Testattavana Topping L30 II: maailman paras kuulokevahvistin?

Kirjoittaja: Roderick

Tietoja:

• Julkaisuvuosi: 2022
• Valmistusmaa: Kiina
• Hinta: 149 €
• Tyyppi: Toppingin kehittämään NFCA (Nested Feedback Composite Amplifier) -moduuliin pohjautuva transistorikuulokevahvistin ja esivahvistin
• Liitännät: RCA-liittimet sekä sisään- että ulospäin
• Kuulokeliittimet: 1 x 6,35 mm
• Gain-tasot: low/medium/high
• Lähtöimpedanssi: 0,1 ohmia
• THD+N (32 ohm): < 0,00006 % @ 500 mW / < 0.1% @ 2700 mW
• Mitat (L x P x K): 100 x 135 x 32 mm
• Paino: 360 g
• Lisävarusteet: 6,35 mm:n adapteri 3,5 mm:n kuulokekaapeleille
• Takuu: 1 vuosi (EU:sta ostettuna lakisääteinen 2 vuotta)

Ilmoitettu antoteho:

• 3,5 W @ 16 ohm
• 0,56 W @ 300 ohm

Arvostelukappaleen hankintatapa: Itse ostettu tuote

Maailman paras kuulokevahvistin?

SINAD (Signal to Noise And Distortion) kuvaa laitteen signaali-kohina- ja särösuhdetta. Sen avulla voidaan kertoa, kuinka suuri osa signaalista on toivottua ääntä ja kuinka paljon mukana on kohinaa ja säröä. Vaikka laitteiden suorituskykyä voidaan mitata useilla muillakin eri tavoilla, Audio Science Review (ASR) -sivuston popularisoima laitteiden asettaminen paremmuusjärjestykseen SINAD:n perusteella on nykyään varsin suosittua. Otin SINAD:n puheeksi juuri tässä arvostelussa, koska sen osalta 150 euron hintainen Topping L30 II (linkki valmistajan tuotesivulle) pärjäsi ASR:n testeissä todella hyvin. SINAD:n perusteella laitetta voitaisiin itseasiassa kutsua maailman parhaaksi kuulokevahvistimeksi, eikä tilanne ole käsittääkseni sittemmin muuttunut.

Oman kokemukseni mukaan pelkkä SINAD ei kuitenkaan kerro läheskään riittävästi laitteiden äänenlaadusta. Joskus hyvän SINAD-tuloksen saaneet laitteet kuulostavat melko kehnolta, kun taas “huonosti” mittautuvat laitteet saattavat kuulostaa erinomaiselta.

Topping L30 II:n kohdalla olin kohinaa ja säröä enemmän huolissani siitä, suostuuko laite toimimaan oikein. Vahvistimen edeltäjä, L30, sai ansaitusti huonon maineen, koska sillä oli satunnaisesti tapana hajota, jolloin se rikkoi samalla siihen kiinnitetyt kuulokkeet. Topping julkaisi vahvistimesta korjatun version, mutta viallisia laitteita saattaa edelleen pyöriä käytettyjen tuotteiden markkinoilla. Parempaa vastinetta rahalle tarjoaa toki uudempi L30 II, joka on selvästi aiempaa tehokkaampi. Lisäksi gain-asetusten pitäisi olla käytettävyydeltään monipuolisemmat, ja mukana on liuta muitakin teknisiä parannuksia, jotka ovat parantaneet laitteen mitattavaa suorituskykyä. Tiettävästi L30 II ei ole myöskään räjäytellyt ihmisten kuulokkeita, joten kaikki vaikuttaisi olevan tällä kertaa sen osalta kunnossa.

Ominaisuudet ja laitteen käyttö

Topping L30 II on rakenteeltaan siro laite. Sitä on saatavilla useissa eri väreissä. Itse tilasin vahvistimen mustana, koska ajattelin, että se olisi neutraalin näköisenä helpompaa myydä tarvittaessa eteenpäin. Jälkikäteen minua on kuitenkin hieman harmittanut, etten valinnut vaikkapa sinistä tai punaista versiota. Tylsiä mustia laatikoita minulla on jo aivan riittävästi, ja L30 II menee valitettavasti samaan kategoriaan. Äänenvoimakkuudensäätimen värikäs reunus elävöittää kuitenkin laitteen ulkonäköä edes hieman. Materiaaleiltaan vahvistin on laadukkaan tuntuinen: kotelo on tehty metallista ja etupaneeli kiiltävästä muovista, joka näyttää hyvältä hetken aikaa, kunnes sen saa tahrituksi sormenjäljillä. Mielestäni kokonaan metallista tehty kotelo olisikin ollut parempi ratkaisu.

