Arvostelu: Hifiman Sundara (2020)

Hifiman-lokakuu 6/10

Kirjoittaja: Roderick

Tietoja:

• Julkaisuvuosi: 2020
• Hinta: 359 €
• Herkkyys: 94 dB/mW
• Impedanssi: 37 ohmia
• Paino: 372 g
• Liitintyyppi: 2 x 3,5 mm
• Kaapeli: 90 asteen kulmassa oleva 3,5 mm:n liitin (mukana tulee 6,35 mm:n adapteri)

Arvostelukappaleen hankintatapa: Itse ostettu tuote

Vuonna 2018 julkaistun Sundaran oli tarkoitus olla HE400i-mallin (linkki arvosteluun) seuraaja. Kuulokkeiden alkuperäinen hinta, 499 euroa, olikin sama kuin HE400i:llä neljä vuotta aiemmin. Sundarasta tuli välittömästi erittäin suosittu, mistä huolimatta Hifiman päätyi kuitenkin pitämään HE400i:n edelleen tuotevalikoimassaan alennetulla hinnalla – lakkautukseen päätyi kalliimpi HE560-malli (HE560 V3-version arvostelu). Tuhannen euron hintaluokassa HE560:n korvaajaksi ilmestyi Hifiman Ananda, joka ainakin teoriassa oli korvaaja myös 1759 euroa maksaneille Edition X -kuulokkeille.

Sekavaa? Sekavuus ei pääty vielä tähän, sillä vuoden 2019 paikkeilla Hifiman laski Sundaran hinnan pysyvästi 499 eurosta noin 350 euroon, ja vuonna 2020 kuulokkeista ilmestyi uusi versio. Hifiman kiisti virallisesti uuden version olemassaolon ja kertoi muutoksen liittyneen ainoastaan korvapehmusteiden liimaukseen. Tarkkakorvaisimmat kuitenkin huomasivat nopeasti, että myös kuulokkeiden ääni oli muuttunut. Olen tässä arvostelussa käyttämieni vuoden 2020 Sundaroiden lisäksi omistanut myös vanhemman mallin, joten voin vahvistaa, että ääni todellakin on muuttunut.

Rakenne ja mukavuus

Sundara on verrattain kevyt, mutta tukevan tuntuinen. Olen aiemmin haikaillut muihin Hifiman-malleihin HE400i:stä tuttua säädettävällä pehmusteella olevaa pääpantaa, ja Sundarasta sellainen viimeinkin löytyy. HE400i:n muoviset sangat olivat herkkiä hajoamaan, joten Sundaran metalliset sangat ovat selkeä parannus niihin verrattuna.

Sundaran sangat ovat myös paremman näköiset kuin vanhojen HE400- ja HE500-mallien sangat, mutta uusi rakenne ei valitettavasti mahdollista ollenkaan kuppien heiluriliikettä. Tämä on suurin miinus kuulokkeiden rakenteessa, vaikka ne istuvatkin omaan päähäni moitteetta. Tiedän kuitenkin, ettei istuvuus ole kaikille optimaalinen. Pääpannan korkeussäädössä on myös yksi pienempi suunnittelukukkanen – korkeutta on mahdotonta säätää naarmuttamatta samalla sangan sisäpuolen maalipintaa.

Kuulokkeiden piuha on halvahkon tuntuinen ohuehko kumiletku, jossa on 90 asteen kulmassa olevalla 3,5 mm:n liitin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan piuha on kuitenkin toimiva, sillä se ei sotkeudu, eikä siitä välity ääntä kuulokkeisiin sen osuessa käyttäjän vaatteisiin. Piuha ei myöskään ole ärsyttävä luikero, kuten Hifiman Anandan piuha, tai sotkeutuva “jouluvalonauha”, kuten HE500:n ja HE400se:n (arvostelu) piuhat.

Alkuperäisen Sundaran isoin rakenteellinen ongelma olivat heikkolaatuiset pehmusteet. Omista kuulokkeistani toinen pehmuste hajosi sitä irrottaessa ja toisen liimaukset pettivät omia aikojaan kuulokkeiden ollessa telineessä. Juuri tähän ongelmaan Hifiman pyrki vastaamaan päivityksellään vuonna 2020.

