Arvostelu: FiiO FT3

Kirjoittaja: Roderick

Tietoja:

• Julkaisuvuosi: 2023
• Valmistusmaa: Kiina
• Hinta: 299 €
• Rakenne: avoin, over-ear
• Dynaaminen elementti: 60mm (beryllium-pinnotettu DLC-kalvo (Diamond-Like Carbon) ja N52-magneetit)
• Impedanssi: 350 ohm
• Herkkyys: 105 dB/mW
• Paino: 395 g (itse punnittu ilman kaapelia)
• Liitintyyppi: 2 x 3,5 mm
• Mukana tulee: 3 metriä pitkä kaapeli vaihdettavalla liittimellä (3,5 mm ja 4,4 mm), 6,35 mm:n adapteri ja 4-pin-XLR-adapteri, kovakuorinen kotelo ja vaihtopehmusteet

Arvostelukappaleen hankintatapa: Saatu valmistajalta

Kiinalainen FiiO (linkki valmistajan sivulle) on valmistanut kuulokevahvistimia ja mobiilisoittimia jo yli 15 vuotta. Viime vuosina tuotevalikoimaan on kuulunut myös useita in-ear-kuulokkeita ja yhdet täysikokoiset Bluetooth-kuulokkeet. Hiljattain julkaistu 300 euron hintainen FT3-malli on valmistajan ensimmäinen yritys laajentaa markkinoitaan myös langallisten hifi-kuulokkeiden puolelle. Saimme kuulokkeet testattavaksi suoraan FiiO:lta.

Tuotepakkaus

En yleensä välitä paljoakaan siitä, millaisessa pakkauksessa kuulokkeet toimitetaan. FiiO ansaitsee kuitenkin erityismaininnan, sillä FT3-malli oli pakattu poikkeuksellisen tukevasti. Suuren pahvilaatikon sisällä oli toinen muovisilla kulmasuojilla tuettu laatikko, jonka sisältä paljastui kuulokkeiden varsinainen myyntipakkaus. En itseasiassa muista, olisinko avannut koskaan ennen kolminkertaisesti pakattuja kuulokkeita.

FT3-mallin varustelutaso on hintaluokassaan erinomainen. Kovakuorinen kuljetuskotelo on varsin tyylikäs ja varmasti riittävän tukeva suojaamaan kuulokkeita. Mukana tulee lisäksi kahdet pehmusteet, joista toiset ovat keinonahkaa ja toiset mokkamateriaalia. Varustelun ykköstähti on kuitenkin kuulokekaapeli, joka poikkeaa täysin kaikista aiemmin käyttämistäni kaapeleista. Kerron siitä hetken päästä tarkemmin.

Rakenne ja mukavuus

Olin jo muodostanut kuulokkeista melko vahvan ennakkokäsityksen valokuvien pohjalta. FT3 näyttää mielestäni enemmän pelikuulokkeelta kuin vakavasti otettavalta hifi-kuulokkeelta. Voi toki olla, että olen liian vanhanaikainen ymmärtääkseni räväkämpää muotoilua.

Kuulokkeet ensimmäistä kertaa paketista ottaessani ne tuntuivat kauttaaltaan kylmiltä – ei ihme, sillä kaikki osat on tehty metallista. Hieman erikoinen ulkonäkökään ei häiritse enää niin paljoa, kun osien laadukkuuden pääsee kokemaan omin käsin. Rakenne on jämäkkä, eikä siinä tuntuisi olevaan kohtia, joiden voisi olettaa rikkoutuvan helposti. FT3 on ehdottomasti yksi hintaluokkansa parhaiten rakennetuista kuulokkeista.

Kuppien erikoinen muotoilu ei ole pelkästään markkinointiosaston päähänpisto. Hämmästyin kuulokkeet avattuani, miten paljon valmistaja on nähnyt vaivaa akustiikan hiomiseen. Kuppien sisäosa elementin takana on täynnä pieniä pyramideja, joiden tarkoituksena lienee estää seisovien ääniaaltojen syntyminen. FT3 ei ole rakenteeltaan kovinkaan avoin, joten sen kutsuminen puoliavoimeksi voisi olla perusteltua. Käytännön merkitystä määritelmällä ei kuitenkaan ole, koska kuulokkeet vuotavat ja päästävät ääniä lävitseen vastaavasti kuin täysin avoimet kuulokemallit.

