Arvostelu: Cayin iHA-6

Kirjoittaja: Sword of Damocles

Tietoja:

• Julkaisuvuosi: 2016
• Valmistusmaa: Kiina
• Hinta: 700 USD (Euroopassa 900 €)
• Tyyppi: Kuulokevahvistin (Class AB)
• Liitännät: XLR- ja RCA-sisääntulot
• Kuulokeliittimet: 4-pin-XLR, 2 x 3-pin-XLR ja 2 x 6,35 mm
• Gain-tasot: low/high
• Lähtöimpedanssi: <0,3 ohmia (XLR-liittimet), 10 ohmia (low 6,35 mm) ja 120 ohmia (high 6,35 mm)
• Low/High Current -tila
• Balansoimattomien liittimien antoteho: 1,1 W @ 32 ohm (high current) ja 2,2 W @ 32 ohm (low current)
• Balansoitujen liittimien antoteho: 5 W @ 32 ohm (high current) ja 7 W @ 32 ohm (low current)
• Mitat (L x P x K): 240 x 252 x 60 mm
• Paino: 3,8 kg
• Lisävarusteet: Valkoiset hanskat

Arvostelukappaleen hankintatapa: Itse ostettu tuote

Kiinalainen laitevalmistaja Cayin täytti juuri 30 vuotta, joten Kuulokenurkan arvostelulistalla on sopivasti kaksi sen valmistamaa kuulokevahvistinta. Aloitan vuonna 2016 julkaistusta iHA-6-nimisestä transistorivahvistimesta (linkki valmistajan tuotesivulle), jota myydään edelleen 700 dollarin tai 900 euron hintaan. Kyseessä on ulkoisesti todella laadukas laite, joka tarjoaa poikkeuksellisen monipuolisen liitinvalikoimansa myötä sekä reilusti tehoa vaativille planaarikuulokkeille että sopivan korkean lähtöimpedanssin esimerkiksi 300 ohmisille dynaamisille kuulokkeille. Hieman iäkkäämmäksi vahvistimeksi iHA-6 on ollut parina viime vuonna yllättävänkin paljon esillä kuulokevalmistaja ZMF:n lisättyä sen verkkokauppansa valikoimaan. Olen itsekin ehtinyt käsitellä laitetta vuoden 2023 aikana useampaan otteeseen kuulokearvostelujeni yhteydessä.

Cayin:ista mainitsen sen verran, että sen tuotevalikoima kattaa muun muassa D/A-muuntimia, digitaalisia soittimia (DAP), mobiilivahvistimia, transistorivahvistimia ja putkivahvistimia. Valmistaja panostaa laitteidensa laatuvaikutelmaan, joten se on oiva osoitus siitä, että Kiinassa osataan tehdä vähintään yhtä laadukkaita tuotteita kuin länsimaissakin. Vastaava mielikuva minulle syntyi myös aiemmin arvostelemastani Matrix Audio X-Sabre 3 -D/A-muuntimesta.

Rakenne

Hopean värinen iHA-6 ei ole kooltaan valtava, mutta se painaa siitäkin huolimatta lähes 4 kiloa. Paksujen alumiinikuorien lisäksi käytännössä kaikki muukin on valmistettu metallista painikkeet ja äänenvoimakkuudensäädin mukaan luettuna. Osien sovitus, tuntuma ja toleranssit ovat virheettömällä tasolla, joten laatuvaikutelma on laitteen hintaan nähden todella korkea. Kokonaisuuden kruunaavat vielä laadukkaat Neutrikin liittimet, liikeradaltaan erinomaisen tasainen potentiometri (ei minkäänlaista väljyyttä tai tutinaa) sekä painikkeiden painamisesta seuraava miellyttävän kuuloinen releiden naksahtelu.

