Arvostelu: Hifiman Edition XS

Kirjoittaja: Roderick

Tietoja:

• Julkaisuvuosi: 2021
• Valmistusmaa: Kiina
• Hinta: ~550 € (499 USD)
• Rakenne: avoin, over-ear
• Elementtityyppi: planaari
• Impedanssi: 18 ohm
• Herkkyys: 92 dB/mW
• Paino: 405 g ilman kaapelia
• Liitintyyppi: 2 x 3,5 mm
• Kaapeli: 1,5 metrinen kaapeli 3,5 mm:n liittimellä ja 6,35 mm:n adapterilla
• Lisävarusteet: ei lisävarusteita

Arvostelukappaleen hankintatapa: Saatu lainaan harrastajalta

Edition XS (linkki tuotesivulle) on toistaiseksi Hifimanin edullisin kananmunanmuotoisella kuppirakenteella toteutettu kuulokemalli, sillä rakenteeltaan vastaava Ananda-malli maksavaa nykyään noin 800 euroa. Ananda (linkki arvosteluun) ei tehnyt itseeni suurempaa vaikutusta, koska koin sen ääneltään aivan liian veltoksi ja pehmeäksi. Kuulokkeissa on silti monia hyviäkin puolia, kuten laaja äänikuva ja mainio erottelukyky. Toivoinkin, että Edition XS toisi kyseiset ominaisuudet alle 500 euron hintaluokkaan.

Edition XS julkaistiin lokakuussa 2021 aluksi ainoastaan Kiinan markkinoille. Tuolloin kuulokkeiden hinta oli 430 dollaria. Paljon on kuitenkin muuttunut sittemmin, koska kuulokkeiden hinta nousi kansainvälisen julkaisun jälkeen 500 dollariin tai Euroopan hinnoittelulla 550–600 euroon. Tarjouksia metsästämällä kuulokkeet voi kuitenkin löytää hieman halvemmallakin.

Rakenne ja mukavuus

Kuulokkeiden pakkauksessa tai sen avaamiskokemuksessa ei ole juurikaan mainittavaa. Pahvilaatikko on samanlainen kuin muissakin alle 2000 euroa maksavissa Hifiman-kuulokkeissa. Valmistaja ei toimita tuttuun tapaan kuulokkeiden mukana mitään lisävarusteita.

Yllätyksettömyys jatkuu myös kuulokkeiden rakennetta tarkastellessa, koska sankarakenne on tuttu monista muista Hifimaneista. Rakenne on kuitenkin säädöiltään toimiva, joten kuulokkeet mukautuvat hyvin käyttäjän pään muotoon. Vertailun vuoksi Sundaran ja Anandan sangasta puuttuu ongelmallisesti kokonaan kuppien vaakasuuntainen liikerata.

Edition XS:n pääpannan pehmuste on hieman kova, mutta se ei kuitenkaan aiheuta ongelmia kuulokkeiden melko kevyen painon (405 g) ansiosta. Noin 100 grammaa painavampi HE6se V2 tuntuu vastaavalla pääpannalla selvästi epämukavammalta.

Koska kuulokkeiden kupit ovat valtavat, myös korvapehmusteet ovat suuret – korville on tilaa ruhtinaallisesti. Pehmusteiden sileä kangaspinnoite tuntuu ihoa vasten miellyttävältä. Materiaali on samaa kuin useimmissa muissakin Hifimanin kuulokkeissa.

Kuulokkeiden kevyestä painosta ja mukavista pehmusteista huolimatta käyttömukavuus ei ole silti itselleni täydellinen. Kuulokkeet tuntuvat pienehkössä päässäni jopa turhankin suurelta. En voikaan suositella Edition XS:ää tai muita Hifimanin kananmunan mallisia kuulokkeita pienipäisille, mutta suurempipäisille ne lienevät sen sijaan yhdet kuulokemarkkinoiden mukavimmista vaihtoehdoista.

