Arvostelu: Schiit Audio Bifrost 2 (DAC)

Kirjoittaja: Sword of Damocles

Tietoja:

• Julkaisuvuosi: 2019
• Hinta: 699 USD / 800 €
• Tyyppi: Schiit True Multibit
• DAC-piiri: Analog Devices AD5781ARUZ x 2
• Digitaalinen filtteri: 8x oversampling
• USB-toteutus: Schiit Unison USB (vaatii käsittääkseni Windows-maailmassa W10:n)
• Muistikorttipaikka: firmwaren päivittämiseen
• Digitaaliset tuloliitännät: USB-B, Optical, Coaxial
• Analogiset lähtöliitännät: XLR, RCA
• Näytteenottotaajuus (kaikki tuloliitännät) PCM: 44,1–192 kHz (16–24 bit)
• Lähtöjännite: RCA 2 Vrms / XLR 4 Vrms
• THD + N: < 0,003 %
• IMD: < 0,004 %
• SNR: 114 dB
• Ulkoiset mitat (P x L x K): 17 x 23 x 5 cm
• Paino: 2,25 kg
• Virrankulutus: 15 W
• Mukana tulee: USB-B-kaapeli, virtakaapeli ja metallinen kaukosäädin
• Takuu: 5 vuotta

Arvostelukappaleen hankintatapa: Itse ostettu tuote

Bifrost 2 (linkki tuotesivulle) on Kaliforniassa sijaitsevan Schiit Audion modulaarinen D/A-muunnin, joka pohjautuu yrityksen itse kehittämään multibit-teknologiaan. Laitetta voidaan pitää eräänlaisena delta-sigma- ja R2R-DAC:ien välimuotona, sillä muunnos tehdään R2R-tyyppisesti, mutta yksittäisellä piirillä. Tämä piiri on kehitetty alun perin lääketieteelliseen käyttöön, joten sen muuttaminen DAC:iksi on varsin omaperäinen valinta. Bifrost 2 onkin kehitetty pitkälti subjektiivisista lähtökohdista.

Laitteesta puuttuu tuki DSD:lle, eikä maksimaalinen PCM-näytteenottotaajuuskaan yllä nykymittapuulla korkeisiin lukemiin. Myöskään 800 euron hinta tai keskinkertaiset mittaustulokset eivät ole Bifrost 2:n puolella moniin perinteisiin delta-sigma-DAC:eihin verratessa. Toivon silti pystyväni perustelemaan tässä arvostelussa, miksi laite on äänenlaadullisesti hintansa arvoinen.

Laitteen esittely

Bifrost 2 on ulkoisesti pelkistetyn näköinen alumiinimöhkäle, jossa ei ole paljoa katseltavaa. Rakenne on kuitenkin todella tukeva. Oma laitteeni on hopean värinen, mutta se olisi mahdollista ostaa myös mustana. Kaikki Schiit Audion tuotteet näyttävät ulkoisesti pitkälti samalta, mutta niitä on eri kokoisina. Bifrost 2:n pohjapinta-ala vastaa valmistajan Asgard, Jotunheim, Lyr, Valhalla ja Magnius -vahvistimia, joten ne voitaisiin asettaa pöydällä siististi päällekkäin.

Laitteen etureunasta löytyy suuri painike, jolla voidaan vaihtaa äänen tulokanavaa – valinta osoitetaan kolmella valkoisella ledillä. Suurempi musta reikä laitteen etureunassa on vastaanotin mukana tulevalle kaukosäätimelle, jolla voidaan mielenkiintoisesti vaihtaa äänisignaalin vaihetta tilanteissa, joissa kuunnellun musiikin vaihe olisi väärin päin. Asetuksen aktivoiminen osoitetaan valkoisella ledillä oikeassa reunassa sijaitsevan T-symbolin alapuolella.

Kaukosäädin on poikkeuksellisen laadukas ja painava, sillä se on tehty yhdestä metallipalasta. Se on myös magneettinen, joten se tarttuu tiukasti esimerkiksi tietokoneen kotelon kylkeen tai jääkaapin oveen. Kaukosäätimestä on kuitenkin valitettavasti vain vähän hyötyä, sillä Bifrost 2 ei tue äänenvoimakkuuden säätämistä. Äänisignaalin vaihetta minun ei ole tarvinnut vaihtaa kertaakaan, mutta kaukosäätimestä löytyvä mute-toiminto ja äänen tulokanavan vaihtomahdollisuus voisivat luultavasti olla joissakin tilanteissa hyödyllisiä toimintoja etenkin olohuonekäytössä.