Valmistajalle täytyy antaa kiitosta siitä, että se on sijoittanut virtapainikkeen laitteen etureunaan. Sen ympärillä on myös selkeä valkoinen ledirengas, joten vahvistimen päällä oloa ei tarvitse arvailla. Virtapainikkeen vieressä sijaitsevat kolme pienempää painiketta vaihtavat ylhäältä alaspäin lueteltuna äänen tuloliitäntää (XLR/RCA), virtatilaa (low/high) ja gain-tasoa (low/high). Painikkeiden keskelle syttyy suluissa jälkimmäisenä mainitsemani vaihtoehto valitessa valkoinen valo. Kaikille toiminnoille löytyy myös infotekstit, jotka näkyvät kuitenkin harmaan fonttinsa vuoksi todella heikosti hopeisessa etulevyssä. Äänenvoimakkuudensäätimen asento sen sijaan on merkitty todella selkeästi verrattuna monien muiden valmistajien vahvistimiin.

Liitännät

iHA-6 sisältää mielenkiintoisen laajan kattauksen kuulokeliitäntöjä laitteen keskelle sijoitettuna. Balansoituina liitäntöinä on tarjolla perinteinen 4-pin-XLR sekä harvinaisemmat 2 x 3-pin-XRL-erillisliittimet, joiden käyttämisestä ei ole käsittääkseni suurempaa hyötyä normaaliin XLR-liittimeen verrattuna. Kaksi 6,35 millimetrin balansoimatonta liitintä löytyvät 3-pinnisten XLR-liittimien sisältä. Balansoitujen liitäntöjen lähtöimpedanssi on lähellä nollaa, kun taas 6,35 millimetrin liittimien impedanssia on nostettu tarkoituksellisesti lisävastusten avulla.

Vasemman puoleisen low-liittimen impedanssi on 10 ohmia ja high-liittimen 120 ohmia, mikä vaikuttaa dynaamisten kuulokkeiden ääneen ja jopa taajuusvasteeseen ohmiluvusta ja impedanssikäyrän tasaisuudesta riippuen. Muutokset voivat olla joko mieluisia tai epämieluisia, mutta harva vahvistin tarjoaa vastaavaa mahdollisuutta äänen säätämiseen. Samaan aikaan balansoitujen liittimien kautta voidaan saavuttaa edelleen normaalimpi lopputulos, mikä vaatii toki sen, että käytössä oleville kuulokkeille on olemassa balansoitu kaapeli. iHA-6 omistaessa voikin herkästi joutua suuntaamaan kaapeliostoksille, minkä valmistaja olisi voinut estää lisäämällä laitteeseen myös balansoimattoman liittimen, jonka lähtöimpedanssi on lähellä nollaa. Sellaisen puuttuessa vahvistin soveltuu myös huonosti in-ear-kuulokkeille, jotka reagoivat herkästi korkeaan lähtöimpedanssiin.

iHA-6 on muilta liitännöiltään puhdas kuulokevahvistin, koska sen takaa ei löydy XLR- ja RCA-sisääntulojen lisäksi minkäänlaisia lähtöliittimiä esivahvistimena toimimista varten. Laitteessa on sisäänrakennettu virtalähde, joten siihen käy normaalikokoinen virtakaapeli. Oman laitteeni runkoon kirjoitettu teksti viittaa sen sopivan 120 voltin sähköverkkoon, mutta sisältä löytyy todellisuudessa Euroopan sähköverkkoon sopiva muuntaja.

Ominaisuudet ja käyttöön liittyvät huomiot

iHA-6 on toimintaperiaatteeltaan Class AB-vahvistin, jonka hinnasta osa selittyy laadukkaan rakenteen lisäksi runsaalla määrällä erilliskomponentteja. Laite lämpenee käytössä jonkin verran, muttei kuitenkaan huolestuttavan kuumaksi tai käsiä polttavaksi. Virrankulutus käytön aikana nousee enimmillään yli 50 wattiin ja tippuu noin 20 wattiin ilman rasitusta.