Edition XS on tiivistettynä rakenteeltaan ja käyttömukavuudeltaan pitkälti odotusteni mukainen: toimiva ja mukava, mutta valmistajalle tyypilliseen tapaan tylsä ja hintaisekseen halvan tuntuinen.

Äänenlaatu

Kuulokkeiden taajuusvaste:

Basso:

Kuulokkeet täyttävät basson määrällään odotukseni, sillä bassoa on lähes aina riittävästi, muttei omaan makuuni koskaan liikaa. Etenkin kaikkein alimmat taajuudet toistuvat vakuuttavasti. Menevällä musiikilla Edition XS pysyy kohtuullisen hyvin vauhdissa mukana, mutta näennäisestä “nopeudesta” huolimatta bassontoisto kuulostaa hieman monotoniselta. Basso ei iske välittömällä voimalla, vaan toistuu pyöristetysti jättäen nuotin ensi-iskun vajaaksi. Hieman ristiriitaisesti basso soi siis nopeasti, mutta myös veltosti ja jopa laahaavasti, koska toistosta puuttuu iskevyys ja voima. Tämä on itseasiassa vaihtelevissa määrin tyypillistä kaikille vastaavalla elementti- ja kuppirakenteella toteutetuille Hifimaneille.

Keskiäänet:

Keskiääniltään Edition XS on tuttua Hifimania, koska taajuusvaste on hyvin samankaltainen kuin useimmissa muissakin valmistajan kuulokkeissa. Sointi on kuulasta ja sitä kehystää pehmeys, joka on saavutettu hieman silotellulla ja vaimennetulla 1–2,5 kHz:n tuunauksella. Esitystapa on toimiva, muttei järin mielenkiintoista kuunneltavaa. Niskakarvat eivät nouse pystyyn, silmäkulmat ei kostu, ja ilmakitarakin pysyy kaapissa. Positiivista on kuitenkin se, että mikään taajuusalue ei lyö yli tai tunnu pahasti vajaaltakaan. Kuulokkeet kuulostavat värittömältä niin hyvässä kuin pahassakin.

Diskantti:

Omiin korviini kuulokkeiden ylätaajuudet ovat lähes täydellisen tasapainoiset. Jos jotakin motkottamista pitäisi keksiä, ylimmillä taajuuksilla voisi olla aavistuksen enemmän ilmavuutta. Kokonaisuus toimii kuitenkin erinomaisesti, koska diskantissa ei ole havaittavissa suurempia korostumia tai kuoppia. Edullisempien Hifiman-mallien kihisevyys ja muutamien hintavampien mallien ajoittainen riipivyys on onnistuttu välttämään. Erityisen erottelevaa ylätaajuuksien toisto ei ole, mutta siinä ei ole kuulokkeiden hintaluokka huomioiden valittamistakaan.

Äänikuva:

Edition XS on itselleni lievä pettymys äänikuvan koon osalta. Puhtaasti ulkomuistiin perustuen väittäisin, että HE5XX ja Ananda ovat äänikuvaltaan suurempia. Toisto ei myöskään ole kaiutinmaista vanhan HE500-mallin tapaan. Pieneksi en äänikuvaa kuitenkaan voi missään nimessä luonnehtia, koska Edition XS tuntuu suuremmalta kuin valmistajan oma Sundara-malli, Sennheiser HD650 tai Audeze LCD-2 Classic.

Lisäksi äänten sijoittelu on varsin tarkalla tasolla. Kalliimpien Hifimanien tai esimerkiksi Focal Clearin tapaiseen pilkuntarkkaan kuvantamiseen kuulokkeet eivät pysty, mutta noin 500 euron hintaluokassa suoritus on mainio. Erityisesti syvyyssuuntainen sijoittelu tekee itseeni vaikutuksen. Vokalisti irtoaa taustastaan paremmin kuin yhdelläkään kuulemallani vastaavan hintaluokan kuulokkeella.