Bifrost 2:n virtakytkin sijaitsee valmistajalle tyypillisesti laitteen takapuolella, joten sitä joutuu kurkottelemaan, mikäli DAC on sijoitettu hankalammin saavutettavaan paikkaan. Laitteen takaa löytyy sekä balansoidut (XLR) että balansoimattomat (RCA) lähtöliittimet. Digitaalisen signaalin tuloliittiminä on USB-B, koaksiaalinen SPDIF ja optinen SPDIF eli liitinvalikoimassa ei ole mitään erityisempää. Ainoa mielenkiintoisempi lisäominaisuus on MicroSD-muistikorttipaikka, joka on tarkoitettu laitteen firmwaren päivittämiseen.

Modulaarinen rakenne:

Bifrost 2:n rakenne on modulaarinen, sillä laitteen sisällä on irrotettavat piirikortit USB-toteutukselle ja analogisille ulostuloille. Rakenne mahdollistaa osien päivittämisen, mikäli valmistaja julkaisee niistä tulevaisuudessa uudistetut versiot. Idea on mielestäni todella hyvä, mutta ainakaan vielä 2,5 vuoteen päivityksiä ei ole näkynyt. Valmistaja on kuitenkin julkaissut vastaavia uudistuksia kalliimpiin DAC-malleihinsa, joten en yllättyisi, jos jotakin tulisi aikanaan tarjolle myös Bifrost 2:een.

Unison USB:

Schiit Audion DAC:eissa on valmistajan Unison USB:ksi nimeämä toteutus, joka pyrkii parantamaan äänisignaalin siirtoa tietokoneelta USB-liitännän kautta DAC:ille. Lopulliseen äänenlaatuun vaikuttaa D/A-muuntimissa moni muukin asia, joten häiriöiden pienemmän määrän tai vakaamman USB-yhteyden hyötyjä on varsin vaikeaa todentaa. Unison USB:n selkein etu on kuitenkin se, että USB-yhteys pysyy tietokoneeseen liitettynä aina aktiivisena, vaikka DAC:ista valittaisiin tulokanavaksi välillä jokin muu liitäntä. Lähes kaikki muiden valmistajien laitteet katkaisevat tällaisessa tilanteessa kokonaan USB-yhteyden.

Tämä saattaa kuulostaa olemattomalta ongelmalta tai pieneltä asialta, mutta USB-yhteyden säilyminen on hyödyllinen ominaisuus niille, jotka kuuntelevat tietokoneella musiikkia soittimella, josta on valittuna käyttöön exclusive-mode. Kesken kuuntelun saattaa tulla tilanteita, jolloin tekisi mieli katsoa pikaisesti esimerkiksi jokin Youtube-video. Tämä ei kuitenkaan onnistu äänen osalta sammuttamatta välissä musiikkisoitinta (tai ottamalla exclusive-mode pois päältä), sillä aktiivisena oleva exclusive-mode mutettaa soitinta lukuun ottamatta kaikki muut äänilähteet. Pahimmassa tapauksessa nettiselain täytyy vielä käynnistää välissä uudestaan, jotta videon äänet saadaan kuulumaan.

Bifrost 2:ssa tällainen ärsyttävä kikkailu voidaan kiertää liittämällä DAC tietokoneeseen USB-liitännän lisäksi myös SPDIF:llä. Tämän jälkeen DAC:issa voidaan käyttää tulokanavana Youtube-videota katsoessa SPDIF:iä samaan aikaan, kun USB-yhteys ja sen exclusive-mode pysyvät taustalla aktiivisena musiikkisoittimessa. Tämä tekee exclusive-moden käytöstä joustavampaa kuin monilla muilla DAC:eilla. Itselleni ominaisuudesta ei ole juurikaan hyötyä, mutta olen varma, että jotkut toiset keksivät sille käyttöä.

Bifrost 2:n Unison USB on parannus valmistajan edullisempiin laitteisiin verrattuna sen osalta, että sen sisältämällä piirikortilla on myös galvaaninen erotin USB-väylän kautta kantautuville häiriöäänille. Kuuntelen musiikkia pääasiassa melko äänekkäällä pelitietokoneellani, mutten ollut aiemmin tajunnut, miten selvästi koneen häiriöäänet siirtyvät kuulokkeisiin saakka. Bifrost 2 suodattaa näitä häiriöitä pois, joten taustalla kuuluu vähemmän kohinaa verrattuna laitteisiin, joissa ei ole galvaanista erotinta.