Etureunan painikkeella aktivoitava high-current-tila säätää vahvistuksen tasapainoa enemmän Class A:ta kohti, mutta iHA-6 ei toimi koskaan täysin Class A-tilassa. Koska high-current-asetuksen käyttäminen laskee vahvistimen antotehoa, sitä ei ole tarkoitettu nimestään huolimatta tehostamaan vahvistusta enemmän virtaa vaativilla kuulokkeilla. Asetus muuttaa sen sijaan transistorien virransyöttöä ja laitteen säröarvoja. Vaikutus ääneen on parhaimmillaankin pieni, mutta sentään havaittavissa.

iHA-6:sta irtoaa balansoitujen kuulokeliittimien kautta tehoa muhkeat 7 wattia 32 ohmin kuormalle. Olen todennut laitteen suoriutuvan erinomaisesti niin Hifimanin HE-6:n ja Susvaran kuin myös Abyss AB-1266:n kanssa, joten maailmasta ei löydy tällä hetkellä kuulokkeita, joista iHA-6 ei saisi suurta osaa potentiaalista irti. Golden Soundin tekemien mittausten perusteella 300 ohmin kuormallekin on tarjolla yli 1 watti tehoa, joten vahvistin soveltuu kaikenlaisille kuulokkeille. Balansoimattomien liittimien antoteho tosin on selvästi matalampi pyörien noin 2 watissa 32 ohmin kuormalle. Tämäkin riittää kuitenkin useimmille kuulokkeille enemmän kuin hyvin. En ole periaatteessa tarvinnut koskaan korkeampaa gain-tasoa, mutta se on äänenvoimakkuuden säätövaran osalta käyttökelpoinen Hifiman Susvaran ja HE-6:n kanssa.

iHA-6 ei “menesty” laitemittauksissa yhtä hyvin kuin esimerkiksi Toppingin vahvistimet, mutta siinä ei ole varsinaisesti mitään vikaakaan. Säröarvot tosin vaikuttaisivat olevan jokseenkin omaperäiset, koska särön määrä nousee sekä ala- että ylätaajuuksia kohti ollen matalimmillaan keskitaajuuksissa. Tämä voi osaltaan selittää joitakin havaintojani laitteen äänenlaadusta. Kuulokkeiden kiinnittäminen tai irrottaminen ei aiheuta sivuääniä tai poksahtelua, joten siltä osin iHA-6 on suunnittelultaan kunnollinen verrattuna esimerkiksi aiemmin omistamaani Burson Audion Soloist 3X Performance -vahvistimeen.

Käytön aikana kuulokkeisiin ei kantaudu myöskään iHA-6:sta tavallisesti minkäänlaista taustakohinaa, ellei sen kanssa käytetä erittäin herkkiä in-ear-kuulokkeita. Tällöinkin kohina on kuitenkin melko maltillista jopa balansoidun liittimen kautta, ja äänenvoimakkuudensäätimeen jää yllättävänkin kelvollisesti pelivaraa, koska kanavatasapaino on hyvä heti liikeradan alkupäässä. Over-ear-kuulokkeista ainoastaan korkean impedanssin ja herkkyyden omaava Fiio FT3 ei toimi iHA-6:lla optimaalisesti. Sitä kuunnellessa taustakohina balansoituna on huomattavaa, jolloin on järkevämpää tyytyä antoteholtaan maltillisempiin 6,35 millimetrin liitäntöihin.

Yhtenä iHA-6:n erikoisuutena mainitsen vielä 6,35 millimetrin liittimien tiukkuuden. Kuulokekaapelin liittimen kärki muljahtaa todella tukevasti liittimen sisään, joten kaapelin kiinni painaminen ja irrottaminen vaatii hieman voimaa. Laitteessa käytetyt yhdistelmäliittimet ovat ylipäätään melko harvinaiset, koska niitä näkee useammin mikrofoniliittiminä ammattikäyttöön suunnatuissa tuotteissa. Tällöin ne säästävät tilaa, kuten myös iHA-6:n tapauksessa – siihen on saatu mahdutettua ylimääräiset 3-pin-XRL-liitännät, olipa niillä käyttöä tai ei.