Uudet pehmusteet ovat ulkonäöltään hieman erilaiset, ja näyttävät siltä kuin niiden ulkopinta olisi vedetty kireämmin vaahtomuovin päälle. Pehmusteiden keinonahkainen osa tulee näin ollen hieman korvia koskettavan pinnan puolelle. Alkuperäisissä vanhoissa pehmusteissa sama pinta oli tasaisesti kankaan peittämä. En huomannut tällä päivityksellä olleen vaikutusta käyttömukavuuteen, mutta kuulokkeiden ääneen ne vaikuttivat merkittävästi.

Sundara ei rakenteensa ja käyttömukavuutensa puolesta yllä aivan hintaluokkansa parhaimmistoon, mutta lähes kaikki toimii kuitenkin odotusten mukaisesti, eikä kuulokkeissa ole mitään suurempaa huomautettavaa. Tämä ei silti tarkoita, etteikö ongelmiakin voisi kuulokkeisiin syntyä etenkin kun Hifiman on jokseenkin tunnettu huonoista juotoksista ja hajonneista elementeistä. Sanoisin kuitenkin, ettei Sundara ole huonoimmasta päästä Hifimanin tuotevalikoimassa ottaen huomioon sen, että kuulokkeita on todennäköisesti myyty enemmän kuin mitään muuta valmistajan kuulokemallia. Tähän suhteutettuna hajonneiden kuulokkeiden määrä on todennäköisesti pieni.

Äänenlaatu

Aloitan tarkastelun vertaamalla vuoden 2020 Sundaraa alkuperäiseen malliin. Kuten taajuusvastemittauksista käy ilmi, uusi Sundara ei koukkaa 1 kHz:n jälkeen yhtä syvältä kuin vanhempi malli. Suhteutettuna 1–3 kHz:n taajuusalueeseen, 3–5 kHz:n välinen korostuma on uudessa Sundarassa huomattavasti maltillisempi.

MiniDSP Ears -mittauslaite ei ole kovinkaan luotettava 10 kHz:n yläpuolella, mutta Sundara-mallien mittauksista pystyy kuitenkin näkemään sen, että vuoden 2020 malli työntää kirkkauttaan 15 kHz:n yläpuolelle, missä se ei enää niinkään rasita herkempikorvaisia kuuntelijoita. Paremmilla laitteilla tehdyistä mittauksista olisi nähtävissä vieläkin selkeämmin, kuinka uusi Sundara soi edeltäjäänsä rauhallisemmin 3 kHz:stä eteenpäin.

Alkuperäinen Sundara oli mielestäni hyvin tuunattu, joskin hivenen kirkassointinen kuuloke. Uusi versio tasapainottaa diskanttia miellyttävästi, ja kuulokkeiden korostuneempi 1–2 kHz:n alue tekee keskitaajuuksista vähemmän verhoutuneen kuuloiset. Ero mallien välillä on huomattava etenkin laulusuoritusten tyylissä.

Tummaan ja tukevaan Audeze/ZMF-tyyliseen ääneen tottuneille muutos ei välttämättä ole mieluisa, mutta meille, jotka pitävät Focalin ja Sennheiser HD600/HD650-kuulokkeiden soinnista, muutos on ehdottomasti positiivinen. Jos Sennheiserit tai Focalin kuulokkeet eivät ole tuttuja, äänellistä muutosta voisi kuvailla siirtymiseksi lähemmäs Harmanin tavoitekäyrää. Tässä on vielä vuoden 2020 Sundara mitattuna yhdessä Sennheiser HD650:n kanssa:

Sundaran bassontoisto on kokonaisuutena hyvä, muttei erinomainen. Basso toistuu kuulokkeilla tarkasti ja iskevämmin kuin halvemmissa Hifiman-kuulokkeissa (pois lukien HE400) – toivoisin kuitenkin määrällisesti hieman rotevampaa toistoa. Silkalla määrällä ei toki voi kompensoida laatua, joten pidän itseasiassa Sundaran bassontoistosta enemmän kuin kalliimman Anandan esityksestä siitäkin huolimatta, että Anandassa on enemmän bassoa.

Erottelukyvyn ja äänen läpinäkyvyyden osalta Sundara on hintaluokkansa ehdotonta kärkeä – sanoisin jopa, että kuulemistani kuulokkeista parhaat. Olin samaa mieltä jo alkuperäisen mallin kohdalla, ja nyt uudempi versio kasvattaa entisestään eroa kilpailijoihin nähden. Uuden tuunauksen ansiosta Sundaran keskialueen toisto on tarkempaa, eikä aiemman mallin tapainen hieman korostunut diskantti peitä enää energisyydellään musiikista kaikkein hennoimpia ääniä ja yksityiskohtia.

