokkeet 60 ohmin impedanssilla, mikä tekee niistä monia matalaimpedanssisia planaarimalleja sopivammat putkivahvistimille. Ääntä on muutoinkin tarkoitus pystyä hienosäätämään tavallista enemmän laitevalinnoilla, minkä ehdin todeta itsekin.

Olen käyttänyt kuulokkeiden kanssa pääasiassa Cayin IHA-6-vahvistinta, jonka monet sanovat olevan lähestulkoon täydellinen transistorivahvistin juuri Calderalle. En omista tällä hetkellä muita hintavampia transistorilaitteita, mutta edullisempiin laitteisiin verrattuna IHA-6 tekee itseeni suuren vaikutuksen eniten tehoa tarjoavan balansoidun liittimensä kautta. Toisto on todella täsmällistä ja iskevää, mutta kuitenkin rentoa kuunneltavaa. Yksittäisillä äänillä on lisäksi runsaasti tilaa ympärillään. Schiit Audio Bifrost 2 -DAC:iin yhdistettynä en oikeastaan osaa kaivata minkäänlaisia parannuksia, vaan voisin kuunnella Calderaa loputtomasti. Sen vuoksi muiden vahvistimien testaaminen jäikin hieman vähemmälle.

Edullisissa transistorivahvistimissa ei oikeastaan ole Calderan kanssa mitään suurempaa vikaa, vaan niilläkin päästään melko laadukkaaseen lopputulokseen vähemmän vaikuttavan äänikuvan kustannuksella. Kuulokkeet kuulostavat melkolailla itseltään esimerkiksi 100 euron hintaisella Topping DX1:llä. Myös mobiilikäyttöön suunnattu akkukäyttöinen Qudelix 5K toistaa Calderaa helposti riittävän lujaa 2,5 mm:n balansoidun liittimensä kautta, eikä äänessä ole löysempää bassoa ja ahtaampaa äänikuvaa lukuun ottamatta suurempia heikkouksia.

Muista kokeilemistani laitteista Cayinin HA-3A-putkivahvistin ei ole Calderalle kaikkein optimaalisin vakiopehmusteilla – lopputulokseen vaikuttavat toki myös valitsemani putket. Äänikuva on putkien ansiosta kerrostunut ja realistinen, mutta toisto ei joko lievän ohentumisensa tai lisääntyneen kirkkautensa vuoksi herätä suurempia tuntemuksia. Paksummat nahkapehmusteet sen sijaan sopivat vahvistimelle paremmin, sillä bassosta tulee hauskan muhkeaa ja äänikuvasta todella avaran tuntuinen verrattuna transistorivahvistimilla kuunteluun. Litteät lehmännahkapehmusteet ovat myös melko toimivat HA-3A:n kanssa, koska niillä toisto on rentoa ja äänikuvaltaan intiimiä. Pehmusteita ja putkia vaihtamalla Calderaa saisikin todennäköisesti hienosäädettyä lähes loputtomasti eri kuuloiseksi.

Kaikkein menevintä ja hauskinta ääntä sain ulos Calderasta Nitsch:in ja Schiit Audion yhteistyönä valmistamasta Magni Piety -vahvistimesta, joka on putkivahvistimia muistuttava versio uusimmasta Magnista. Laitteen vaatimien komponenttien rajallisen saatavuuden vuoksi sitä valmistettiin alun perin vain 1000 kappaletta, mutta olen nähnyt vielä pienempiä eriä senkin jälkeen.

Magni Piety lisää korkeammalla gain-asetuksellaan Calderan ääneen räväkkyyttä ja terävyyttä rennompaan Cayin IHA-6:een verrattuna. Menevä musiikki on sen myötä entistä menevämpää. Lisäksi bassosta tulee muhkeampaa ja äänikuvasta putkivahvistimien tapaan kerrostuneempi. Lopputulos on vakiopehmusteilla paikoin aggressiivinen, mutta paksummat nahkapehmusteet ja vahvistin toimivat yhdessä erinomaisesti tarjoten avaraa ääntä energisillä keskitaajuuksilla ja voimakkaalla bassolla. Erityisesti äänikuvan lisääntynyt korkeusvaikutelma on mielenkiintoinen muutos kaikkiin muihin kokeilemiini vahvistimiin verrattuna.