Äänenlaatu

Cayin iHA-6:n äänenlaatua ei ole helppoa tiivistää muutamaan virkkeeseen, koska laite tarjoaa periaatteessa kolme erilaista lopputulosta valitusta kuulokeliittimestä riippuen. Olen omistanut vahvistimen noin vuoden ajan, mutta se osaa edelleen yllättää. Tiettyjen kuulokkeiden vaihtaminen kuulokeliittimestä toiseen saattaa tuoda niistä esiin täysin uusia puolia. En luultavasti kyllästykään iHA-6:een koskaan, vaan se on todellinen kuulokeharrastajan vahvistin. Koen sen myös olevan riittävän hyvä myös kalliille kuulokkeille, joten en ole kokenut tarvetta katsella esimerkiksi 2000 euroa maksavan Ferrum Audio OOR:in tai HeadAmp GS-X Minin suuntaan.

Olen käyttänyt vahvistimen kanssa D/A-muuntimena suurimman osan ajasta Schiit Audio Bifrost 2:ta, mutta kuunteluketjussani on pyörähtänyt myös neutraalimpi ja huomattavasti hintavampi Matrix Audio X-Sabre 3. Valitulla DAC:illa on oma pienehkö vaikutuksensa lopulliseen ääneen. Vastaavasti kannattaa muistaa, että käytössä olevat kuulokkeet vaikuttavat lopputulokseen aina kaikkein eniten. Olen kuitenkin päässyt vertailemaan vuoden aikana useampia eri vahvistimia samoilla DAC:eilla ja kuulokkeilla, joten uskon päässeeni melko hyvin kärryille iHA-6:n ominaisäänestä. Kaikesta huolimatta kyseessä on silti subjektiivinen arvioni, joten joku toinen saattaisi kokea äänen hieman eri tavalla, tai vähintäänkin käyttää lopputuloksen kuvailuun eri sanoja.

iHA-6 balansoituna:

Kun vahvistinta käytetään balansoidun XLR-liittimen kautta, kuvailisin ääntä dynaamiseksi, avaraksi ja kontrolloiduksi. Samalla äänten reunat toistuvat kuitenkin hieman pehmennetysti, joten iHA-6 kuulostaa esimerkiksi edullisempiin hyvin mittautuviin kiinalaitteisiin verrattuna hieman pyöristyneemmältä ja rennommalta. Tämä voisi ainakin teoriassa johtua korkeammista säröarvoista ala- ja ylätaajuuksissa.

Onneksi esitystapa ei kuitenkaan ole millään tapaa vaisu tai verhoutunut, vaan pikemminkin edelleen melko puhdas ja energinen, koska vahvistin ei vähennä esimerkiksi diskantin määrää, ja basso iskee todella tiukasti. Joillakin kuulokkeilla ääni voikin olla jopa aavistuksen hyökkäävää ja uuvuttavaa sen sijaan, että se olisi lämpöistä ja rentoa. iHA-6 kuulostaa kuitenkin loppujen lopuksi positiivisessa mielessä yllättävän tavalliselta ilman joitakin vahvistimia vaivaavaa kliinisyyttä ja elottomuutta. Toiseen suuntaan mentäessä aiemmin omistamani Burson Audion Soloist 3X Performance oli ääneltään pehmeämpi ja se toisti laulusuoritukset tavallista läsnäolevampina. Siihen verrattuna iHA-6 kuulostaa balansoituna vähemmän värittyneeltä.

Vaikka Burson Audion vahvistin olikin myös äänikuvaltaan suuremman oloinen, olen kokenut iHA-6:n pääsääntöisesti avarammaksi ja erottelevammaksi kaikkiin sitä edullisempiin transistorivahvistimiin verrattuna – muun muassa eräänlaisena neutraalina referenssinä pidetty Topping A90 itseltäni on kuitenkin vielä kuulematta. iHA-6:n äänikuva ei tunnu tilavuudestaan huolimatta millään tapaa suurennetulta, vaan pikemminkin siltä, ettei vahvistin heikennä äänitteiden omaa tilavaikutelmaa – tilanne on hyvä juuri näin.