Laitteen käyttöön liittyviä huomioita

Bifrost 2:n käyttö on ollut uusimman firmware-version päivittämisen jälkeen ongelmatonta, joten suosittelen ehdottomasti tekemään päivityksen etenkin käytettynä ostetulle laitteelle. Ennen päivitystä oma laitteeni meni pelejä pelatessa 15 minuutin sisään jonkinlaiseen välitilaan, jossa se alkoi naksuttaa sekunnin välein USB-yhteyttä päälle ja pois. DAC palautui ongelmasta vasta tietokoneen uudelleenkäynnistämisen jälkeen. Firmware-päivitys näyttäisi kuitenkin onneksi ratkaisseen ongelman kokonaan.

Laite lämpenee pidemmässä käytössä melkoisesti, mutta se ei ole valmistajan mukaan ongelma edes asettaessa DAC:in päälle toista laitetta, kuten vahvistinta. Itse en halua rääkätä Bifrost 2:ta turhaan, joten olen vältellyt muiden laitteiden asettamista sen alle tai päälle.

Monet väittävät Schiit Audion multibit-DAC:ien kuulostavan paremmalta, kun niissä pidetään aina virrat päällä. Tätä en kuitenkaan pysty vahvistamaan, enkä usko, että mikään muuttuu enää suuremmin esimerkiksi puolen tunnin käytön jälkeen.

Joissakin R2R-DAC:eissa, kuten suositussa Denafrips Ares II:ssa on melko suuri viive, mikä voi aiheuttaa ongelmia videosisältöä katsoessa tai videopelejä pelatessa. Bifrost 2:ssa tällaista viiveongelmaa ei kuitenkaan ole, joten se soveltuu monipuolisesti muuhunkin käyttöön kuin musiikin kuunteluun.

Äänenlaatu

Äänenlaadun arviointiin käytetty laitteisto

Olen omistanut Bifrost 2:n jo sen verran kauan, että se on tullut minulle tutuksi aiemmista laitevertailuistani. Tämän vuoksi en ole tällä kertaa vertaillut laitetta enää uudestaan muihin omistamiini DAC:eihin, vaan kerron äänenlaadusta pidemmältä ajalta muodostuneen mielikuvani pohjalta. Yleisesti ottaen Bifrost 2:n äänenlaadulliset ominaispiirteet ovat kuitenkin tulleet selkeimmin esiin käytettyäni sitä useita kuukausia neutraalin kuuloisen Burson Audio Soloist 3X Performance -vahvistimen parina.

Olen käyttänyt pääasiassa Bifrost 2:n balansoituja XLR-liittimiä ja digitaalisten liitäntöjen osalta pelkästään USB-liitäntää, jonka toteutukseen valmistaja on panostanut eniten. En ota kantaa siihen, onko digitaalisten liitäntöjen välillä äänellistä eroa, mutta monet ovat raportoineet USB:n kuulostavan huomattavasti SPDIF-liitäntöjä paremmalta, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Keskityn itse siihen, miltä Bifrost 2 kuulostaa parhaimmillaan.

Voit lukea halutessasi tarkemmin laitteiden vertailuun liittyvistä testimenetelmistäni aiemmista laitearvosteluistani. Vertailin jo aiemmin Bifrost 2:ta 500 euroa maksavaan Soncoz SGD1:een (linkki arvosteluun), joten tästä eteenpäin havaintoni ovat osittain kertausta kyseisestä arvostelusta.

Bifrost 2 tekee kuuntelusta miellyttävämpää ja helpompaa

Kaikki kuulemani alle 500 euroa maksavat delta-sigma-laitteet kuulostavat pohjimmiltaan hyvin samanlaisilta, joten niiden välisiä eroja täytyy etsiä tarkkaan kuuntelemalla – erojen merkitys jää varsin pieneksi pidemmässä kuuntelussa. Eri tavalla toteutettu Bifrost 2 on kuitenkin selvemmin erilainen, sillä se muuttaa yksittäisten toiston osa-alueiden sijaan laajempaa kokonaisuutta. Tämä voi olla sekä hyvä että huono asia riippuen siitä, millaisen roolin kukin antaa DAC:ille kuunteluketjussa.

