Hifiman-lokakuu 9/10
Kirjoittaja: Roderick
Tietoja:
- Hinta: 999 € (2018), 699 USD (2021: hifiman.com)
- Herkkyys: 103 dB/mW
- Impedanssi: 25 ohmia
- Paino: 399 g
- Liitintyyppi: 2 x 3,5 mm
- Kaksi kaapelia: Ensimmäisessä 6,35 mm:n liitin ja toisessa 90 asteen kulmassa oleva 3,5 mm:n liitin
Arvostelukappaleen hankintatapa: Itse ostettu tuote
Vuonna 2018 julkaistu Ananda on yksi Hifimanin suosituimmista kuulokemalleista. Kuulokkeet olivat seuraaja Edition X -mallille, joka maksoi uutena 1759 euroa. Tämän vuoksi monelle olikin yllätys, että Hifimanin ohjehinta Anandalle oli vain 999 euroa. Sittemmin kuulokkeiden hinta on laskenut entisestään – vaikka Suomessa hifiliikkeet myyvätkin Anandaa yleensä 919 euron hintaan, Hifimanin omassa verkkokaupassa hinta on ollut halvimmillaan 650 USD. Anandasta on olemassa myös bluetooth-versio, joka on langallista mallia kalliimpi.
Rakenne ja mukavuus
Ananda toimitetaan hienossa keinonahkaisessa laatikossa, joka on samanlainen kuin HE400i-kuulokkeissa ennen Hifimanin siirtymistä nykyiseen pahviseen laatikkoon. Vaikuttaisi siltä, että uudet Anandat toimitetaan edelleen samassa hienommassa laatikossa, mikä on hieman erikoista, sillä kalliimpi Arya tulee tylsässä pahvilaatikossa.
Anandat ovat isot, mutta kokoisekseen kevyet kuulokkeet. Niiden kupit puristavat päätä vain kevyesti, joten suurin osa painosta asettuu päälaelle. Pääpannan pehmusteremmi jakaa kuitenkin painon tasaisesti.
Kuulokkeiden mukavuus riippuu pitkälti käyttäjän pään koosta. Uskon kuulokkeiden olevan isommassa päässä todella mukavat, mutta itselläni Ananda roikkuu valitettavasti päässä todella alhaalla, vaikka pääpanta olisi säädetty minimiasentoon. Mukavuus paranee huomattavasti, kun kuulokkeet saa nostettua hieman ylemmäksi esimerkiksi asentamalla pääpannan alapuolelle Dekonin pehmustenugetit.
Kuulokkeiden sangan rakenne on samankaltainen kuin Hifiman Sundarassa. Metalliset kuppeihin kiinnittyvät haarukat ovat tukevat, eikä sangassa vaikuttaisi olevan rakenteita, joiden voisi olettaa hajoavan herkästi. Valitettavasti rakenteessa on kuitenkin sama heikkous kuin Sundarassa: kupit eivät pääse liikkumaan sivuttain, joten pään muodosta riippuen istuvuuden kanssa voi olla ongelmia.
Huono istuvuus vaikuttaa bassontoistoon, sillä se saa kaikkein alimmat taajuudet katoamaan muodostaen samalla korostuman keskibassoihin. Yleensä ihmisen pään muoto estää pahimmat basson muutokset. Ongelma on sen sijaan suurempi asetellessa kuulokkeita mittauslaitteisiin, jotka ovat pinnaltaan kovia, eivätkä jäljittele tarkkaan ihmisen pään ja kasvojen muotoja. Kokematon mittaaja tekeekin kuulokkeiden äänenlaadusta herkästi vääriä johtopäätöksiä.
Kuulokkeiden toinen ongelma on käsittämätön säätömekanismi, jossa korkeuden säätäminen naarmuttaa väistämättä metallin maalipintaa. Ongelma ei vaikuta millään tavalla kuulokkeiden käyttöön, mutta kielii mielestäni valmistajan välinpitämättömyydestä.