Vahvistimen ääniprofiili balansoituna on sopinut hyvin erityisesti planaarikuulokkeille. Esimerkiksi ZMF Caldera ja Hifiman HE-6 kuulostavat erinomaisen tiukalta ja kontrolloidulta. Myös Hifiman Susvara ja Abyss AB-1266 toimivat siten, etten usko vahvistimen heikentävän valtavasti niiden menohaluja. Susvaran kohdalla jotkut ovat tosin sanoneet, että ääni paranee iHA-6:ta hintavammilla laitteilla, mutta tätä en kuitenkaan itse ole päässyt kokeilemaan. Balansoituna iHA-6 on mielenkiintoisesti ääneltään yhtä aikaa räväkkä ja rento, mitä en olisi uskonut pystyväni sanomaan mistään kuulokevahvistimesta. Tämän voisi kuvailla toisin sanoen myös siten, että kuuntelu on leppoisaa, mutta energiataso saa silti jalat vipattamaan. Tämä riippuu toki lopulta merkittävästi myös käytössä olevista kuulokkeista.

Korkeammalla lähtöimpedanssilla varustetut 6,35 millimetrin liittimet

Muutos 10 ja 120 ohmin lähtöimpedanssin omaaviin 6,35 millimetrin liittimiin vaihtaessa on varsin huomattava, koska iHA-6 tuntuu lähestulkoon eri vahvistimelta. Koska näin korkea lähtöimpedanssi muuttaa herkästi matalalla impedanssilla toteutettujen dynaamisten kuulokkeiden taajuusvastetta, liittimet on tarkoitettu ensisijaisesti korkeaimpedanssisille kuulokkeille, kuten 300 ohmisille Sennheisereille ja ZMF:ille.

Näin käytettynä taajuusvaste ei muutu, vaan vahvistin kontrolloi korkeamman lähtöimpedanssinsa myötä kuulokkeiden elementtejä juuri sopivasti vähemmän. Tällöin toisto rentoutuu ja eräällä tapaa hidastuu. Koen vähemmän kireän ja analyyttisen esitystavan 300 ohmisilla kuulokkeilla luonnollisempana balansoituun XLR-liittimeen verrattuna. Toisaalta vahvistin kuulostaa balansoituna dynaamisemmalta ja raikkaammalta, minkä lisäksi äänten erottelu on selkeämpää. Muutokset voivatkin olla positiivisia tai negatiivisia riippuen siitä, mitä kukakin tavoittelee. Parasta laitteessa on kuitenkin se, että se tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja ja vieläpä varsin kohtuulliseen hintaan.

10 ohmin liitin:

Balansoimattomista liittimistä 10 ohmin vaihtoehto on hyvä kompromissi kahden eri ääripään väliltä. Esimerkiksi ZMF Atrium ja Verite Closed sekä Sennheiser HD 600 kuulostavat sillä hieman luonnollisemmilta ja tilavaikutelmaltaan uskottavammilta, kun taas balansoitu liitin voi tehdä niistä joidenkin makuun liiankin kontrolloidun ja kireän kuuloisia. 10 ohmin lähtöimpedanssi ei tee äänestä näillä kuulokkeilla varsinaisesti tuhdimpaa tai bassovoittoisempaa, mutta se pehmentää energisimpiä ääniä juuri sopivasti painaen samalla ääntä kauttaaltaan hieman kauemmas. Lopputulos on vähemmän kuuntelijaa aktivoiva ja jopa hieman putkivahvistintyylinen. Kuuntelu on miellyttävää ja rasittamatonta ilman, että esitystapa tuntuisi vielä erityisen värittyneeltä balansoituun liittimeen verrattuna.

Planaarikuulokkeet puolestaan kuulostavat 10 ohmin liittimen kautta tasaisesta impedanssivasteestaan huolimatta selvästi vaisummilta ja vähemmän vaikuttavilta, joten balansoimattomien liittimien ääni eroaa balansoiduista liittimistä muutenkin kuin lähtöimpedanssin vaikutuksesta. Ovathan 6,35 millimetrin liittimet toisaalta myös antoteholtaan 70 prosenttia heikompia. Jotkut väittävät iHA-6:n kuulostavan hyvältä vain balansoituna. Vaikken olisikaan itse yhtä jyrkkä, ymmärrän väitteen planaarikuulokkeiden kohdalla.