Kirjoitin jo SGD1:n arvostelun yhteydessä siitä, miten Bifrost 2 saa minut paremmin vakuuttuneeksi siitä, että olen kuuntelemassa oikeaa ääntä, enkä digitaalista äänitettä. Muutos äänenvärin luonnollisuudessa ja toiston realistisuudessa on tavallaan pieni, mutta yhtä aikaa kokonaisuuden kannalta todella merkittävä. Bifrost 2:n kuulemisen jälkeen on enää hyvin vaikeaa palata aiempaan, koska laitteella laulajat ja eri soittimet kuulostavat enemmän siltä kuin tosielämässä.

Laite tähtää enemmän kuuntelunautintoon kuin toiston analyyttisuuteen. Musiikin kuuntelu Bifrost 2:lla on miellyttävää ja helppoa, koska toisto on juuri sopivasti pyöristettyä olematta kuitenkaan liian pehmeää tai yksityiskohdatonta. Laite onkin eräällä tapaa todella onnistunut kompromissi kuuntelun helppouden ja toiston yksityiskohtaisuuden väliltä. Lopputulos on esimerkiksi neutraaliin Topping E30:een ja hieman kirkkaaseen Soncoz SGD1:een verrattuna lämpimämpi ja tuhdimpi. Toisin sanoen laite värittää ääntä, joten se ei sovi kaikille.

Hauska ja iskevä bassontoisto

Mielestäni Bifrost 2:n paras, ja myös mieleen jäävin piirre on sen painava ja iskevä bassontoisto. Basso ei korostu kokonaisuudessa taajuusvasteen näkökulmasta (ei mitattavaa muutosta kuulokkeiden taajuusvasteessa), vaan samasta määrästä bassoa syntyy tavallaan potkua ja äänenpainetta enemmän kuin muissa kuulemissani DAC:eissa. Basso tulee aina läsnä ja se on todella elävän ja aidon kuuloista. Itsestäni tuntuu kirjaimellisesti siltä, että Bifrost 2 herättää äänitteellä olevan basson eloon.

Laite on kaikista hauskin raskaampaa musiikkia kuunnellessa, jolloin raivokkaasti toistuva bassorumpu ja bassokitara nostavat väkisin hymyn huulille. Basso toistuu paksumpana ja tiheämpänä kuin verrokkinani olleella SGD1:llä, jonka basso jää huomattavasti kevyemmäksi. Toisaalta teknisesti monimutkaisemmat bassokuviot toistuvat SGD1:llä hieman kontrolloidummin, minkä lisäksi sen vähemmän dominoiva bassontoisto voi olla joissakin tilanteissa hyväkin asia. Itse en kuitenkaan vaihtaisi pois Bifrost 2:n tuhtia bassontoistoa, joten tulevaisuudessa mahdollista laitepäivitystä suunnitellessani uuden DAC:in bassontoiston tulisi olla vähintäänkin lähellä sitä.

Anteeksiantava diskantti

Bifrost 2 säilyttää kuuntelunautintoa painottavan toistotyylinsä myös diskantissa, joka toistuu varsin anteeksiantavasti ja rauhallisesti. Diskantti on mielestäni tyyliltään luonnollista ja helposti kuunneltavaa, mutta kirkkaampi ja terävämmän kuuloinen laite, kuten SGD1, onnistuu tuomaan korkeiden taajuuksien yksityiskohtia selkeämmin esiin. SGD1 kuulostaa myös ylemmältä diskantiltaan ilmavammalta Bifrost 2:n taustaltaan tummempaan ja rauhallisempaan toistoon verrattuna. Molemmissa laitteissa on omat hyvät puolensa, mutta olen mieltynyt siihen, että Bifrost 2 tuottaa huomattavasti vähemmän kuunteluväsymystä.

Riittävä yksityiskohtaisuus

Kuten diskantintoistosta voi päätellä, Bifrost 2 ei ole paras DAC-valinta analyyttisemmasta toistotyylistä pitäville. Toisaalta laite ei myöskään piilota yksityiskohtia, vaan se pikemminkin vain poistaa niistä terävimmän särmän, jolloin kuunnellessa on helpompi keskittyä yksittäisten äänten kuuntelun sijaan kokonaisuuteen. Laite onkin mielestäni suunnattu melko selkeästi musiikin kuuntelijalle, eikä sen analysoijalle. Äänitystilasta syntyneet tilalliset yksityiskohdat toistuvat kuitenkin tavallista selkeämmin, joten Bifrost 2 vie siltä osin kuuntelukokemuksen uudelle tasolle.