Pantamekanismi:

Kuulokkeiden pääpanta säätyy korkeudeltaan automaattisesti käyttäjän päähän sopivaksi. Panta tuntuu päätä vasten miellyttävältä, enkä tunne painetta päälaella pidemmässäkään käytössä. FT3 ei ole 395 gramman painoisena kevyimmästä päästä, mutta sen paino jakautuu päähän tasaisemmin kuin esimerkiksi saman painoisissa Focalin kuulokkeissa. Pienenä parannusehdotuksena toivoisin pannan olevan helpommin irrotettavissa pesua varten, sillä sen mokkamainen sisäpinta tulee todennäköisesti likaantumaan käytössä.

FT3:n tapaiset pantaratkaisut ovat yleensä käytössä todella mukavia, mutta niiden elastisuus saattaa löystyä ajan saatossa. Mitään varsinaista syytä minulla ei kuitenkaan ole epäillä, etteikö FiiO:n panta kestäisi käyttöä useita vuosia. Sen rakenne vaikuttaa tukevammalta kuin esimerkiksi AKG:n kuulokkeissa, joiden pannan venymisliike on toteutettu erittäin ohuilla kuminauhoilla.

Korvapehmusteet:

Kuulokkeiden mukana tulee sekä keinonahalla että mokkamateriaalilla päällystetyt korvapehmusteet, jotka tuntuvat molemmat laadukkailta. Pehmusteiden korva-aukon halkaisija on noin 5,5 cm, joten niissä on korville kohtuullisesti tilaa. Soikeampi muoto olisi ergonomisesti parempi, mutten usko kovinkaan monilla olevan ongelmia korvien mahduttamisessa pehmusteiden sisään. Syvyyttä pehmusteissa on sen sijaan vain hieman alle kaksi senttiä. Omat korvani eivät kosketa kuulokkeiden sisäosia, mutta lisäpaksuus tekisi pehmusteissa miellyttävämmän tuntuiset.

Uniikki kaapeli:

Kuulokkeiden 3 metrinen kankaalla päällystetty kaapeli kiinnittyy molempiin kuppeihin 3,5 mm:n liittimellä. Kaapelista tekee uniikin sen vaihdettavissa oleva pää (3,5 mm tai 4,4 mm), jollaiseen törmää yleensä vain joissakin hintavammissa in-ear-kuulokkeissa. FT3:n mukana tulee lisäksi kaksi adapteria, jolloin kuuntelu onnistuu kaikilla seuraavilla liittimillä kaapelia vaihtamatta:

• 3,5 mm
• 6,35 mm
• 4,4 mm
• 4-pin-XLR

Pelkäsin etukäteen, että vaihdettavissa liittimissä olisi huono kontakti tai niiden irrottaminen vaatisi voimakasta repimistä. Systeemi osoittautui kuitenkin todella helppokäyttöiseksi, eikä siinä ole toistaiseksi esiintynyt minkäänlaisia ongelmia. Itseäni häiritsee ainoastaan kaapelin 3 metrin pituus tilanteissa, joissa vahvistin sijaitsee lähelläni.

FT3:n kaapeli on erityinen myös siksi, että siinä käytettyjä materiaaleja on mietitty enemmän kuin 300 euron hintaluokassa yleensä. OYAIDE HPC-23T -nimisen kaapelin on valmistanut japanilainen Furukawa käyttäen PCOCC-A-menetelmäänsä (käsittääkseni valmistajan oma kauppanimi OCC-kuparille). Mielenkiintoisen tilanteesta tekee se, että Furukawa lopetti OCC-kaapeleiden valmistamisen jo vuonna 2013. FiiO sai niitä käsiinsä, koska se kertoo ostaneensa jäljellä olleita kaapeleita OYAIDE:lta 46 000 dollarilla tietäen tarvitsevansa jonkinlaisia kaapeleita ennemmin tai myöhemmin kuulokkeiden valmistamisessa. Tarina on mielestäni hauska, vaikkei joku kaapeleista juuri välittäisikään.