Matalaimpedanssisten dynaamisten kuulokkeiden soveltuvuus 10 ohmin liittimelle riippuu puolestaan siitä, onko niissä tasainen impedanssivaste. Esimerkiksi Meze Audio 109 Pro:n taajuusvasteeseen ei tule juurikaan muutoksia, mutta sen diskantti on itselleni hieman siedettävämpää kuin monilla muilla vahvistimilla. Focalin kuulokkeiden impedanssivaste sen sijaan on epätasainen, joten niihin tulee 10 ohmin lähtöimpedanssilla pieni voimistus keskibassoon. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä huono asia, joten myös tällaisia kuulokkeita kannattaa kokeilla rohkeasti iHA-6:n eri liittimillä.

120 ohmin liitin:

Suuren 120 ohmin lähtöimpedanssin omaava 6,35 millimetrin liitin vie edellä kuvailemani muutokset vieläkin pidemmälle ollen jo todella rennon kuuloinen. Se myös vaimentaa ja pehmentää diskanttia niin paljon, että alemmat taajuudet kiinnittävät kuunnellessa enemmän huomiota. Sennheisereilla ja ZMF:illä toistoon tulee enemmän lämpöä ja tunnetta, mutta lopputulos alkaa olla kriittisesti arvioituna hieman epäselvä. Erityisesti tuunaukseltaan valmiiksi rennot kuulokkeet voivat kuulostaa liiankin pehmeiltä, joten vahvistimen tulisi kontrolloida niitä tiukemmin. Siksi 10 ohmin liitin onkin mielestäni useimmiten kahdesta vaihtoehdosta järkevämpi valinta.

Järki unohtaen 120 ohmin liitin tekee kuitenkin esimerkiksi ZMF Atriumin ja suljetun Verite-mallin äänikuvasta kiehtovalla tavalla kaikkein realistisimman kuuloisen ja mukaansa tempaavimman. Esimerkiksi vokalisti asettuu kokonaisuudessa selvästi lähemmäs kuin balansoidun liittimen kautta kuunnellessa. Cayin HA-3A-putkivahvistimen impedanssiasetukset vaikuttavat mielenkiintoisesti ääneen 300 ohmin kuulokkeilla vastaavalla tavalla: impedanssin kasvattaminen lisää toiston läsnäolevuutta ja tunnelatausta. Esitystapa onkin iHA-6:n 120 ohmin liittimen ja balansoidun liittimen välillä tyyliltään todella erilainen. Tulen vaihtaneeksi usein kuulokkeita liittimestä toiseen sen pohjalta, mikä sopii kulloinkin mielialaani parhaiten. Vahvistin on ihailtavan monipuolinen.

Virta-asetuksen vaikutus ääneen

Cayin:in suunnittelema virta-asetus tuo vielä oman mausteensa äänen säätämiseen, vaikkei low- ja high-current-tilojen välillä mullistavaa eroa olekaan. Esimerkiksi Sennheiser HD 600:lla ja monilla muilla kokeilemillani dynaamisilla kuulokkeilla high-current-tila lisää ääneen hieman lämpöä aivan kuin alakeskitaajuudet siirtyisivät pykälän verran eteenpäin kokonaisuudessa. Tämä on huomattavissa helpoiten vokalistia tai ylipäätään puhetta kuunnellessa. Ihmisen ääni kuulostaa hieman täyteläisemmältä ja miellyttävämmältä, kun taas oletuksena low-current-tilassa se jää aavistuksen verran ohuemmaksi ja ilmavammaksi. Sama pätee periaatteessa muihinkin ääniin, mutta niiden osalta eroa on käytännössä vaikeaa huomata.