Calderan erilaiset korvapehmusteet ja muuntautumiskyky eri vahvistimilla kuunneltuna tekevät siitä monipuolisen tuotteen niille, jotka haluavat hienosäätää ääntä omien mieltymystensä pohjalta. Vakiopehmusteilla ja perusvahvistimella kuunneltuna lähtötilanne on kuitenkin mielestäni niin tasapainoinen, ettei moni välttämättä edes lähtisi sitä muuttamaan.

Vertailua muihin kuulokkeisiin

Minulla ei valitettavasti ole tällä hetkellä samanaikaisesti käytössäni muita kuulokemalleja Calderan hintaluokasta, joten joudun tekemään vertailua kilpailijoiden tuotteisiin pitkälti muistikuvieni ja muistiinpanojeni pohjalta. Vertailu jääkin tässä vaiheessa melko pintapuoliseksi, mutta jos ostan Calderan aikanaan itselleni, käytän sitä tulevaisuudessa verrokkina muissa mahdollisissa huippukuulokkeiden arvosteluissa.

ZMF Caldera vs. Hifiman Susvara (vanha pehmustemalli)

Hinnat: 4100 € vs. 7000 €

Huom. Taajuusvasteet on mitattu erilaisilla silikonikorvilla, joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoiset 3 kHz:stä eteenpäin. Iäkkäämmässä Susvarassa oli kaiken lisäksi kiinni vanha pehmustemalli, jolla ääni on hieman erilaista kuin uudemmissa kuulokkeissa.

Kuuntelin Hifiman Susvaraa sopivasti noin kuukausi aiemmin ennen kuin sain lainaan Calderan. Molemmat kuulokkeet ovat mielestäni hyviä esimerkkejä musikaalisen kuuloisista planaarikuulokkeista, jotka eivät yritä vetää liikaa huomiota erinomaisuuteensa. Susvarasta jäi mieleeni, että sen erottelu on vieläkin vaivattomampaa aivan kuin äänet ilmestyisivät täysin tyhjästä, eivätkä sekoittuisi laisinkaan keskenään. Esitystavassa ei ole oikeastaan mitään moitittavaa, vaan se on paikoin lähellä olla jopa liiankin täydellinen ja sitä myötä todellisuutta vääristävä. Vanhoilla pehmusteilla ääni jäi toisaalta omaan makuuni hieman kevyehköksi ja kirkkaaksi, joten saattaisin hyvinkin pitää enemmän uudemmista pehmusteista.

Caldera ei ole vastaavalla tavalla eteerisen nopea ja täysin läpinäkyvä kuuloke, vaan se tavoittelee tukevampaa ja menevämpää esitystapaa, joka on monissa musiikkigenreissä Susvaraa hauskempi. Calderan voimakkaampi bassontoisto näkyykin selvästi omissa taajuusvastemittauksissani. Myös keskitaajuudet toistuvat 2 kHz:n ympäristössä Susvaraa räväkämmin, joten ääni on täyteläisempää ja sitä myötä omasta mielestäni luonnollisempaa ohuemman kuuloiseen Susvaraan verrattuna. Teknisesti Susvara ei jäänyt mieleen 3000 euron edestä parempana, mutta se on helppo mieltää vaikuttavamman kuuloiseksi etenkin hyvälaatuista musiikkia kuunnellessa.