Äänikuvaltaan Sundara on hintaisekseen melko keskinkertainen. Positiivisena puolena äänikuvan syvyysvaikutelma on hyvä, ja äänet sijoittuvat ja liikkuvat äänikentässä mainiosti. Kuulokkeiden tapa toistaa musiikkia on kuitenkin melko iholle tunkeva, eivätkä ne soi “isosti” monien muiden planaareiden tapaan. Suurempi äänikuva olisi mahdollista yhdistää Sundaran tapaiseen toistoon, joten tässä mielessä kuulokkeet ovat lievä pettymys.

Esimerkiksi HE400se-mallista Sundaraan päivittäessä Sundara tyydyttää, muttei kuitenkaan tarjoa parannusta äänikuvan laajuuteen. Vastaavasti HE5XX-mallista (arvostelu) Sundaraan vaihtaessa äänikuva pienenee, joten tässä mielessä suoraan Anandaan hyppääminen olisi järkevämpi vaihtoehto, mikäli haluaa omistaa nimenomaan Hifimanin kuulokkeet.

Vertailua muihin kuulokkeisiin

Hifiman Sundara vs. Beyerdynamic DT1990

Hinnat: 350 € vs. 450 €

Saksalaisen Beyerdynamicin DT1990-kuulokkeet ovat yhdet yleisimmistä kuulokkeista, joihin Sundaraa verrataan. DT1990 vakuuttaa ensiluokkaisella rakenteen laadullaan ja käyttömukavuudellaan. Kuulokkeet ovat todella hienot, ja monin tavoin mielestäni jopa hienommat kuin valmistajan kalliimmat T1- ja T5-mallit. Sundara tuntuu DT1990:n vierellä pelkistetyltä ja suorastaan halvalta.

Beyerdynamicin mukana tulee kahdet erilaiset pehmusteet, kaksi piuhaa sekä kova kotelo kuulokkeiden varastointia ja kuljettamista varten. Sundaran ainoa “lisävaruste” on sen sijaan 6,35 mm:n adapteri. DT1990 on noin 80 euroa Sundaraa kalliimpi, mutta runsaat lisävarusteet oikeuttavat hintaeron.

Ääneltään DT1990 on iskevä, kirkas, ja teknisesti kaikin puolin vaikuttava kuuloke. Sen äänikuva on Sundaraa isompi, mutta jää hieman jälkeen äänten sijoittelun tarkkuudessa. Sundara on tarkempi, erottelevampi ja selkeämpi. Bassontoisto on DT1990:ssä tukevampaa kuin Sundarassa, mutta liiallisen diskanttikorostuman takia äänenvoimakkuuden voi kääntää vain harvoin sille tasolle, jolla bassosta tai muistakaan kuulokkeiden hyvistä ominaisuuksista pääsisi kunnolla nauttimaan.

DT1990:ssä on samanlainen pahamaineinen diskanttipiikki, josta Beyerdynamic on tunnettu. Kuulokkeiden toistoon voisi toki halutessaan totutella, mutten kuitenkaan katsonut sitä itse mahdolliseksi. Kokonaisuutena Sundara on mielestäni ääneltään piirun verran parempi kuuloke, vaikka DT1990:ssä ei järkyttävän ylikorostunutta diskanttia olisikaan. Dekonin Elite Velour -pehmusteet tekevät DT1990:n äänestä miellyttävämpää, mutta niilläkin diskantin korostuma laskee murhaavasta määrästä nipin napin siedettävälle tasolle.

Hifiman Sundara vs. Verum 1

Hinnat: 350 € vs. 349 USD (tilataan suoraan valmistajalta Ukrainasta, joten postikulujen ja verojen jälkeen lopullinen hinta on hieman alle 400 €)

Ukrainalaisen pienvalmistajan, Verum Audion, kuulokkeet ovat noin 400 euron hintansa puolesta suora kilpailija Sundaralle. Verum 1 on Sundaran tavoin planaarikuuloke. Alkuperäisen Verum 1 -mallin pääpanta on melkoinen viritelmä, jonka säätömekanismia on hankala käyttää (uudempi versio vaikuttaa paremmalta, mutten ole päässyt sitä testaamaan).