Planaarikuulokkeilla havaitsen äänessä pääsääntöisesti vastaavan muutoksen, mutta esimerkiksi Hifimanin HE-6 kuulostaa high-current-tilassa kauttaaltaan orgaanisemmalta ikään kuin säilyttäen musiikin eheämpänä kokonaisuutena. Low-current-tilassa ääni on puolestaan raikkaampaa ja läpinäkyvämpää, joten yksityiskohtien havainnointi on helpompaa. Kaikesta huolimatta yleisvaikutelmani vahvistimesta ei muuttuisi virtatilasta toiseen vaihtaessa. Molemmissa tiloissa taajuusvaste, lähtöimpedanssi ja äänenvoimakkuus ovatkin identtiset, joten eroksi jäänee erilainen säröprofiili. Vaikka ääntä onkin mahdollista säätää enemmän kuulokeliitintä vaihtamalla, olen varma, että harrastajat löytävät myös virta-asetusten väliltä suosikkinsa kullekin kuulokemallille. Etenkin balansoitua kuulokeliitintä käyttäessä high-current-tila vie mukavasti esitystapaa hieman kohti 6,35 millimetrin liittimiä.

Yhteenveto

iHA-6 on monipuolisuutensa ansiosta todellinen kuulokeharrastajan vahvistin. Se sopii lähes täydellisesti niille, jotka omistavat tehovaatimuksiltaan vaativia planaarikuulokkeita ja/tai korkeaimpedanssisia dynaamisia kuulokkeita. En esimerkiksi ole yllättynyt siitä, että ZMF Headphones myy vahvistinta, koska se sopii valmistajan kuulokkeille erinomaisesti. Myös muun muassa Sennheiserin ja Hifimanin kuulokkeet kuulostavat iHA-6:lla hyvältä. Laitteen käyttäminen on lisäksi helppoa, eikä mikään siinä aiheuta turhautumista. Vastaavasti ulkoinen rakenne kerää itseltäni pelkkiä kehuja, sillä vahvistin voisi aivan hyvin olla olemuksensa perusteella huomattavasti hintavampikin.

Ainoa suurempi huomionarvoinen asia iHA-6:ssa on se, ettei siinä ole balansoimattomia liittimiä matalalla lähtöimpedanssilla. Monille kuulokkeille täytyykin todennäköisesti hankkia erikseen balansoitu kaapeli, koska 6,35 millimetrin liittimet eivät ole optimaalisia planaarikuulokkeille tai matalan ohmiluvun (alle 80 ohmia) omaaville dynaamisille kuulokkeille. In-ear-kuulokkeita puolestaan on hyvin hankalaa kuunnella XLR-liittimen kautta ja niistä kuuluu suuren antotehon vuoksi jonkin verran kohinaa. Tämän vuoksi en näe laitetta kovinkaan aloittelijaystävällisenä, vaan sen ostajan täytyy ymmärtää, mitä on ostamassa. Näin uskon kuitenkin monien tekevän muutenkin laitteesta ja sen hintatasosta riippumatta.

Toivon arvostelustani olevan hyötyä niille, jotka ovat etsineet iHA-6:n kaltaista vahvistinta tai harkinneet sen ostamista. Jospa Cayin:in tuotteita tulisi joskus myyntiin Suomeenkin (wink wink jälleenmyyjät ja maahantuojat), koska muutkin niistä vaikuttavat todella laadukkailta. Palaan valmistajaan piakkoin sen HA-3A-putkivahvistimesta kirjoittaessani.

Plussat ja miinukset:

+ Balansoituna dynaaminen ääni ilman terävyyttä tai kliinisyyttä
+ Balansoimattomana täyteläinen ja rasittamaton ääni
+ Monipuoliset kuulokeliitännät ja äänen säätömahdollisuudet
+ Korkea antoteho balansoitujen liitäntöjen kautta
+ Kaikilta osin äärimmäisen laadukas rakenne

– Ei lähtöliittimiä esivahvistimena käyttämistä varten
– Ei balansoimatonta kuulokeliitintä matalalla lähtöimpedanssilla
– Soveltuu huonosti in-ear-kuulokkeille