Kummankaan mallin äänikuva ei ole erityisen laaja, vaan niissä painottuvat eri asiat. Susvara sai minut keskittymään vasen-oikea-suuntaiseen erotteluun ja äänten millintarkkoihin sijainteihin. Samalla äänikuvan keskikohta ja syvyysvaikutelma jäivät kuitenkin ikään kuin sivurooliin. Caldera puolestaan tuntuu leveyssuunnassa ahtaammalta, mutta sen ääni on kiehtovan läsnäolevaa syvyyssuunnassa. Calderalla musiikki pysyy myös eheämpänä kokonaisuutena, kun taas Susvaralla siitä on mahdollista poimia irti enemmän pieniä nyansseja ilman, että mikään kuulostaa edelleenkään liian konemaiselta.

En ole varma, kummasta kuulokkeesta pitäisin lopulta enemmän esimerkiksi vuoden omistamisen jälkeen, koska molemmissa on omat vahvuutensa. Susvaraa ei voi voittaa olemalla toinen Susvara, joten siinä mielessä ZMF on tehnyt viisaasti tavoitellessaan erilaista lopputulosta niille, jotka pitävät tukevammasta ja hieman rennommasta äänestä. Calderan etuna on myös lähes 3000 euroa edullisempi hinta ja laadukkaampi rakenne, mikä huomioiden kompromissit Susvaraan nähden ovat pieniä.

ZMF Caldera vs. Meze Audio Empyrean (ja Empyrean Elite)

Hinnat: 4100 € vs. 3000 (Elite 4000 €)

Huom. Taajuusvasteet on mitattu erilaisilla silikonikorvilla, joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoiset 3 kHz:stä eteenpäin. Etenkin Empyreanin diskanttiin kannattaa mieltää noin 4 desibelin korotus 10 kHz:n yläpuolelle, koska ääni on todellisuudessa Calderaa säihkyvämpää ja sihisevämpää.

Olen kuullut Meze Audion molemmat Empyrean-mallit, joista edullisempi oli itselläni jonkin aikaa lainassakin. Vaikkei alkuperäistä Empyreania kannatakaan mielestäni nostaa keskinkertaisuutensa vuoksi tarkempaan vertailuun Calderan kanssa, se toimii hyvänä pohjana 1000 euroa kalliimpaa Empyrean Eliteä vastaavan taajuusvasteensa vuoksi. Elite-version voisi nähdä saman hintaisena kuulokkeena vaihtoehtona Calderalle etenkin, kun se kuulostaa “tavallista” Empyreania paremmalta.

Empyrean-kuulokkeissa on planaarikuulokkeiden mittapuulla paksu ääni, koska niissä on bassoa enemmän kuin Calderassa samalla kun keski- ja ylätaajuudet jäävät lähes kaikkien tavoitevasteiden mittapuulla energiatasoltaan vaimentuneiksi. Kuulokkeiden eräänlainen ominaispiirre on myös voimakkaasti ja varsin epäluonnollisesti säihkyvä diskantti. Empyrean-malleista edullisempi kuulostaa valitettavasti todella puuroutuneelta, eikä sen ääni ole hintaan nähden laisinkaan erottelevaa tai yksityiskohtaista. Empyrean Elite on kuitenkin hyvin vastaavalla taajuusvasteella parempi, joten elementtiä lienee kehitetty eteenpäin.

Calderan toisto on muistikuviini ja muistiinpanoihini pohjautuvan vertailun perusteella tiukempaa, energisempää ja dynaamisempaa, kun taas Empyrean Elite tarjoaisi selvästi rennompaa ääntä avaramman tuntuisena. Elite ei jäänyt mieleeni erityisen vaikuttavana tai yksityiskohtaisena kuulokkeena, mutta sen kuuntelu oli todella helppoa ja mukavaa ilman, että ilmiselvät heikkoudet olisivat häirinneet itseäni missään tilanteessa pahemmin. Pystynkin kehumaan Elite-mallia pienin varauksin lupaavaksi kuulokkeeksi, joten sitä olisi mielenkiintoista päästä kuuntelemaan enemmän.