Laitteen etupaneeli on selkeä – kuulokevahvistimen käyttäminen ei voisi olla yleisesti ottaen juurikaan yksinkertaisempaa. Vasemman reunan kolmiportainen kytkin toimii virtakytkimenä ja toiminnon valitsimena. HPA-asennossa laitetta voidaan käyttää kuulokevahvistimena, kun taas PRE-asento on esivahvistintoimintoa varten. Keskemmällä sijaitsevalla vastaavalla kytkimellä säädetään gain-tasoa. Mielestäni vahvistimessa olisi voinut olla neljäkin gain-vaihtoehtoa, koska nykyisten kolmen gain-tason välinen ero on melko suuri (valmistajan ilmoittamat gain-tasot: -14 dB / 0 dB ja 16,5 dB).

Äänenvoimakkuudensäädin pyörii vakaan tuntuisesti, mutta se on sijoitettu hieman liian lähelle kuulokeliitintä. Joudun asettelemaan sormiani tarkasti saadakseni säätimestä mukavan otteen. Kun L30 II on pöydällä, ei peukaloni mahdu säätimen alapuolelle, jolloin joudun hypistelemään sitä luonnottomasta asennosta yläreunasta kiinni pitäen. Äänenvoimakkuutta onkin helpompaa säätää silloin, kun laite on korkeammalla pöytäpinnasta esimerkiksi DAC:in päälle pinottuna. Säätimen sijoittelu on toki pieni murhe, mutta olen testannut hiljattain suuren määrän toimivammin toteutettuja kuulokevahvistimia, joten asiaa ei oikein voi olla huomaamattakaan. Potentiometri saa käytettävyytensä lisäksi pienen miinuksen myös kanavaepätasapainosta alimmilla äänenvoimakkuuksilla. Vahvistin ei myöskään hiljene täysin äänenvoimakkuus nollassa.

Vahvistimen takaa löytyy RCA-sisääntulot ja -ulostulot – balansoituja liitäntöjä laitteessa ei siis ole. Virtalähde on sijoitettu kotelon ulkopuolelle, mikä on varsin ymmärrettävää laitteen pieni koko huomioiden. Ulkoisen virtalähteen kaapeli on kuitenkin harmillisen lyhyt, sillä noin 1,1 metrisenä se yltää pöydältä hädin tuskin lattianrajassa olevaan pistorasiaan. Jatkojohto voikin tulla tarpeeseen. Sellaisen käyttäminen on muutenkin perustelua, koska laitteen muhkeaa ja painavaa virtalähdettä on vaikeaa saada pysymään kiinni seinän pistorasiassa.

Vaikka L30 II onkin varsin yksinkertainen laite, löytyy siitä yllättävän paljon pientä huomauttamista. Tutustutaanpa seuraavaksi siihen, onko Topping panostanut enemmän vahvistimen äänenlaatuun.