Uskottava äänikuva

Bifrost 2:ssa ei ole yhtä ilmavaa ja syvyyssuunnassa silmien eteen piirtyvää äänikuvaa kuin SGD1:ssä, mutta äänikuva on kuitenkin mukavan leveä. Esimerkiksi edullisesta Topping E30:stä (linkki aiempaan arvosteluun) lennosta Bifrost 2:een vaihtamalla äänikuva avautuu huomattavasti laajemmaksi ja paremmin jäsentyneeksi. Jokaisella elementillä on tarkka ja uskottava sijainti äänikentässä. Lopputulos kuulostaa siltä kuin se voisi olla olemassa – tämä vahvistaa tunnetta siitä, että kuunneltu musiikki on aitoa.

Äänikuvan koko on kuitenkin sellainen asia, jossa monet muut laitteet pystyvät luultavasti tarjoamaan parannusta Bifrost 2:een verrattuna. Tietyllä tapaa toivoisin ääneen SGD1:n syvyyttä ja ilmavuutta, mutta toisaalta en haluaisi vaihtaa pois saavutettua luonnollisuutta ja todentuntuisuutta. Hieman vastaavan kuuloisista R2R-DAC:eista esimerkiksi suosittu Denafrips Ares II on monien mukaan äänikuvaltaan Bifrost 2:ta suurempi, joten se voi olla parempi valinta mahdollisimman laajaa ja suurta ääntä arvostavalle.

Laiteparitus

Bifrost 2 lisää toistoon runkoa, lämpöä ja tietynlaista sulavuutta, joten se sopinee oletuksena parhaiten tasapainottamaan kirkkaamman kuuloisia vahvistimia tai kuulokkeita. Toisaalta laite ei tuo toistoon ilmavuutta ja raikkautta, joten se ei ole paras valinta niille, jotka pitävät viileämmästä ja kirkkaammasta äänestä. Tämä kannattaa huomioida laiteparitusta tehdessä.

Omassa käytössäni laite on kuitenkin tehnyt luonnollisen esitystapansa ansiosta välittömästi paremman kuuloisia myös kaikista tummaäänisistä vahvistimistani ja kuulokkeistani. Näkisinkin, ettei Bifrost 2 ole liian lämmin tai tuhti kuin korkeintaan todella tunkkaisen kuuloisissa kuunteluketjuissa. Esimerkiksi jokin todella tumman kuuloinen putkivahvistin voisi olla huono valinta, ellei toiston tummuutta haluta korostaa entisestään. Olen todennut tämän itsekin Tor Audio Roger -putkivahvistimellani, joka muuttuu Bifrost 2:n kanssa vakioputkillaan turhankin tuhdiksi. Tilanne on paikattavissa kirkkaamman ja ilmavamman kuuloisilla putkilla.

Olen käyttänyt Bifrost 2:n parina eniten Burson Soloist 3XP -vahvistintani, joka on mielestäni neutraalin ja diskantista varsin sähäkän äänensä vuoksi erinomainen laitepari. Soloist 3XP:n ylempi diskantti on paikoin omaan makuuni turhankin kirkasta, mutta Bifrost 2 poistaa siitä ärsyttävät piirteet jättäen jäljelle vain musiikin, jota tekee mieli kuunnella. Lopputulos on omaan makuuni siinä mielessä lähes täydellinen, että pystyn unohtamaan musiikkia kuunnellessa laitteiden olemassaolon kokonaan riippumatta siitä, millaisia kuulokkeita niillä kuuntelen. Bifrost 2 vaikuttaisi oman kokemukseni mukaan olevan tarpeeksi läpinäkyvä ja yksityiskohdat säilyttävä DAC myös kalliimmille vahvistimille.