ZMF on tietyllä tapaa lisännyt Calderaan mukaan Empyreanin ominaispiirteitä, koska molempien kuulokkeiden äänessä on luonnollista täyteläisyyttä. Empyreanissa painottuu samalla ylempien taajuusalueiden rasittamattomuus, kun taas Caldera on energiatasoltaan elävämpi ja oikeaoppisempi. Calderasta olisi kaiken lisäksi mahdollista muokata pehmusteita vaihtamalla ja/tai diskantin määrää pudottava mantle-mesh ostamalla lähes yhtä rento kuin Empyreanista. Juuri tällainen monipuolisuus ja muokattavuus tekeekin Calderasta oivan kuulokkeen juuri niille, jotka tietävät pitävänsä planaarikuulokkeissa Empyreanin tapaisista tuhdeista alataajuuksista, mutta eivät ole voineet sietää kuulokkeiden muutoin epätavallista taajuusvastetta.

Rakenteen osalta Meze Audion tuotteet vievät mielestäni voiton, koska ne ovat kevyempiä ja pieniltä yksityiskohdiltaan tarkemmin viimeisteltyjä. Toisaalta mausta riippuen joku toinen saattaa aivan hyvin pitää teollisen ulkonäön sijaan enemmän ZMF:n käsityöstä. Etenkin erikoisemmalla puulla ja enemmän huomiota herättävillä metalliosilla Calderasta saa todella hienon näköisen, mutta maalipinnassa, metalliosien työstössä tai nahkaosien ompeleissa voi olla käsityöstä johtuen pieniä kauneusvirheitä. Käsityö ei nähdäkseni sovi kaikille, joten siinä mielessä Calderan mahdollisen ostajan kannattaa pohtia suhtautumistaan siihen etukäteen.

ZMF Caldera vs. Abyss AB-1266 Phi

Hinnat: 4100 € vs. 6000 €

Huom. Taajuusvasteet on mitattu erilaisilla silikonikorvilla, joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoiset 3 kHz:stä eteenpäin. Alabasson määrä AB-1266-malleissa riippuu täysin siitä, miten suuri ilmarako pään ja korvapehmusteiden väliin on jätetty. Ilmarakoa suurentamalla bassoa on mahdollista saada huomattavasti Calderaa enemmän, kun taas tiukalla istuvuudella sitä on Calderaa vähemmän. Yllä näkyvä taajuusvaste kuvastaa tilannetta maltillisella ilmaraolla, jota valmistaja itsekin suosittelee.

Abyss AB-1266-mallit ovat Calderaan verrattuna niin taajuusvasteeltaan, yleiseltä toistotyyliltään kuin äänikuvaltaankin täysin erilaisia kuulokkeita, mutta joka tapauksessa mielenkiintoisia vaihtoehtoja omaperäisiä planaarikuulokkeita etsivälle. Kuulokkeet on tarkoitus asetella korville siten, että pehmusteiden ja pään väliin jää ilmarako. Tällöin bassontoisto alkaa muistuttaa subwooferia ilman, että muiden taajuusalueiden selkeys kärsii.

Kuulemastani AB-1266 Phi:stä jäi hauskan bassontoiston lisäksi mieleen terävä äänten erottelu, toiston huima läpinäkyvyys ja mielenkiintoisen kaiutinmainen äänikuva. Kuuntelukokemus oli parhaimmillaan todella vaikuttava, mutta valitettavasti monesti myös 6000 euron hintaan nähden häiritsevä. Kuulokkeiden taajuusvaste ei noudata minkäänlaista yleisesti hyvänä pidettyä tavoitevastetta, vaan erityisesti keskitaajuudet ovat ylikorostuvan 1 kHz:n ympäristön ja ylätaajuuksien epätasaisuuden vuoksi ohuet ja epäluonnolliset. Vaikka eri poikkeamat tasapainottavatkin toisiaan kohtalaisen hyvin, eikä tilanne ole yhtä paha kuin mitatusta taajuusvasteesta olisi pääteltävissä, Caldera esittää musiikin huomattavasti luonnollisemmin ja samaistuttavammin. Se onkin Calderan selkein etu ja vahvuus kaikkiin erikoiselta kuulostaviin huippukuulokkeisiin verrattuna.