Erottelukyky ja soinnin läpinäkyvyys:

Edition XS ei ole yksityiskohtia korostava kuuloke, vaikka kokemus kuulokkeiden yksityiskohtaisuudesta onkin yleisesti ottaen täysin subjektiivinen asia – minkäänlaista standardia yksityiskohtaisuudelle ei ole olemassa. Mielestäni erottelukykyiset kuulokkeet ovat sellaisia, joilla on helppoa analysoida yksittäisiä ääniä ja etenkin niiden rakennetta. Hyvillä kuulokkeilla kuulee, miten ääni muodostuu, miten se on tuotettu, ja kuinka luonnollisesti ääni ilmestyy ja häviää. Tässä kohtaa Edition XS kompuroi hieman. Kuunnellessa yksittäiset äänet eivät koskaan vetäise huomiota itseensä, eivätkä yksittäiset instrumentit koskaan säväytä soimalla poikkeuksellisen erinomaisesti.

Koska kuulokkeet ovat dynamiikaltaan varsin rauhalliset, tarve erinomaiselle erottelukyvylle korostuu. Kuuntelu voi mielestäni olla mielenkiintoista joko toiston pienten nyanssien ja yksityiskohtien ansiosta tai toimivan rytmin ja dynamiikan ansiosta. Koska Edition XS ei onnistu täysin kummassakaan, ei kuulokkeiden kuunteleminen ole järin säväyttävä kokemus.

Vaikka vaikutankin erittäin kriittiseltä, haluan silti painottaa, ettei Edition XS ole erottelukyvyltään hintaisekseen myöskään huono. Edullisemmista Hifiman-malleista on tultu eteenpäin. Soinnin tausta on melko tumma, eikä suurempaa verhoutumaa ole kuultavissa. Mieleeni ei äkkiseltään tulekaan vastaavan hintaisia kuulokkeita, jotka olisivat erottelukyvyltään Edition XS:ää parempia. Tämä johtuu tosin osittain siitä, ettei kuulokkeilla ole varsinaisia kilpailijoita, koska 500–600 euron hintaluokassa tarjonta on melko olematonta.

Dynamiikka:

Mainitsinkin jo, että Edition XS on dynamiikaltaan varsin rauhallinen. Makrodynamiikka on siinä määrin vaisua, että se häiritsee minua hieman, muttei niin paljoa, että tuomitsisin kuulokkeet sen vuoksi huonoiksi. Heikko dynamiikka on kuultavissa selkeästi kaikilla taajuusalueilla – ilmeisintä se on bassontoistossa, josta puuttuu iskevyys. Lisäksi keskialue ei reagoi tarkasti vokalistin intensiivisyyden muutoksiin, ja korkeammilla taajuuksilla esimerkiksi rumpujen lautaset soivat turhan hillitysti, vaikka ylätaajuuksien taajuusvaste onkin miellyttävä. Pienet tempon ja voimakkuuden muutokset tuppaavat pääsääntöisesti hukkumaan keskeisempien äänten alle.

Vahvistus

Matalasta impedanssista (18 ohm) ja suhteellisen alhaisesta herkkyydestä (92 dB/mW) huolimatta Edition XS ei ole kovin ronkeli vahvistimen suhteen. Kuulokkeet soivat lujaa lähes mistä tahansa äänilähteestä, vaikka oletin niiden vaativan enemmänkin tehoa. Puhelimella, heikkotehoisilla dongle-tyyppisillä laitteilla tai OTL-putkivahvistimella en kuulokkeita päässyt testaamaan. Oletan kuitenkin, että lopputulos ei ole niillä kaikkein optimaalisin etenkään lujalla äänenvoimakkuudella kuunteluun.