Verum ansaitsee erityismaininnan pehmusteidensa kiinnitysmenetelmästä, joka on mielestäni maailman paras. Pehmusteet kiinnittyvät kuppeihin isolla magneettisella renkaalla, jonka voi halutessaan irrottaa ja siirtää helposti toisiin pehmusteisiin. Tähän verrattuna muiden valmistajien sietäisi hävetä omia monimutkaisia viritelmiään! Kuriositeettina Yhdysvaltalainen Abyss veloittaa uusista korvapehmusteistaan enemmän kuin Verum kokonaisista kuulokkeistaan.

Verum 1 vakuuttaa Sundaraa laajemmalla äänikuvallaan ja soinnin yleisellä suuruudellaan – kuulokkeet soivat isosti parhaiden planaareiden tapaan. Verumin esitystavassa on myös jotakin, mikä muistuttaa minua Sennheiser HD800:sta.

Verum 1 on soinniltaan erittäin luonnollisen kuuloinen varsinkin planaarikuulokkeiksi. Kuulokkeet ovat pehmeät ja lähes lähes orgaanisen kuuloiset, kun taas Sundara on hieman kylmä ja karukin (pahoittelen viljelemiäni hieman ympäripyöreitä adjektiiveja). Verum tempaa kuuntelijan mukaansa ja kuulokkeita on ilo kuunnella. Valitettavasti kuulokkeet eivät kuitenkaan yllä teknisesti Sundaran tasolle, vaan osa niiden miellyttävästä soinnista on mahdollisesti peräisin juuri niistä ominaisuuksista, jotka on laskettava myös vioiksi. Sundara on transienteiltaan nopeampi, ja toistoltaan puhtaampi ja erottelevampi.

Valinta Verumin ja Sundaran välillä on vaikea, jos ei osaa sanoa, tykkääkö enemmän teknisesti loistavasta, mutta vähemmän luonnollisesta äänestä (Sundara) vai soinniltaan rikkaasta, mutta teknisesti heikommasta toistosta (Verum 1) – itse en osaisi kuulokkeiden väliltä valita.

Sundara on objektiivisesti arvioituna parempi kuuloke, mutta Verum 1 on todella erityinen tapaus. Valintaa helpottaa kuitenkin hieman se, että Verumin toimitusajat ovat useita viikkoja, kun taas Hifimanit saa poimittua näppärästi hieman halvemmalla kotimaisesta hifiliikkeestä. On myös huomioitava se, että Hifimaneille saa EU-alueella ostaessa kahden vuoden takuun, josta ei pitäisi aiheutua lisäkustannuksia kuluttajalle. Verum 1:llä on myös kahden vuoden takuu, mutta kuulokkeiden postittamisen Ukrainaan joutuu ongelmatilanteessa maksamaan itse. Suomen “edullisen” Postin ansiosta tämä lysti maksaisi 10.10.2021 tarkistetun hinnaston mukaan 74,90 €.

Hifiman Sundara vs. Sash Tres

Hinnat: 350 € vs. 350 USD (Tres tilattava valmistajalta Ukrainasta, joten postikulujen ja verojen jälkeen lopullinen hinta on noin 400 euroa)

Sash on Verum Audion tapaan yhden miehen voimin toimiva ukrainalainen kuulokevalmistaja, joka on ainakin toistaiseksi melko tuntematon suuremmalle yleisölle. Valmistajan Tres-kuulokkeet ovat kooltaan suuret, mutta niillä on onneksi painoa “vain” noin 500 grammaa. Tämä on toki paljon, mutta selkeästi vähemmän kuin vastaavan kokoisilla Audezen LCD-kuulokkeilla, joita Sash Tres ulkoisesti paljon muistuttaakin.

Suuret puiset kupit luovat vaikutelman myyntihintaa arvokkaammasta tuotteesta. Kuulokkeiden piuha kiinnittyy kuppeihin mini-xlr-liittimillä, jollaiset löytyy esimerkiksi myös Audezen ja ZMF:n kuulokkeista. Äkkiseltään itselleni ei tule mieleen toista alle 500 euroa maksavaa kuulokemallia, josta löytyy kyseiset liittimet. Mukavuuden osalta Tres:n pääpannan puristusvoima on melko voimakas ja korvapehmusteet voisivat olla nykyistä pehmeämmätkin. Tämän vuoksi Sundaraa on huomattavasti mukavampi käyttää.