Äänenlaatu

Kuulokkeiden taajuusvastemittaukset on tehty IEC711-standardin mukaisella laitteistolla. Kuvaajissa käytetään vertailupohjana tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa Harmanin tavoitekäyrää (vuoden 2018 versio), joka on yleistys siitä, millaisen taajuusvasteen mukainen ääni kuulostaisi suurimman osan mielestä hyvältä. Lisätietoa tämän arvostelun mittauksista ja niiden tarkkuudesta löytyy Taajuusvastemittaukset-sivulta. FT3:n taajuusvaste on myös vertailtavissa muiden mitattujen kuulokkeiden kanssa vertailutyökalun avulla.

Taajuusvaste:

Basso:

Monilla avoinrakenteisilla dynaamisilla kuulokemalleilla on vaikeuksia alimpien taajuuksien toistossa, mutta FiiO on selvästi panostanut ongelman selättämiseen – FT3 on alataajuuksien tasapainoltaan hämmästyttävän hyvä. Kuulokkeiden bassontoisto ulottuu vaivatta 20 hertsiin saakka molemmilla korvapehmusteilla.

Mokkapehmusteet korostavat ylempiä bassotaajuuksia säilyttäen kuitenkin taajuustasapainon miellyttävänä. Koska basso ei häiritse juurikaan alempien keskiäänien toistoa, sen määrä tuntuu jopa hieman pienemmältä kuin mittauksista voitaisiin päätellä. Keinonahkapehmusteilla keskibassokorostuma jää pienemmäksi, joten sointitasapainosta tulee mieleen planaarikuulokkeet, jotka yleensä toistavat bassoa dynaamisia kuulokemalleja lineaarisemmin.

Basson määrä on siis FT3:ssa vähintäänkin kunnossa. Laadussa sen sijaan olisi jonkin verran parantamisen varaa. Vaikka kuulokkeissa onkin suuret 60 mm:n elementit, ne eivät tunnu liikuttavan ilmaa samaan tapaan kuin Fostexin, Denonin ja Focalin ripustetut elementit. Basson iskuäänet jäävät FT3:ssa hieman pehmeiksi, eikä bassokuvioihin koskaan tule kiinnitettyä huomiota samoin kuin esimerkiksi Fostex TR-X00:aa tai iBasso SR2:ta kuunnellessa. FT3:n hillitty esitystapa on kuitenkin perushyvä, koska basso on kontrolloitua, kupit eivät resonoi häiritsevästi, eivätkä alimmat taajuudet ala koskaan kumahdella. Vaikka bassontoisto ei ylläkään mieleenpainuvuudessaan alle 500 euron hintaluokan parhaimmistoon, FT3 ei ole rennosta otteestaan huolimatta yhtä velttoa kuunneltavaa kuin monet planaarikuulokkeet, kuten Goldplanar GL2000 tai Hifiman Ananda.

Keskiäänet:

FT3 on keskiääniltään hyvin lähellä Harmanin tavoitevastetta, joten kuulokkeet eivät todennäköisesti tarjoaisi epämukavia yllätyksiä esimerkiksi Beyerdynamic DT880-, Sennheiser HD600– tai AKG K371-malleista pitäville. Mikäli joku pitää Harmanin tavoitevastetta ideaalisena, on FT3 keskialueeltaan lähes täydellinen etenkin keinonahkapehmusteilla. Mokkapehmusteilla ääni muuttuu hieman enemmän V-tyyliseksi, koska alataajuudet korostuvat ja 300–800 Hz:n välinen taajuusalue soi muutaman desibelin verran vaimeammin.

Diskantti:

Ylätaajuudet kuulokkeissa ovat rajatapaus. Diskantti soi kirkkaasti, mutta omaan makuuni edelleen juuri ja juuri hyväksyttävällä tasolla. FT3 voi olla liian kirkas niille, jotka kokevat esimerkiksi Sennheiser HD600:n tai Hifiman HE400se:n ylätaajuuksiltaan liian rasittaviksi. Jos taas Beyerdynamic DT990 tai Philips Fidelio X3 ei saa korvia vuotamaan verta, sitä ei takuulla tee myöskään FT3.