AB-1266 Phi nostaa korostumiensa vuoksi musiikista esiin epätavallisia asioita ja yksityiskohtia, joten uskoisin sen jäävän kirkkaammin ihmisten mieleen esimerkiksi messuympäristössä kokeiltuna. AB-1266 ostetaan todennäköisesti muutoinkin nimenomaan mielenkiintoisuutensa vuoksi, eikä niinkään tasapainoisuutta odottaen. Tietyllä tapaa kalliilta kuulokkeelta odottaa ainutlaatuisuutta, joten siinä mielessä Abyss on onnistunut tekemään upean tuotteen. Toisaalta Caldera on omalla vaatimattomammalla tavallaan yhtä ainutlaatuinen tarjotessaan sirkustemppujen sijaan ääntä, joka muistuttaa miellyttävällä tavalla tosielämää. Caldera ja AB-1266 voisivat itseasiassa täydentää hyvin toisiaan jonkun varakkaamman kuulokeharrastajan kokoelmassa. Erilaisuutensa vuoksi en miellä niitä suorina kilpailijoina toisilleen.

ZMF Caldera vs. ZMF Atrium

Hinnat: 4100 € vs. 2660 € (verottomat hinnat 3500 USD vs. 2500 USD)

Huom. Atriumin diskantti mittautuu syystä tai toisesta 7–10 kHz:n välillä IEC711-standardin mukaisilla laitteilla hieman todellista vaisummin, joten ero Calderaan nähden ei ole todellisuudessa aivan yhtä suuri.

Käsittelen vielä lopuksi Calderan ja verottomana noin 1000 euroa edullisemman Atriumin välisiä eroja. Molemmissa malleissa käytetään elementin takavaimennusta (Atrium Damping System), joten niistä on todennäköisesti saatu hiottua ääneltään valmistajan tavoitteiden mukaiset. Atrium kuulostaa tiivistettynä Sennheiser HD650:n tapaan lämpöiseltä, kun taas Calderan kirkkaampi diskantti tekee siitä omaan makuuni neutraalimman/vähemmän värittyneen kuuloisen. Mallit eroavat toisaalta ääneltään selvästi myös erilaisten elementtiensä vuoksi, sillä Atriumin bioselluloosamateriaalista valmistettu dynaaminen elementti on ääneltään lähtökohtaisesti hitaampi ja täyteläisempi.

Atriumin pidempi kaikuaika tekee sen äänestä pyöristyneempää ja orgaanisempaa, minkä koen itse todella miellyttäväksi – kuulokkeissa on jotakin, mikä saa minut yhtä aikaa innostuneeksi ja täysin rauhoittuneeksi. Caldera on kuitenkin selvä hyppy ylöspäin äänten erottelussa ja toiston läpinäkyvyydessä. Esitystapa on kauttaaltaan tarkempi ja yksityiskohtaisempi ilman, että valmistajalle tyypillisestä luonnollisuudesta on jouduttu ottamaan paljoa takapakkia. Kuulokkeet olisivat toiston yksityiskohtaisuutta tavoitellessa kaksikosta selvästi parempi vaihtoehto. Toisaalta dynaamisten elementtien tuottamasta äänestä ja HD650:n tapaisesta esitystavasta pitäville Atrium on edelleen kaksikosta miellyttävämpi vaihtoehto kuin hieman kuivempiääninen Caldera. Kaksikko onkin toisiinsa nähden riittävän erilainen, jottei kumpikaan syö tavallaan toisen myyntiä.