Ääneltään Sash Tres on eräänlainen yhdistelmä perinteisiä Audezen ja Hifimanin ominaispiirteitä. Basso toistuu Audezemaisen rotevasti, ja diskantti on vastaavasti melko kirkas, kuten monissa Hifimaneissa. Keskitaajuuksien toistoltaan Tres on Audezemaisen pehmeyden ja Hifimanimaisen keveyden välimaastossa.

Kuulokkeiden äänikuva on vakuuttava ja toistossa on sellaista kokoa ja voimaa, jota kuulee yleensä vain hintavammissa planaareissa. Kokonaisuuden kannalta Tres:n diskantti lyö kuitenkin valitettavasti ajoittain yli, ja keskitaajuuksien toistossa on aistittavissa tietynlaista kovuutta.

Ennen Sundaraan tehtyä vuoden 2020 päivitystä pidin enemmän Sash Tres:stä. Teknisesti Tres on samalla tasolla Sundaran kanssa, mutta Tres teki minuun suuremman vaikutuksen jykevämmällä soinnillaan. Sundaran uusi versio korjaa kuitenkin kuulokkeiden tuunausvirheet keskitaajuuksissa ja diskantissa, minkä ansiosta Sundara on nykyään soinniltaan huomattavasti tasapainoisempi kuin Tres. Toivottavasti Tres:stä tulee pian päivitetty versio, koska riistän nyt niiltä “parhaat kuulokkeet alle 500 eurolla” -tittelin ja siirrän sen Sundaralle.

Hifiman Sundara vs. Audeze LCD-1

Hinnat: 350 € vs. 400 €

Vaikka planaarikuulokkeiden valmistajia onkin nykyään tusinoittain, ovat Hifiman ja Audeze edelleen lajinsa jättiläiset. Audezen mallistossa lähimpänä Sundaraa on hintansa puolesta 399 euroa maksava LCD-1.

En tosin täysin ymmärrä, miksi LCD-1 -kuulokkeet ovat ylipäätään olemassa. Kuulokkeet ovat kooltaan pienet ja olemukseltaan mobiilikäyttöön suunnatut, mutta ne eivät kuitenkaan avoimen rakenteensa vuoksi käyttötarkoitukseen kunnolla sovellu. Lisäksi kuulokkeet eivät ole tarpeeksi helppokuormaiset, jotta niitä voisi kuunnella suoraan puhelimella. LCD-1:t ovat sentään 250 gramman painoisina erittäin kevyet varsinkin planaarikuulokkeiksi. Käyttömukavuus onkin kuulokkeiden paras osa-alue, mutta siihenpä positiiviset asiat jäävätkin.

LCD-1 on rakenteeltaan halvan tuntuinen, joten arkisen oloinen Sundara tuntuu sen rinnalla laadukkaalta tuotteelta. Äänellisesti Sundara pesee Audezet vaivatta jokaisella osa-alueella. LCD-1 ei omaa isommista LCD-sarjalaisista tuttua tukevaa bassontoistoa, eikä mehevää keskialueen toistoa. On suorastaan käsittämätöntä, että Audeze lopetti mainion Sine-mallin valmistamisen tuodessaan markkinoille kummalliset LCD-1:t. Kokonaisuutena LCD-1 on hintaisekseen heikko esitys, joten toivottavasti Audeze julkaisee vielä joskus laadukkaat avoimet kuulokkeet alle viidensadan euron hintaluokkaan.

Sundara vs. muut maininnan arvoiset kuulokkeet

Esittelen vielä lyhyesti muutamat mielenkiintoiset kuulokkeet, joihin olen päässyt Hifiman Sundaraa vertaamaan. Tavoitteenani on perustella hieman lisää sitä, miksi Sundara (2020) on mielestäni paras alle 500 euroa maksava kuulokemalli.

Hifiman Sundara vs. Brainwavz Alara

Brainwavz Alara (499 USD) on planaarikuuloke, jonka harmillisen harva pääsi koskaan kuulemaan. Alaran bassontoisto on mielestäni parasta, mitä edullisista kuulokkeista on saatu irti – jyrinän määrässä Alara vertautuu Audezen isoihin LCD-sarjalaisiin. Valitettavasti bassontoiston lisäksi Alaran äänessä ei kuitenkaan ole muutoin mitään kehumista Sundaraan verrattuna.