Naarmuuntuvaa sankaa suurempi harmistus ovat surkeat kaapelit, joissa kuparilangan päällä on irrallinen kuminen suojakuori. Kuoren sisällä on tyhjää tilaa, joten kuparilanka pääsee liikkumaan sisällä vapaasti. Tällaista rakennetta on käsittääkseni käytetty joissakin kaiutinkaapeleissa, koska sen väitetään parantavan äänenlaatua.
Rakenteensa puolesta tämä voi toimia kaapeleissa, joita ei tarvitse liikutella, mutta kuulokekaapeleissa ratkaisu on käsittämättömän ärsyttävä. Anandan kaapelit eivät jousta juuri ollenkaan, vaan ne kiemurtelevat käsiteltäessä kuin sähköiskun saanut käärme. Jos kaapelin onnistuu kuitenkin taittamaan, silloin myös kuparilangat taipuvat jyrkässä kulmassa. Mikäli kuparilanka taipuu pahoin, ohuet säikeet vaurioituvat ja seurauksena voi olla kosketushäiriöistä kärsivä kaapeli. Näitä vaurioita onkin raportoitu todella paljon.
Itsekään en ole ongelmalta välttynyt kahden omistamani Ananda-parin kanssa. Ensimmäisessä parissa toiseen kaapelin syntyi mainitsemani kosketushäiriö, ja toisen käytettynä ostamani Anandan mukana tuli vain yksi kaapeli, koska toinen oli hajonnut jo edellisellä omistajalla. Myös HE500-mallin helposti sotkeutuva ja kahiseva hopeakaapeli oli surkea, joten on koomista, että Hifiman keksii useampia erilaisia tapoja tehdä huonoja kaapeleita.
Kaapeleiden lisäksi myös Anandan korvapehmusteet ovat suuresta koostaan ja hyvästä mukavuudestaan huolimatta heikkolaatuiset, koska ne pysyvät kasassa liimalla. Hajonneita pehmusteita on raportoitu todella paljon, ja myös toisesta omistamastani Anandasta hajosi pehmuste heikkolaatuisen liimauksen vuoksi. Vastaava ongelma oli myös alkuperäisen Sundaran pehmusteissa ennen vuonna 2020 tehtyä versiopäivitystä.
En osaa sanoa varmaksi, onko Hifiman parantanut Anandan pehmusteiden laatua vuoden 2018 jälkeen, mutta ainakin nykyään Ultrapadeina tunnettuja pehmusteita on olemassa useita eri versioita. Uudet pehmusteet maksavat lähes 80 euroa.
Kokemukset Hifimanin asiakaspalvelusta vaihtelevat, mutta sain itse pehmuste-episodin yhteydessä esimerkillisen hyvää asiakaspalvelua. Valitin hajonneesta pehmusteesta HeadFi-kuulokefoorumilla, jonka jälkeen viestilaatikkooni kilahti pian viesti Hifimanin edustajalta. Hän pahoitteli tilannetta ja kysyi osoitettani voidakseen lähettää minulle uudet pehmusteet. Parin viikon kuluttua postilaatikossani oli, ei yksi, vaan kaksi paria uusia Ultrapadeja! Merkille pantavaa on myös se, että Hifimanin edustaja ei edes kysynyt kuulokkeideni takuun voimassaolosta.
Äänenlaatu
No nyt soi isosti! Anandan määrittävä ominaisuus on äänikuvan koko ja soinnin eteerisyys. Musiikki leijuu hienon kuuloisesti etäällä kuuntelijan edessä, sivuilla ja välillä jopa takanakin. Presentaatio on todella erilainen verrattuna intiimimpään Sundaraan. Myös syvyysvaikutelma on aivan eri tasolla verrattuna suuren kuuloiseen, mutta hieman yksiulotteiseen HE500-malliin.