Oma suosikkivahvistimeni kuulokkeille on xDuoo TA-30, tehokas putkihybridi, joka omaa poikkeuksellisen laajan äänikuvan. En ole pitänyt vahvistinta erityisen hyvänä makrodynamiikan osalta, mutta Edition XS:n toistoon se onnistuu kuitenkin tuomaan runsaasti lisää iskevyyttä. Myös toinen omistamani putkihybridi, Monoprice Monolith Liquid Platinum, toimii varsin hyvin. Se on soinniltaan tarkempi kuin TA-30, mutta kuulokkeet eivät ole sillä tasolla, että vahvistimen erottelukyky pääsisi muodostumaan pullonkaulaksi. Värittyneempi TA-30 miellytti itseäni tällä kertaa enemmän, vaikka yleensä suosinkin Liquid Platinumia.

Mittaustulosten valossa erinomaiset Monoprice THX AAA 887 ja Topping L30 II kuulostivat kohtuullisen hyviltä, mutta omaan makuuni ne eivät tehneet mitään sellaista, joka olisi ainakaan parantanut kuulokkeiden sointia. Erikoista oli myös se, että Monopricen ja Toppingin vahvistimet kuulostivat Edition XS:llä identtisiltä. Muutamilla muilla kuulokkeilla laitteiden äänenlaadussa ollut melko selkeästi havaittavia eroja Toppingin eduksi.

Hieman yllättäen myös Shortest Way SW51 SET -putkivahvistin sopi kuulokkeille melko hyvin, vaikka lopputulos olikin aavistuksen pehmeä ja epädynaaminen. Tehoreserviä ei myöskään jäänyt liiaksi jäljelle. Hiljattain hankkimani APPJ PA1502A -putkivahvistin on osoittautunut hyväksi pariksi Audezen planaarikuulokkeille, mutta Hifiman kuulosti sen parina hieman rungottomalta – keskiäänet olivat kovat, eikä dynamiikkakaan ollut samalla tasolla kuin xDuoo:lla kuunnellessa. Puutteistaan huolimatta APPJ on Liquid Platinumin ohella se vahvistin, jonka todennäköisimmin valitsisin käyttööni, mikäli TA-30 ei olisi saatavilla.

IFI Micro iDSD USB/akkutoiminen vahvistin suoriutui kuulokkeiden kanssa mallikkaasti, muttei tarjoillut suurempia väristyksiä. Samaa voin sanoa myös Shanling M6 Pro -mobiilisoittimesta, jonka teho riitti balansoidusta ulostulosta oikein mukavasti.

Edition XS on siis helppo parittaa lähes minkä tahansa vahvistimen kanssa, joten ensimmäisiä hifikuulokkeita hankkivan ei tarvitse stressata sopivan vahvistimen hankkimisesta. Kovin huonolta en kuulokkeita saanut kuulostamaan yhdelläkään laitteella, ja ainoastaan xDuoo TA-30 erottui joukosta muita laitteita selkeästi miellyttävämmällä äänellään.

Vertailua muihin kuulokkeisiin

Hifiman Edition XS vs. Hifiman Sundara

Hinnat: 550 € vs. 350 €

Taajuusvasteet: Edition XS (punainen) ja Sundara (sininen)

Erot käytännön kuuntelussa:

Kuulokkeiden taajuusvasteita vertaillessa huomio kiinnittyy kahteen eroavaisuuteen: Edition XS:ssä on runsaampi bassontoisto ja Sundara on vähemmän vetäytynyt 1–2,5 kHz:n välillä. Suuret erot diskantissa ovat laitteistoperäisiä mittausvirheitä.

Edition XS tarjoaa tyydyttävämpää bassojyrinää silloin kun sellaista on kuunnellussa musiikissa tarjolla. Kaikkein alimmilla taajuuksilla ei useinkaan ole musiikissa kuultavaa sisältöä, mutta esimerkiksi leffoja katsellessa tai pelejä pelatessa hyvin toistuvan alabasson tärkeys korostuu. Sama pätee myös elektroniseen musiikkiin ja elokuvien soundtrackeihin. Akustisia instrumentteja kuunnellessa toistokyky 20–30 hertsin alueella on oleellista lähinnä silloin, kun jonkun suosikki-instrumentti sattuu olemaan kirkkourut.