Hifiman Sundara vs. MrSpeakers Aeon Flow Open

MrSpeakers Aeon Flow Open:in (hinta 799 USD) rinnalla Sundara näyttää arkiselta, mutta Aeon ei valitettavasti kuitenkaan kuulosta yhtä hyvältä kuin näyttää – sointi on tunkkaista ja suorastaan unettavan tylsää kuunneltavaa. Tämän vuoksi valitsisin parivaljakosta joka ikinen kerta puolet halvemman Sundaran.

Hifiman Sundara vs. Audio Technica R70X

Audio Technica R70X on mielenkiintoinen kuulokemalli, joka muistuttaa soinniltaan paljon Sennheiser HD650-kuulokkeita ollen kuitenkin muutamilla osa-alueilla niitä parempi. Vaikka R70X onkin yksi hintaluokkansa parhaista kuulokkeista, se ei heiveröisen rakenteensa ja olemattomien alimpien bassotaajuuksiensa vuoksi pysty kunnolla haastamaan Sundaraa.

Hifiman Sundara vs. Sennheiser HD650 ja Koss ESP/95X

Sennheiser HD650 on aina ajankohtainen kuulokemalli omassa hintaluokassaan. HD650 loistaa keskitaajuuksien luonnollisuudessa, mutta jää jälkeen Sundarasta teknisessä suorituskyvyssä. Lisäksi Sundaran uusittu versio toi kuulokkeet hieman lähemmäs HD650:n tuunausta, jonka johdosta ero kuulokkeiden välillä kasvoi entisestään Sundaran eduksi.

Drop.com:n myymän Koss ESP/95X -elektrosaattikuulokesetin sai hankittua halvimmillaan alle 500 eurolla. Elektrostaatti-tekniikan ansiosta ESP/95X:n sointi on vaivatonta ja tarkkaa. Kuulokkeiden tuunaus on kuitenkin mielestäni epäonnistunut, ja ulkoinen rakenne on suorastaan surkea. ESP/95x on outo yhdistelmä heikkoa bassoa, huutavia keskitaajuuksia ja vajavaista diskanttia. Hifiman Sundara pääsee soinnin ilmavuudessa lähemmäksi Staxin halvempia elektrosaatteja kuin ESP/95X.

Minulla on jo Sundara, mitä seuraavaksi?

Taajuusvasteeltaan vuoden 2020 Sundara on planaarikuulokkeeksi sen verran erityislaatuinen, ettei sille liene saatavilla suoraa päivitystä. Yritin löytää Crinaclen mittaustietokantaa tutkimalla hintavampia kuulokkeita, jotka olisivat taajuusvasteeltaan mahdollisimman lähellä Sundaraa. Löydökset olivat mielenkiintoisia, sillä lähimpänä Sundaran taajuusvastetta ovat:

• Sennheiser HE-1 (62 000 €)
• Hifiman Susvara (6000 €)
• Sonoma Model One (5000 €)
• Focal Utopia (4000 €)
• Hifiman Edition X V2 (1750 €)

Kuulokkeiden äänenlaatua ei tietenkään voi päätellä suoraan taajuusvasteesta, mutta lista kertoo mielestäni siitä, että vasta muutamat kuulokevalmistajat ovat omaksuneet keskiäänien ja diskantin tuunauksessa tyylin, joka joko tarkoituksella tai sattumalta osuu lähelle Harmanin tavoitekäyrää.

Yllättävää on se, että Sundaran jälkeen vastaavalla tuunauksella olevia kuulokkeita löytyy vasta lyömällä tiskiin tuhansia euroja rahaa. Toisaalta en kyllä myöskään keksi montaa alle 1000 euroa maksavaa kuulokemallia, jotka olisivat oikeasti Sundaraa parempia. Muutama tällainen kandidaatti tuli kuitenkin mieleeni, joten mainitsen niistä seuraavaksi.