Yhteenveto

Bifrost 2 on mielestäni voimakkaan bassontoistonsa ja anteeksiantavan diskanttinsa ansiosta lähes täydellinen DAC rock-musiikin kuunteluun. Siksi laite sopiikin erinomaisesti omiin mieltymyksiini. Jollekin toiselle vähemmän mainstream-tyylistä musiikkia kuuntelevalle ja toiston yksityiskohtaisuutta eniten arvostavalle olisi kuitenkin olemassa parempiakin vaihtoehtoja. Bifrost 2 on ääntä hauskemmaksi värittäessään edelleen tarpeeksi yksityiskohtainen ja monipuolinen, mutta se pehmentää jossakin määrin yksityiskohtien terävyyttä. Ääni on myös tyyliltään tavallista paksumpaa, joten siitä puuttuu hieman ilmavuutta ja raikkautta.

Loppujen lopuksi laite muuttaa kuitenkin kokonaisuutta kuulokkeisiin ja vahvistimiin verrattuna vain vähän. Suurin ja selkein muutos on mielestäni se, että Bifrost 2:lla musiikki kuulostaa subjektiivisesti arvioituna aina aidommalta ja luonnollisemmalta, koska siitä poistuu keinotekoisuus ja ärsyttävä kuunteluväsymystä aiheuttava terävyys. Tämä on omasta mielestäni merkittävä hyppy eteenpäin edullisemmista DAC:eista. Minun olisi Bifrost 2:n kuulemisen jälkeen hyvin vaikeaa palata takaisin 200–300 euron peruslaitteisiin tietäen, mistä jäisin paitsi.

Kaikki eivät koe DAC:in vaikuttavan lopulliseen ääneen laisinkaan (sikäli kun laite toimii oikein), mikä on myös täysin sallittu näkemys. Mielestäni on tärkeintä olla tyytyväinen siihen, mitä kuuntelee ja miltä oman laitteiston ääni kuulostaa. Tämä tavoite voidaan saavuttaa monella eri tapaa, eikä siihen tarvitse sisältyä kalliin DAC:in hankintaa. Bifrost 2, kuten mikään muukaan laite ei ole yksittäinen ihme, jolla kuunneltu musiikki tai kuulokkeet muuttuvat automaattisesti paremmaksi.

Tämän vuoksi voikin tuntua hullulta ajatukselta maksaa DAC:in kaltaisesta laitteesta 800 euroa, koska nykyään on tarjolla myös hyviä edullisia laitteita. En missään nimessä suosittelekaan Bifrost 2:ta satunnaisemmalle musiikin kuuntelijalle. Enemmän harrastukseen panostavia sen sijaan kehotan ehdottomasti testaamaan parempaa DAC:ia, vaikkei sellaista omaksi tulisi lopulta ostettuakaan. Bifrost 2 avasi itselleni kuulokeharrastuksessa uuden ulottuvuuden osoittamalla, mitä paremmalla DAC:illa voidaan kuunteluketjussa saavuttaa.

Plussat ja miinukset:

+ Äänenvärin luonnollisuus ja laajemminkin toiston realistisuus
+ Hauska ja voimakas bassontoisto
+ Äänikuvan jäsentyneisyys
+ Diskantti on anteeksiantavaa, eikä tuota kuunteluväsymystä
+ Toiston yksityiskohtaisuus on riittävää suhteessa kuuntelun helppouteen
+ Fiksu modulaarinen rakenne, joka tarjoaa mahdollisuuden osien päivittämiseen tulevaisuudessa
+ Unison USB
+ Firmwaren päivitysmahdollisuus
+ Mukana tulee laadukas kaukosäädin niille, jotka keksivät sen ominaisuuksille käyttöä
+ 5 vuoden takuu

+/- Äänenlaadullisesti merkittävä hyppy ylöspäin edullisista DAC:eista, mutta 800 euron hinta voi tuntua monista liian suurelta

– Värittää ääntä lämpimämmäksi ja hieman paksummaksi, mikä ei sovi kaikille
– Voimakas bassontoisto ei ole aina teknisesti parasta, ja se voi myös dominoida toistoa välillä liikaakin
– Äänikuva ei yhtä syvä ja ilmava kuin esimerkiksi edullisemmassa Soncoz SGD1:ssä
– Ei äänenvoimakkuuden säätömahdollisuutta
– Rajoittuneet näytteenottotaajuudet, eikä tukea DSD:lle (ei ongelma itselleni)
– Ei tarjoa korkeaan hintaan nähden yhtä kattavia liitäntöjä kuin monet edullisemmat laitteet
– Virtakytkin sijaitsee laitteen takana
– Mustat kumijalat jättävät tahroja pöydän pintaan