Eroina mainittakoon, että Atrium tuntuu kaksikosta selvästi bassovoittoisemmalta, mikä lienee korostuneemman keskibasson, rauhallisemman diskantin ja hitaamman elementin seurausta. Calderassa bassoa on paperilla melko vastaava määrä, mutta se toistaa sitä kontrolloidummin. Atriumin basso on aavistuksen kumahtelevaa, kun taas Calderan alataajuudet toistuvat dynaamisemmin ja tiukemmin iskien. Olen itseasiassa todella vaikuttunut siitä, kuinka fyysiseltä Calderan basso tuntuu tilanteessa kuin tilanteessa.

Keskitaajuuksien osalta molemmissa kuulokkeissa on omat pienet värittymänsä. Caldera kuulostaa raikkaammalta ja se aktivoi itseäni enemmän tunnetasolla. Esimerkiksi vokalisti tulee lähemmäs kuuntelijaa, kun taas Atrium toistaa laulun tyyliltään avarammin, vaikkakin edelleen läsnäolevasti. Ylätaajuudet Atriumissa ovat rauhallisemmat, joten se sopisi paremmin rentoja fiilistelykuulokkeita etsiville. Caldera on puolestaan ilmavampi ja sähäkämpi, joten pienemmät äänet kiinnittävät automaattisesti enemmän kuuntelijan huomiota. Toisaalta korvapehmusteita vaihtamalla tilannetta on mahdollista liikuttaa molemmissa kuulokkeissa ylätaajuuksien osalta suuntaan tai toiseen.

Molemmissa kuulokkeissa on omalla tavallaan mukaansa tempaava äänikuva. Atriumin toistaa ääntä vasen-oikea-suuntaisesti avarammin ja jopa kerrostuneemmin, kun taas Calderan äänikuvan syvyys eteenpäin tekee suuremman vaikutuksen. Calderaa kuunnellessa yksittäisten instrumenttien ympärillä on enemmän tyhjää tilaa ja ne rajautuvat erilleen toisistaan vielä Atriumiakin selvemmin. Molemmat toistavat silti ääntä siten, että uskon seuraavani oikeaa artistia sen sijaan, että kuuntelisin äänitettä. Koska myös uudistetussa Auteur Classic -mallissa on samoja piirteitä, oletan elementin takavaimennuksen olevan salaisuus uskottavan äänikuvan taustalla.

Kuuntelin molempia kuulokkeita hyvin tarkkaan, enkä silti osaa sanoa kumpaakaan yksiselitteisesti paremmaksi. Uskoisin Calderan kuulostavan useimpien mielestä normaalimmalta ja yksityiskohtaisuudeltaan vaikuttavammalta, kun taas Atrium värittää musiikista tietyllä tapaa turvallisemman ja hunajaisemman kuuloista. Molemmat esitystavat ovat helposti omaksuttavia ja löydän niistä välittömästi hyviä puolia kuulokkeita vaihtaessa. Caldera tarjoaa kuitenkin lopulta lisähintaansa nähden paljon sellaista, mitä huippukuulokkeilta yleisesti odotetaan ja mihin perinteisemmät dynaamiset elementit eivät täysin kykene. Atrium oli tätä ennen paras kuulemani ZMF:n kuuloke, mutta nyt julistan Calderan erottelukykyisemmän planaariteknologiansa ansiosta omien mieltymysteni pohjalta vieläkin paremmaksi.

Yhteenveto

ZMF:n kuulokkeiden arvosteleminen on yhtä aikaa todella palkitsevaa ja niiden muunneltavuuden vuoksi myös melko raskasta. Koskaan aiemmin mikään kuuloke ei ole kuitenkaan kolahtanut itseeni yhtä kokonaisvaltaisesti kuin Caldera, joten olen käytännössä keskittänyt siihen kaiken vapaa-aikani ja huomioni viimeisten neljän viikon aikana. Kuulokkeista on vaikeaa laskea irti, kun niitä alkaa kuunnella. Dynaaminen, elävä ja luonnollinen ääni herättää minussa voimakkaita tunteita ja saa minut vakuuttuneeksi siitä, että musiikin tulisi kuulostaa juuri siltä. Siksi pystynkin käytännössä unohtamaan kuulokkeet täysin niitä kuunnellessani. Tällainen kokemus tuntui tosin alussa ristiriitaiselta, koska kuvittelin, että kalliiden kuulokkeiden tulisi ilmoittaa enemmän itsestään.