Cleer Next

Hinta: ~800 €

Vähemmän tunnettu Cleer Next on erinomainen kuuloke, joka muistuttaa ääneltään hieman Sundaraa. Next-kuulokkeiden selkein ongelma ovat korostumat 4 kHz:n ja 6 kHz:n kohdalla. Yleissoinniltaan Cleer on Sundaran tavoin hieman kirkas, muttei liiallisuuksiin menevä. Äänikuva, dynamiikka, erottelukyky ja kuulokkeiden fyysinen rakenne ovat pykälää korkeammalla tasolla Sundaraan verrattuna. Kuulokkeita kannattaa ehdottomasti testata, jos vain mahdollista.

Audeze LCD-2 Classic

Hinta: 800 €

Audeze LCD-2 Classic on varmasti tullut tähän mennessä monille tutuksi. Soinniltaan LCD-2C on täysin erilainen kuin Sundara, vaikka molemmat ovatkin planaarikuulokkeita. Audezen sointi on tukevampi, diskantti hieman vaimeampi ja bassontoisto Sundaraa iskevämpää.

Äänikuvaltaan kuulokkeet ovat jotakuinkin samalla tasolla LCD-2C:n soidessa kuitenkin hieman suuremman kuuloisesti. Tarkoitan tällä sitä, että esimerkiksi vokalisti voi Sundaralla kuulostaa pienehköltä pisteeltä, kun taas Audezella ääni kuulostaa tulevan isommalta alueelta. Koska kuulokkeiden tuunaus on todella erilainen, en osaa ottaa kunnolla kantaa siihen, kumpi kuulokkeista on objektiivisesti arvioituna parempi. Jos Sundara vaikuttaa liian kirkkaalta ja keskialueeltaan rasittavalta, LCD-2C on testaamisen arvoinen vaihtoehto.

Hifiman Ananda

Hinta: 1000 €

Aikanaan 1000 euron hintaan julkaistun Hifiman Anandan olettaisi olevan selkeä päivitys huomattavasti halvemmalle Sundaralle, mutta asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Ananda on soinniltaan pehmeämpi ja vähemmän ärhäkkä kuin Sundara. Tämä pehmeys voi kuitenkin jäädä herkästi huomaamatta, koska Anandan diskantti on Sundaraa kirkkaampi, eikä se pysy aina kunnolla hallinnassa. Bassoa Anandassa on enemmän, mutta bassontoisto on mielestäni todella velttoa planaarikuulokkeille. Anandan toistoa riivaa muutenkin heikko dynamiikka.

Äänikuva on Anandassa huomattavasti suurempi kuin Sundarassa – erityisesti tilalliset yksityiskohdat toistuvat Anandalla tarkemmin. Yleisesti ottaen sanoisin, että Ananda on myös erottelevampi kuin Sundara. Tämä ei kuitenkaan ole aina täysin ilmeistä, sillä Sundaran tasaisempi taajuusvaste saa Anandan kuulostamaan välillä hieman verhoutuneelta. Kuulokkeiden suuresta hintaerosta huolimatta Ananda on mielestäni selkeän parannuksen sijaan eräänlainen “sidegrade” Sundaralle.

Yhteenveto

Hifiman Sundara suoriutuu vähintään melko hyvin tai erinomaisesti kaikilla eri osa-alueilla. Mielestäni kuulokkeet ovat eräänlainen 2020-luvun Sennheiser HD600/HD650, joihin monia muita kuulokkeita aiemmin vertailtiin vuodesta toiseen – nyt on Sundaran vuoro toimia vastaavanlaisena verrokkina.

Sundara muistuttaa Sennheisereita siinä, että kuulokkeiden vahvuus ei ole se, että ne tekisivät mitään erityisen hyvin, vaan se, että ne eivät tee hintaansa nähden juuri mitään väärin. Alkuperäinen Sundara oli jo erinomainen kuuloke, mutta vuoden 2020 päivitys nosti mallin vielä pykälää korkeammalle tasolle.

Plussat ja miinukset:

+ Tasapainoinen ääni, jossa ei ole niin merkittäviä heikkouksia, että ne olisivat hintaluokassa valittamisen arvoisia
+ Kilpailukykyiset myös huomattavasti kalliimpiin kuulokkeisiin verrattuna
+ Hyvä käyttömukavuus ja suhteellisen tukeva rakenne
+ Hinta

– Hieman ohut bassontoisto
– Äänikuva voisi olla suurempi
– Kupit eivät liiku ollenkaan sivuttaissuunnassa, joten istuvuus ei tule olemaan kaikille optimaalinen