Taajuusvastemittauksissa näkyvä 10 desibelin korostuma 11 kHz:n kohdalla johtuu pääasiassa mittauslaitteen sisäisestä resonanssista, joka voimistaa entisestään kuulokkeissa olevaa muutaman desibelin suuruista korostumaa kyseisellä taajuusalueella. Todellisuudessa diskantissa ei siis ole yksittäisiä voimakkaita korostumia, vaan se on suhteellisen tasaista.

Ylätaajuuksien laadusta en voi sanoa poikkipuolista sanaa. Erottelevuus on mielestäni selvästi paremmasta päästä 300 euron kuulokkeille. Äänessä on lisäksi häivähdys beryllium-elementeille ominaista äänenväriä, jonka koen yleensä miellyttäväksi diskanttia kuunnellessa.

Äänikuva:

FT3:n äänikuva on sopivan muotoinen ja realistinen. Äänten sijoittelu on melko tarkkaa ja äänilähteiden liikkeetkin ovat selkeästi havaittavissa. Kaikkein vaikuttavinta on äänten yleinen suuruus, jolta osin FT3 muistuttaa planaarikuulokkeita ja hieman myös Sennheiser HD800:aa. Äänikuva on tosi selvästi pienempi kuin HD800:ssa tai suurikokoisissa planaareissa, kuten Hifiman Anandassa. Suuremman äänikuvan saa edullisemmin myös hankkimalla esimerkiksi jonkin paremman pään AKG-mallin tai Hifiman HE5XX:n. FT3 ei ole silti missään nimessä huono, koska sen äänikuva on selvästi suurempi kuin Sennheiser HD600:ssa tai missä tahansa Focalin kuulokkeissa.

Äänikuva

Erottelukyky:

Toiston taustaltaan kuulokkeet ovat varsin tummat, enkä havaitse äänessä fyysisen rakenteen aiheuttamia kaikuja. Toisto on keskimääräistä vähemmän verhoutunutta, mikä lienee pitkälti onnistuneen taajuusvasteen ansiota. FT3:n erottelukyvyn arvioiminen puolestaan vaatisi kunnollisen referenssin. Vertailu Hifiman Sundaraan olisi hyödyllistä, mutta sitä minulla ei valitettavasti ole enää käytössäni SASH Tres:in napattua paikan alle 500 euron referenssikuulokkeenani. Tres kuulostaa mielestäni läpinäkyvämmältä kuin hieman kalliimpi Hifiman Edition XS, joten ei liene yllätys, ettei FiiO:n 300 euron hintainen FT3 pysty haastamaan sitä. Minusta ei kuitenkaan tunnu siltä, että jotakin jäisi kuulematta toisin kuin esimerkiksi iBasso SR2:n kohdalla.

Ulkomuistista sanoisin, ettei FT3 erottele ääniä yhtä selkeästi kuin Sundara, mutta se on parannus edullisempiin dynaamisiin kuulokemalleihin, kuten Beyerdynamic DT900 Pro X:ään ja Philips Fidelio X2:een, nähden. Erot jäävät kuitenkin joka tapauksessa varsin pieniksi, koska selvempää parannusta resoluutiossa aletaan saavuttaa vasta huomattavasti hintavammilla kuulokkeilla. Edullisemmilla kuulokkeilla koetut erot esimerkiksi erottelukyvyssä johtuvat pääasiassa eroista taajuusvasteessa. Mahdollisimman erottelevaa ääntä etsiessä kannattaakin miettiä, olisiko kuulokebudjettia mahdollista kasvattaa esimerkiksi Sennheiser HD800(S):aan, Hifiman Aryaan tai HEDDphoneen saakka.

Dynamiikka:

Makrodynamiikan osalta kuulokkeet ovat kelvolliset tekemättä kuitenkaan erityistä vaikutusta. Itselleni äänen eräänlainen iskevyys on poikkeuksellisen tärkeää, joten pidän kovasti esimerkiksi Focal Utopiasta ja Hifiman HE6:sta, kun taas makrodynamiikaltaan rauhallisemmat kuulokemallit, kuten Sennheiser HD800 ja Hifiman HE1000 V2 eivät tee yhtä suurta vaikutusta.