Äänenlaatu

Topping L30 II ei rehellisesti sanottuna kuulosta mielestäni juuri miltään. Tämä on sekä hyvä että huono asia. Vahvistin toistaa kuulokkeiden äänen sellaisena kuin niillä on keskimäärin tapana kuulostaa. Jos kuulokkeiden äänikuva on pieni, ei L30 II saa sitä kuulostamaan suuremmalta. Jos taas kuulokkeet kaipaisivat iskevämpää dynamiikkaa, ei vahvistimesta ole apua. Sama pätee myös kuulokkeiden positiivisiin ominaisuuksiin, sillä jos ne ovat soinniltaan esimerkiksi verhoutumattomat ja erottelukykyiset, ei L30 II yleensä rajoita suorituskykyä. Teknisesti ottaen vahvistimen ainoa tehtävä onkin signaalin vahvistaminen, eikä sen olisi tarkoitus värittää ääntä. Tässä L30 II onnistuu hyvin. Ongelmaksi asia voi muodostua silloin, kun on tarkoitus löytää joillekin kuulokkeille vahvistin, joka saisi ne soimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Testasin vahvistinta useilla kuulokkeilla: Sash Tres, Focal Clear (OG), Hifiman Edition XS, Sennheiser HD6XX, Abyss AB-1266 Phi, Hifiman HE6 V2, Audeze LCD 2.1 ja ZMF Verite Open. L30 II sopiikin itseasiassa varsin hyvin erilaisten kuulokkeiden vertailuun. Teho riittää hyvin niin epäherkille planaarikuulokkeille kuin korkean impedanssin kuulokkeille. Jopa hurjasti tehoa vaativa Hifiman HE6 V2 toimi kohtuullisen hyvin. Vastaavasti myös herkät in-ear-kuulokkeet toimivat hyvin laitteen gain-tasoa alentamalla.

Valitettavasti vahvistin ei kuitenkaan kuulostanut huomiota herättävän hyvältä yhdenkään testaamani kuulokkeen kanssa. Se on eräänlainen äänellinen nollapiste, jossa kuulokkeiden äänelle ei yleensä tapahdu mitään negatiivista, mutta mikään ei koskaan ylitä odotuksiakaan. 150 euron vahvistimessa tämä on mielestäni pääasiassa positiivinen juttu. Topping L30 II on turvallinen valinta niille, jotka eivät ole varmoja, millaisesta äänestä pitävät. Äänessä ei ole varsinaisesti mitään vikaa ja tehoakin riittää.

Tarkoittaako tämä sitä, että laite on ääneltään läpinäkyvä? – mielestäni ei täysin, sillä L30 II ei kykene sujahtamaan saumattomasti parempaan laitteistokokoonpanoon. Kun käytin D/A-muuntimena Schiit Yggdrasil:ia, Soekris DAC2541:tä ja iFi Pro IDSD:tä, yksikään näistä hintavista laitteista ei kuulostanut paremmalta kuin edullisemmat D/A-muuntimet. DAC:ien väliset erot ovat toki enimmilläänkin todella pieniä, mutta ääneltään läpinäkyvällä vahvistimella esimerkiksi Schiit Yggdrasil ja Soncoz SGD1 kuulostavat kyllä erilaisilta. L30 II:lla erot katoavat, jolloin paremman DAC:in potentiaali menee täysin hukkaan. 150 eurolla voi siis saada vahvistimen, joka on SINAD-tulokseltaan maailman paras, mutta valitettavasti äänenlaadultaan parhaista laitteista täytyy vielä maksaa enemmän.

Topping L30 II vs. iFi Zen CAN

Hinnat: 150 € vs. 200 €

Topping L30 II ja iFi:n Zen CAN eroavat ulkonäkönsä lisäksi melko paljon liitännöiltään ja ominaisuuksiltaan, joten käydään alkuun tiiviisti läpi laitteiden oleellisimmat erot.

• Zen CAN:issa on balansoitu rakenne. Vahvistimessa on 6,35 mm:n kuulokeliitännän lisäksi balansoitu 4,4 mm:n kuulokeliitäntä ja sisääntuloliitäntä. Tarjolla on myös melko harvinainen 3,5 mm:n sisääntulo, jolla Zen CAN voidaan kytkeä esimerkiksi kannettavan tietokoneen kuulokelähtöön tavallisella kuulokekaapelilla. L30 II:ssa on ainoastaan 6,35 mm:n kuulokeliitäntä ja RCA-sisääntulot.
• Zen CAN on ominaisuuksiltaan monipuolisempi. Molemmissa vahvistimissa on säädettävä gain-taso, mutta iFi:n laite sisältää myös XBass- ja 3D-toiminnot.
• Molempia laitteita voidaan käyttää esivahvistimena. L30 II on kytkettävissä muihin laitteisiin tavanomaisella RCA-liitännällä, kun taas Zen CAN:in harvinaisempi 4,4 mm:n ulostulo käy yhteen vain harvojen laitteiden kanssa.
• L30 II on selvästi tehokkaampi kuulokkeilla, joissa on matala impedanssi.