Caldera yhdistää uniikilla tavalla eri elementtityyppien parhaita puolia ollen jotakin sellaista, mitä huippukuulokkeiden markkinat ovat mielestäni kaivanneet. Monissa kilpailijoiden tuotteissa on edelleen omat vahvuutensa, mutta Calderasta on suoraan sanottuna vaikeaa keksiä minkäänlaista valittamista sikäli, kun sen tyylinen ääni sopii omiin mieltymyksiin. Taajuusvasteessa ei ole mitään kummallisempaa, eikä teknisellä tasollakaan tarvitse tehdä merkittäviä kompromisseja enemmän maksaviin kuulokemalleihin nähden.

Caldera on toki 4000 euroon hinnoiteltuna itsekin kallis kuuloke, muttei enää nykypäivänä markkinoiden kalleimmasta päästä. Hintaan nähden rakenteellinen puoli ja ulkonäkö on kunnossa, kunhan ostaja osaa arvostaa käsityötä. Useimmat muut kuulokkeet eivät myöskään ole yhtä laajasti muunneltavissa pehmuste- ja laitevalintojen kautta. Yksi Calderan myyntivalteista on lisäksi elinikäinen elementtitakuu, joka on todella poikkeuksellinen asia lähes mihin tahansa kilpailijaan verrattuna.

Mitään hintavaa kuulokemallia ei kuitenkaan kannata lopulta ostaa vain yhden arvostelijan mielipiteen pohjalta, joten suosittelen lukemaan Kuulokenurkan lisäksi aina muidenkin kokemuksia. Kuulokkeiden mahdollinen koekuuntelu tarjoaa myös tärkeää tietoa siitä, miten ne sopivat omiin mieltymyksiin ja omaan päähän. En todennäköisesti muistuttaisi asiasta, ellen huomaisi muuttuneeni testijakson aikana Caldera-faniksi. Objektiivinen puoleni haluaa todeta, että maailmassa on monia erinomaisia ja uniikkeja kuulokkeita, joiden määrä kasvoi nyt yhdellä.

Kiitos ZMF upeista kuulokkeista ja kiitos Hifitalo, että pääsin testaamaan niitä kaikessa rauhassa!

Plussat ja miinukset:

+ Tyylillisesti onnistunut välimuoto planaarikuulokkeista ja dynaamisista kuulokkeista
+ Tunteita herättävät, läsnäolevat keskitaajuudet
+ Dynaaminen ja tukeva bassontoisto
+ Luonnollinen ja muita ZMF-malleja kirkkaampi diskantti
+ Erinomainen erottelukyky ja uskottava äänikuva
+ Ääntä voidaan muokata helposti korvapehmusteita tai kuuntelulaitteita vaihtamalla
+ Hyvä käyttömukavuus melko korkeasta painosta huolimatta
+ Käsityö ja puukuppien viimeistely on laadukasta
+ Kuulokkeet voidaan purkaa mahdollisia huoltotoimenpiteitä varten
+ Ei vaadi erityisen tehokasta vahvistinta
+ Monia valmistajia kattavammat lisävarusteet
+ Elinikäinen elementtitakuu (harvinaista kalliissa kuulokkeissa)

– Markkinoilta löytyy vieläkin erottelukykyisempiä huippukuulokkeita
– Ääni on tyyliltään hieman kuivaa dynaamisiin kuulokemalleihin verrattuna
– Melko etualalla kuuluva diskantti saattaa aiheuttaa kuunteluväsymystä rauhallisempaan toistoon tottuneille
– Perusmallin ulkonäkö on hintaan nähden vaatimaton, joten kuulokkeet eivät erotu juurikaan edukseen valmistajan edullisempiin kuulokemalleihin nähden
– Kallis hinta