FT3 toistaa transientit nopeasti, joten ääni ei kuulosta hitaalta tai laahaavalta. Ainoastaan pontta ja iskevyyttä jää puuttumaan, joten sana “kohtelias” on mielestäni osuva kuvaamaan yleistä esitystapaa. On toki muistettava, että muutkaan edullisemmat kuulokkeet eivät yleensä ole dynamiikaltaan erityisen mieleenpainuvia. FT3 ei erotukaan joukosta mitenkään negatiivisesti, jos sitä verrataan Hifiman Sundaran kaltaisiin kuulokkeisiin.

Vahvistus

Kuulokkeiden korkeaa 350 ohmin impedanssia ei kannata säikähtää, koska korkean herkkyyden (105 dB/mW) ansiosta niitä voidaan toistaa helposti lähes mistä tahansa äänilähteestä. Jopa kannettavan tietokoneeni kuulokeliitin oli teholtaan kutakuinkin riittävä. Kuuntelin FT3:a eniten Shanling M6 Pro -mobiilisoittimella ja Creative Sound Blaster X4:llä, joka on suunniteltu ensisijaisesti pelikäyttöön. Molemmat laitteet toimivat kuulokkeiden kanssa hyvin.

Kokeilin myös muutamia muita vahvistimia. Topping L30 II ja Nitsch X Schiit Magni Piety ajoivat asiansa erinomaisesti, eikä äänenlaadussa ollut juurikaan eroa Sound Blasteriin ja Shanlingin mobiilisoittimeen verrattuna. Magni Piety tuntui tasoittavan hieman kuulokkeiden turhan ärhäkkää diskanttia, mutta samalla ylätaajuuksien toisto menetti tarkkuutta kuulostaen hauraalta.

Halusin testata lisäksi, miten hyvin FT3 skaalautuu kalliimpien vahvistimien kanssa, joten kokeilin sitä myös Ferrum Audio OOR:illa. Sen minun tekisi mieli sanoa kuulostaneen edullisia vahvistimia paremmalta, mutta todellisuudessa erot jäivät pieniksi. Vaikuttaisikin siltä, ettei FT3 välttämättä juurikaan hyödy hintavammista laitteista, vaan saavuttaa huippunsa jo edullisemmilla äänilähteillä. 300 euron kuulokkeista puhuttaessa tämä on pääasiassa hyvä asia.

Korkean impedanssin kuulokkeet sopivat hyvin myös putkivahvistimilla kuunneltavaksi. Kokeilemani Trafomatic Audio Experience Head One kuulostikin erinomaiselta FiiO:n kuulokkeiden kanssa. Tämä oli ainoa laiteparitus, jolla koin äänenlaadun selkeästi muuttuneen paremman dynamiikan myötä. Vahvistin ei kuitenkaan valitettavasti ole diskantiltaan erityisen lempeä, joten se ei tuonut toivomaani helpotusta FT3:n kirkkaan puoleisiin ylätaajuuksiin. Kokonaisuutena tämä oli silti testaamistani kuuloke & laite -yhdistelmistä selkeästi paras.

Vertailua muihin kuulokkeisiin

FiiO FT3 vs. Sennheiser HD6XX

Hinnat: 300 € vs. 240 € (vastaava HD650-malli maksaa suomessa 400 euroa)

Taajuusvasteet:

Erot bassontoistossa, keskiäänissä ja diskantissa

FT3 päihittää Sennheiserin kuulokkeet bassontoiston ulottuvuudessa. HD6XX:n basso iskee aavistuksen voimakkaamman tuntuisesti, mutta kokonaisuutena FT3 on paljon vakuuttavampi.

Keskitaajuuksien osalta FiiO:n kuulokkeet kuulostavat aavistuksen puhtaammalta, ja vokalisti rajautuu selkeämmin irti taustastaan. Esitystapa ei kuitenkaan ole yhtä intiimi ja upea kuin HD6XX:ssä, joka lähestulkoon työntää laulajan kuuntelijan syliin. Keskitaajuuksien ja etenkin laulusuoritusten toistamisessa Sennheiserin HD600-sarjalle ei siis vieläkään löytynyt voittajaa, vaikka yrittäjiä on 20 vuoden aikana riittänytkin.