Basson määrältään Edition XS on siis parannus Sundaraan verrattuna. Basson laadukkuutta tarkastellessa tilanne kääntyy kuitenkin toisinpäin, koska Sundaran basso on tiukempaa, iskevämpää ja kontrolloidumpaa.

Entäpä sitten ero ylemmissä keskitaajuuksissa? Sundara on poikkeuksellinen Hifiman-malli siinä mielessä, että siitä puuttuu lähes kokonaan vajoama 1–2,5 kHz:n väliltä. Sundaran esityksessä vokalisti kuulostaa läsnäolevammalta ja sointi vähemmän verhoutuneelta, mitä se olisi, jos taajuusvaste olisi samankaltainen kuin Edition XS:ssä. Ero on selkein äänitteillä, joissa vokalisti jää valmiiksi hieman taustalle.

Koska Edition XS on kuitenkin teknisesti parempi kuuloke kuin Sundara, ei Sundaran “parempi” taajuusvaste riitä kääntämään tilannetta sen eduksi. Sundaran keskiäänet kuulostavat pakotetuilta ja kireiltä Edition XS:ään verrattuna. Tämä on ilmeisintä rauhallisia naisvokaaleita kuunnellessa.

Edition XS soi puhtaammin ylemmillä taajuuksilla. Vaikka kuulokkeiden ylätaajuuksien toisto ei olekaan erottelukyvyltään huikeaa, on se selvästi parempaa kuin Sundaralla. Sointi on vähemmän rakeista ja äänistä on mahdollista repiä enemmän informaatiota irti.

Äänikuvan osalta Edition XS ottaa pienen, mutta merkittävän edistysaskeleen Sundaraan verrattuna. Sundara on äänikuvaltaan varsin kompakti, joten suurilla elementeillä varustettu Edition XS tarjoaa varsin odotetustikin “suurempaa” ääntä. Äänikuva ei ole ainoastaan avarampi, vaan myös tarkempi ja paremmin jäsentynyt. Toisto on Sundaraan verrattuna avoimempaa ja kaiutinmaisempaa.

Loppuhuomiot:

Ensialkuun minulle ei ollut täysin selvää, kuinka paljon parempi Edition XS on Sundaraan verrattuna. Mitä pidempään XS:ää kuitenkin kuuntelin, sitä vaikeammalta Sundaran pariin palaaminen tuntui. Mikään heittopussi Sundara ei kuitenkaan ole, sillä se on rakenteeltaan vakuuttavampi ja pienessä päässä mukavamman ja vähemmän kiikkerän tuntuinen.

Tarkempi bassontoisto, omaan makuuni parempi keskialueen taajuusvaste ja iskevämpi dynamiikka laskettakoon myös Sundaran vahvuuksiksi tässä vertailussa. Muilta osin Edition XS on sille selkeä päivitys.

Sundaralla on mielestäni edelleen paikkansa parhaana alle 500 euron kuulokkeena, mutta kuulokkeita harkitsevien kannattaa todenteolla miettiä, olisiko budjettia mahdollista venyttää vielä 200 euroa Edition XS:ään saakka.

Hifiman Edition XS vs. Hifiman Ananda

Hinnat: 550 € vs. ~850 €

Taajuusvasteet: Edition XS (punainen) ja Ananda (sininen)

Muistinvaraista vertailua:

Tätä arvostelua kirjoittaessa minulla ei ollut kuunneltavissa hieman hintavampaa Ananda-mallia, joten joudun turvautumaan aiempiin kokemuksiini. Yleensä en vertaile kuulokkeita, joita minulla ole mahdollisuutta kuunnella rinnakkain, mutta päätin tehdä tällä kertaa poikkeuksen, koska tiedän monien olevan kiinnostuneita kaksikon välisistä eroista. Tarkkaa vertailua en kuitenkaan pysty ulkomuistista tekemään, joten mainitsen tiiviisti vain suurimmat erot.