Äänenlaadun vertailua:

Hieman yllättäen L30 II ja Zen CAN kuulostavat melko samanlaisilta Zen DAC:in kautta kuunneltuna. Kun testikuulokkeina olivat Focal Clear ja Edition XS, en pystynyt havaitsemaan vahvistimien välillä minkäänlaista eroa äänikuvan koossa, erottelukyvyssä tai toiston taustan tummuudessa. Ainoana erona pystyin määrittelemään Zen CAN:in hieman avoimemman ja vaivattomamman kuuloiseksi, mutta sekin tuli ilmi vain hetkellisesti L30 II:sta suoraan iFi:n laitteeseen vaihtaessa. Minuutin kuuntelun jälkeen erot olivat jo unohtuneet.

Erojen vähäisyyden vuoksi päätin sekoittaa pakkaa. Zen DAC vaihtui S.M.S.L M400 -DAC:iin, ja kuulokkeet Abyss AB-1266 Phi -malliin. Erojakin alkoi heti löytyä. L30 II kuulostaa Abyss:illa vähemmän rakeiselta, ja kuulokkeiden bassontoisto pysyy paremmin kontrollissa kuin Zen CAN:illa. Äänikuvan keskikohta soi iFi:llä hieman kauempana, kun taas Topping luo paremmin tilaa kuuntelijan etusivustoille.

Tässä vertailussa L30 II veti selvästi pidemmän korren, koska Zen CAN:ista tuntui selvästi loppuvan vääntö kesken, vaikka äänenvoimakkuutta riittikin. Tämä ei kuitenkaan anna täyttä kuvaa laitteen suorituskyvystä, koska en voinut kuunnella Abyss:in kuulokkeita balansoituna. Vaikka Zen CAN pystyisi varmasti parempaankin, se ei tee L30 II:n suorituksesta yhtään huonompaa. Koska AB-1266 Phi on yksi vaikeimmin vahvistettavista kuulokkeista, näin hyvä suoritus Toppingin 150 euron vahvistimelta on hatunnoston arvoista.

Koska jouduin testaamaan Abyss:in kuulokkeita Zen CAN:in kanssa balansoimattomina, päätin vielä kokeilla laitteita myös Sennheiser HD6XX:llä. Tässä kohtaa eroja löytyi lisää. L30 II suoriutuu siinä mielessä hyvin, että se pystyy osoittamaan puutteet Sennheiserin kuulokkeiden äänikuvassa ja hieman verhoutuneessa toistossa. Nämä ovat HD600-sarjan tunnettuja heikkouksia, joten värittymättömän vahvistimen luultavasti kuuluukin toistaa ääni uskollisesti sitä ”parantamatta”. Toisaalta vahvistimen pitäisi myös pystyä saamaan kuulokkeista ulos parasta mahdollista ääntä.

Tämän osalta Zen CAN räjäyttää potin, sillä se saa HD6XX:n soimaan ilmavammin ja vähemmän verhoutuneesti, minkä lisäksi äänikuvakin suurenee. Zen CAN:in jälkeen kuulokkeiden kuuntelu L30 II:lla tuntuu lähes epämiellyttävältä. ZMF Veritellä (niin ikään 300 ohmin kuulokkeet) Toppingin vahvistin ei kuulosta aivan yhtä huonolta, mutta parempaakin olen kuullut. Kuulokkeiden äänikuva jää pieneksi, ja keskiäänet kuulostavat hieman kovilta ja turhan hyökkääviltä. L30 II:n ongelmat keskiäänissä johtuvat osittain varmasti siitäkin, että yritän huomaamattani kompensoida laitteen vajavaista dynamiikkaa kovemmalla äänenvoimakkuudella.

Oli mielenkiintoista päästä vertaamaan keskenään kahta erittäin suosittua kuulokevahvistinta. Molemmat ovat mielestäni hintaansa nähden erinomaisia laitteita, joita on helppoa suositella muille. Jos Zen CAN:in monipuolisemmille ominaisuuksille ei ole käyttöä, on hieman edullisempi L30 II fiksu valinta. Vain muutamia erilaisia kuulokkeita testattuani en voi tietenkään tehdä laajempia yleistyksiä, mutta Focal Clear:in ja Hifiman Edition XS:n perusteella vaikuttaa siltä, että molemmat vahvistimet toimivat yhtä hyvin suhteellisen helposti toistettavilla kuulokkeilla.