Vertailemani kaksikko eroaa ylätaajuuksiltaan toisistaan enemmän kuin esittämistäni mittaustuloksista on pääteltävissä. HD6XX:n keski- ja ylätaajuuksien tasapaino on mielestäni kutakuinkin täydellinen. FT3 puolestaan kuulostaa korostuneen “napsahtelevalta” voimakkaamman diskanttinsa vuoksi. HD6XX on mielestäni luonnollisemman kuuloinen, mutta joku toinen saattaisi toki pitää FT3:n kirkkaammasta toistosta. Ylätaajuuksien laadun osalta molemmat kuulokemallit ovat hintaluokkansa parhaimmistoa. Koska HD6XX tunnetaan ensisijaisesti laadukkaista keskiäänistään, sitä unohdetaan monesti kehua erinomaisesta ylätaajuuksien tasapainostaan ja yllättävän hyvästä erottelukyvystään.

Muut erot äänessä

Pieni äänikuva on tunnetusti yksi HD600-sarjan heikkouksista, eikä HD6XX:stä todellakaan ole sen osalta vastusta FT3:lle. HD6XX:llä kuulee selvästi kaksi elementtiä korvien lähellä. Dynamiikka molemmissa kuulokkeissa sen sijaan on melko tasavertaista. Kumpikaan ei tarjoa järin mieleenpainuvaa makrodynamiikkaa, mutta sanoisin HD6XX:n olevan soinniltaan aavistuksen iskevämpi. Ero on kuitenkin pieni ja se selittyy pitkälti kuulokkeiden korostuneella keskibassolla.

Pieni on ero myös kuulokkeiden erottelukyvyssä. En itseasiassa uskalla väittää, että toinen pystyisi yksityiskohtaisempaan tai tarkempaan toistoon. HD6XX on hieman suttuisemman ja verhoutuneemman kuuloinen, millä ei kuitenkaan tunnu olevan vaikutusta siihen, miten yksityiskohtaista ääni on FT3:een verrattuna. Tilanne muuttuu hieman, mikäli HD6XX:ää kuunnellaan hyvällä ja sille sopivalla vahvistimella. FT3 ei skaalaudu yhtä paljoa paremmaksi erilaisen laitteiston myötä.

Onneksi minun ei ole pakko valita suosikkiani…

Kaksikon väliltä on todella vaikeaa sanoa, kummasta pidän enemmän. FT3 tuntuu metallisen rakenteensa vuoksi hienommalta, mutta myös Sennheiserin muovinen rakenne on todettu toimivaksi vuosien varrella. HD6XX on mielestäni myös hieman mukavampi kevyemmän painonsa ja suurempien korvapehmusteidensa ansiosta. FT3:n vahvuudet ovat alabasson toisto ja uskottava äänikuva. HD6XX:n keskitaajuuksia taas ei pidetä turhaan legendaarisina. Omat mieltymykseni vetävät lopulta FiiO:n uutuusmallin puoleen, koska siinä on parempi äänikuva ja vähemmän verhoutunut ääni. Jos kuuntelisin kuulokkeita ainoastaan hyvällä OTL putkivahvistimella, saattaisin kuitenkin valita mieluummin HD6XX:n.

FiiO FT3 vs. Audio-Technica R70x

Hinnat: 300 € vs. 300 €

Taajuusvasteet:

Erot äänenlaadussa

Audio-Technican ATH-R70x on taajuusvasteeltaan melko samankaltainen kuin FiiO:n FT3. Selkeimmiksi eroiksi muodostuu FT3:n voimakkaampi alabasso ja R70x:n aavistuksen vetäytynyt 4–6 kHz:n taajuusalue eli niin sanottu preesensalue. Jälkimmäisen vuoksi R70x kuulostaa omituisen nasaalilta ja verhoutuneelta. FT3:n korostuneempi diskantti tekee siitä raikkaamman, kun taas R70x on rauhallisempi. Pidän itse R70x:n hillitympää esitystapaa luonnollisempana.