• Basso: Vaikka olenkin kritisoinut Edition XS:n velttoa bassontoistoa, se on mielestäni parannus Anandaan verrattuna.
• Makrodynamiikka: En voi kuunnella Anandaa yli viittä minuuttia ennen kuin kuulokkeiden flegmaattinen esitystapa alkaa ärsyttää. Edition XS:ssä olisi myös parantamisen varaa samalla osa-alueella, mutta omiin korviini toisto ei ole niin velttoa, että se riittäisi pilaamaan kuuntelukokemukseni.
• Äänikuva ja erottelukyky: Ananda teki minuun välittömän vaikutuksen suurella äänikuvallaan ja yksityiskohtaisella toistollaan. Odotin samaa myös Edition XS:ltä, mutta jouduin kuitenkin hieman pettymään.

Kun yritän pistää hetkeksi omat mieltymykseni sivuun, on todettava, että Ananda on kokonaisuutena Edition XS:ää parempi kuuloke. Muistikuvieni mukaan ero äänikuvassa ja erottelukyvyssä on niin selvä, että useimmille kuuntelijoille Ananda on varmasti kaksikosta miellyttävämpi vaihtoehto.

Hifiman vaikuttaisi tienneen Edition XS:ää suunnitellessaan selvästi, millaiset kuulokkeet se on tekemässä. Kuulokkeet ovat havaittava parannus Sundaraan verrattuna, mutta kuitenkin juuri sopivasti hintavampaa Anandaa heikommat. Anandasta on itseasiassa julkaistu hiljattain uusi Stealth-magnet-versio, joten voi olla, että se uppoaisi omiin mieltymyksiini paremmin kuin alkuperäinen malli.

Yhteenveto

Hifiman Edition XS on vakuuttava kuuloke. Sen sointitasapaino on erinomainen, ja erottelukyky sekä äänikuvaan liittyvät ominaisuudet hintaluokan mukaisella tasolla. Valjuhkon dynamiikan vuoksi kuulokkeet eivät kuitenkaan ole omaan makuuni erityisen mielenkiintoista kuunneltavaa. Edullisempaan Sundara-malliin verrattuna Edition XS on silti kokonaisuutena selkeähkö parannus, joten sanoisin kuulokkeiden olevan hintansa väärti. Kaiken lisäksi 500–600 eurolla ei ole oikeastaan mahdollista ostaa uutena mitään parempaakaan. Focal Elex, Cleer Next ja Audeze LCD-2 Classic kilpailevat hintansa ja äänenlaatunsa puolesta enemmän Hifiman Anandan kuin Edition XS:n kanssa.

Kuulokkeiden hintaluokassa varteenotettavin kilpailija lieneekin Hifimanin oma HE6se V2, jota myydään halvimmillaan 600–700 eurolla. HE6se V2 on teknisesti vähintään yhtä hyvä, mutta se on myös huomattavasti viihdyttävämmän kuuloinen paremman dynamiikkansa ansiosta. Edition XS ja HE6se V2 eivät kuitenkaan ole täysin verrannollisia, koska jälkimmäinen tarvitsee ehdottomasti tehokkaan vahvistimen. Noin 500 euron hintaiset Topping A90, Schiit Audio Jotunheim 2 ja Singxer SA-1 lienevät edullisimpia vahvistimia, joita kannattaa edes harkita HE6se V2:lle. Edition XS:n kanssa on sen sijaan mahdollista tulla toimeen edullisillakin laitteilla, joten sen suosittelu on helpompaa.

Plussat ja miinukset:

+ Tasapainoinen taajuusvaste
+ Hiottu kokonaisuus: kuulokkeiden suurin vahvuus on vikojen vähäisyys
+ Hyvä käyttömukavuus
+ Kuulokkeille riittää kohtuullisen tehokas vahvistin, eivätkä ne ole ronkelit laitteistosynergian suhteen
+ Hyvä hinta-laatusuhde

– Mitäänsanomaton dynamiikka
– Halvan tuntuinen rakenne