L30 II toimi hyvin myös enemmän tehoa vaativilla planaarikuulokkeilla. Todennäköisesti myös iFi:n laite toistaa useimpia planaareita hyvin, mutta balansoidun kaapelin ostaminen maksaa hieman extraa. Toppingin vahvistimen kehno suoriutuminen Sennheiser HD6XX:n ja ZMF Veriten kanssa herätti kysymyksiä laitteen suorituskyvystä korkean impedanssin kuulokkeilla. Vaikka kyse saattoi olla vain huonosta synergiasta, etsiessäni vahvistinta esimerkiksi Sennheiser HD800:lle pelaisin varman päälle valitsemalla mieluummin iFi:n Zen CAN:in.

Yhteenveto

Pienistä vioistaan huolimatta Topping L30 II oli minulle positiivinen yllätys. Olin ennakkoluuloinen ja pelkäsin mittaustuloksiltaan “täydellisen” vahvistimen kuulostavan elottomalta tai epäluonnolliselta. Ennakkoluulojani vahvistivat melko negatiiviset kokemukseni muista hyvin mittautuvista vahvistimista, kuten S.M.S.L SP200:sta ja Monolith THX 887:stä. L30 II ei kuitenkaan kuulosta juuri miltään, mikä voidaan nähdä sekä vahvistimen vahvuutena että heikkoutena.

Edulliseen hintaan ja laitteen pieneen kokoon nähden se on hämmästyttävän tehokas. Hintansa arvoiseksi L30 II:n tekee juuri sen tehokkuus hankalasti toistettaville planaarikuulokkeille. Vahvistin ei sen sijaan valitettavasti sopinut yhtä hyvin kokeilemilleni korkean impedanssin omaaville dynaamisille kuulokkeille. Tehon puutteesta ei niidenkään kohdalla kuitenkaan ollut kyse, joten ehkäpä kaikki johtui omista mieltymyksistäni.

L30 II:ta on helppo suositella ensimmäiseksi hyväksi kuulokevahvistimeksi aloittelevalle harrastajalle. Se kelpaisi myös kokeneemmalle harrastajalle edulliseksi ja tehokkaaksi vahvistimeksi planaarikuulokkeille. Jos teholle ei kuitenkaan ole suurempaa tarvetta, 150–200 eurolla on saatavilla muitakin yhtä hyvän kuuloisia ja ominaisuuksiltaan monipuolisempia laitteita. Jokin toinen vahvistin saattaa myös olla L30 II:ta parempi vaihtoehto, mikäli joku arvostaa tietyn tyylistä ääntä (esimerkiksi suurta äänikuvaa, vahvaa dynamiikkaa tai kirkasta/tummaa ääntä). L30 II ei neutraalin esitystapansa vuoksi kompensoi muun laitteiston puutteita tai korosta sen vahvuuksia.

Plussat ja miinukset:

+ Neutraali ääni
+ Hintaluokassaan ylivertaiset teholukemat
+ Toimii myös esivahvistimena
+ Olematon taustakohina myös in-ear-kuulokkeilla
+ Erinomaiset mittaustulokset (Audio Science Review:n testeissä)
+ Helppokäyttöisyys siitäkin huolimatta, että äänenvoimakkuudensäädin on ahtaassa kohdassa
+ Edullinen hinta

+/- Värittymätön ääni on sekä hyvä että huono asia: vahvistin ei osoittanut erityisen toimivaa synergiaa minkään muun testilaitteeni kanssa, joten yksikään kuulokkeistani ei soinut parhaalla mahdollisella tavalla
+/- Laite on tehokas, mutta jos tehokkaalle vahvistimelle ei ole tarvetta, samassa hintaluokassa myydään monipuolisempia ja yhtä hyvältä kuulostavia vaihtoehtoja

– Keskinkertainen äänenlaatu korkean impedanssin kuulokkeilla
– Virtakaapeli on liian lyhyt ja virtalähde todella painava (meinaa tippua pistorasiasta)
– Kanavaepätasapaino alhaisilla äänenvoimakkuuksilla. Vahvistin ei myöskään hiljene täysin äänenvoimakkuus nollassa