R70x kuulostaa kaksikosta avoimemmalta, mutta sen äänikuva on hieman pienempi. Koen lisäksi äänikuvan erikoisen muotoisena: R70x:n äänessä on melko hyvin syvyyttä, mutta etuviistossa normaalisti sijaitsevat äänet sijoittuvat liian sivulle ja toisinaan jopa hartioiden taakse. Lopputulos kuulostaa omituiselta verrattuna FT3:n yhtenäisempään äänikuvaan. FT3:n toistossa on myös suuruutta, joka puuttuu R70x:stä. Dynamiikaltaan kuulokkeet ovat yhtäläisen hillittyjä, kun taas äänten erottelu on FT3:ssa pykälän verran selkeämpää. FiiO-malli toistaa äänet tarkemmin kaikilla taajuusalueilla. Esimerkiksi instrumenttien jälkiäänet ovat luonnollisemmat.

Tällä kertaa suosikin valitseminen on helppoa

Vaikka R70x onkin hintaluokassaan hyvä kuuloke, en keksi omiin mieltymyksiini paremmin sopivaa diskantin määrää lukuun ottamatta muita syitä valita sitä FT3:n sijaan. Audio-Technican korvapehmusteet ovat pienemmät, joten en voi pitää R70x:ää parempana edes käyttömukavuuden osalta. Tämä on harmi, sillä mukavammilla pehmusteilla ja “normaalimmalla” pääpannalla R70x saattaisi olla yksi maailman mukavimmista kuulokkeista ottaen huomioon sen vaatimaton 210 gramman paino.

Yhteenveto

FiiO:n FT3 vakuutti minut tasapainoisella äänellään. Kuulokkeiden rakenteen laatukin on pitkälti parasta, mitä 300 eurolla on ostettavissa. Monipuolinen kaapeli, hieno kotelo ja toinen erilainen korvapehmustepari nostavat kokonaisuuden arvoa entisestään. Omaan makuuni kuulokkeiden dynamiikka saisi olla voimakkaampaa, mutta muita mainittavia heikkouksia en äänenlaadusta keksi.

FT3 on monella tapaa erinomainen valinta ensimmäisiä laadukkaita kuulokkeita etsivälle. Harmanin tavoitevastetta mukaileva ääni on helposti omaksuttavaa ja sen pitäisi tutkimusten mukaan miellyttää enemmistöä ihmisistä. Kuulokkeet ovatkin melko turvallinen valinta niille, jotka eivät vielä tiedä, millaisesta äänestä pitävät.

Aloittelevan harrastajan ei myöskään tarvitse FT3:n kanssa stressata sopivan vahvistimen hankkimista, koska kuulokkeita on helppo toistaa. Ne pelaavat saumattomasti yhteen myös hieman vanhemman elektroniikan kanssa. Esimerkiksi vanhoissa viritinvahvistimissa ja kotiteatterilaitteissa on usein korkea ulostuloimpedanssi, joka vääristää matalaimpedanssisten kuulokemallien ääntä. FT3 on kuitenkin 350 ohmisena kuulokkeena mahdollista kytkeä myös kyseisiin laitteisiin ilman, että taajuusvaste muuttuu impedanssierojen vuoksi.

FT3 onkin monipuolisuutensa ansiosta tervetullut uutuus markkinoille. Pidän sitä varteenotettavana vaihtoehtona Hifiman Sundaran ja Sennheiser HD6XX:n kaltaisille suosikkikuulokkeille.

Plussat ja miinukset:

+ Tasapainoinen taajuusvaste
+ Alabasso toistuu voimakkaasti
+ Hintaan nähden hämmästyttävän laadukkaat materiaalit ja kestävän tuntuinen rakenne
+ Monipuolinen kaapeli mahdollistaa kuulokkeiden kytkemisen erilaisiin vahvistimiin
+ Mukana toimitetaan kahdet eri tavalla hyvää ääntä tarjoavat korvapehmusteet
+ Hieno kuljetuskotelo
+ Ei tarvitse tehokasta vahvistinta
+ Hyvä hinta-laatusuhde

– Kuulokkeet hyötyisivät iskevämmästä dynamiikasta
– Korvapehmusteet ovat pienehköt
– Kaapeli on turhan pitkä

-/+ Diskantti on omaan makuuni aavistuksen korostunutta, mutta mittaustulosten perusteella ylätaajuuksien sointitasapainon pitäisi miellyttää valtaosaa ihmisistä