Kuulokkeet ovat hieman kirkkaat, mutta eivät kuitenkaan itseäni häiritsevällä tasolla. Ongelmallista on lähinnä se, että diskantin korostuma on 8–9 kHz:n välisellä alueella. Diskantissa korostuma 6–8 kHz:n välillä on mielestäni yleensä kaikkein raskainta kuunneltavaa – tilanne on tällainen esimerkiksi Sennheiser HD800-kuulokkeissa. Jos korostuma on maltillinen, se ei ole varsinaisesti korvia riipivää, vaikka diskantti voikin kuulostaa irtonaiselta muista taajuusalueista vetäen ajoittain liikaa huomiota itseensä. Anandan tapauksessa tästä ei muodostu itselleni ongelmaa, mutten voi silti suositella kuulokkeita herkempikorvaisille.
Anandan keskialueessa ei ole mitään mainitsemisen arvoista. Kaikki soi niin kuin pitääkin, eikä mikään jää häiritsemään. Soinnista puuttuu hieman tukevuutta ja runkoa, jota löytyy paremmin esimerkiksi Audezen kuulokkeista. Anandan sointi ei ole myöskään yhtä “läpinäkyvää” kuin kuulokkeissa, joiden taajuusvaste on korostuneempi 1–2 kHz:n välisellä alueella. Ananda on kuitenkin rentoa ja miellyttävää kuunneltavaa.
Kuulokkeiden bassontoisto sen sijaan on jokseenkin ongelmallinen. Mikäli kuulokkeet asettuvat hyvin kuuntelijan korvien ympärille, ulottuu basso hyvin alimmillekin taajuuksille – pientä vaimenemaa on tosin silti havaittavissa 40 Hz:n alapuolella. Vaikka basson määrä onkin lähes kohdallaan, puuttuu siitä iskevyys. Bassontoisto on todella pehmeä muistuttaen minua edullisemmasta HE5XX-mallista. Anandan basso ei miellytä minua samaan tapaan kuin HE500, Sundara tai edes edullinen HE400se, eivätkä nämä Hifimanit ole HE500:aa lukuun ottamatta edes erityisen hyviä bassontoistoltaan. Anandan hintaluokan planaareista Audeze LCD2 Classic pyyhkii bassontoistollaan Hifimanilla pöytää 5–0.
Teknisesti Ananda on kuitenkin kykenevä kuuloke. Se kykenee kaivamaan musiikista esiin pienimmätkin yksityiskohdat. Kuulokkeista ei kuulu minkäänlaisia sivuääniä, kuten kupeista tai pehmusteista aiheutuvia resonansseja – sointi on yleisesti ottaen todella puhdasta. Myös Anandan äänenväri on miellyttävä ja luonnollinen.
Anandan suurin heikkous löytyy makrodynaamiikasta eli siitä, kuinka uskottavasti kuulokkeet pystyvät esittämään suuremmat äänenpaineen vaihtelut. Jos Anandan soinnin tiivistäisi kahteen sanaan, ne olisivat “tilava” ja “munaton”. Anandasta puuttuu sama voima, joka tekee HE500:sta niin nautittavan. Huomattavasti edullisempaan Sundaraan verrattuna Ananda ei omaa samaa hyvällä maulla toteutettua aggressiota.
Kuulokkeet nappaavat toistamansa musiikin, levittävät sen kauniisti isoon äänikuvaan ja poimivat sieltä pienet nyanssit kuulijan ihmeteltäväksi. Lopulta Ananda paketoi musiikin kääreeseen, joka tappaa musiikista kaiken sen riemun, voiman ja innon, jotka tekevät musiikista kuuntelemisen arvoista. Tämä on toki vain oma subjektiivinen kokemukseni, joten monet ovat asiasta oikeutetusti täysin eri mieltä.
Vielä ennen pientä vertailukierrosta mainittakoon, että Anandat ovat todella helpot kuulokkeet vahvistimen suhteen. Käsittääkseni kuulokkeet ovat herkimmät Hifimanin julkaisemat kuulokkeet. Tämän vuoksi ei olekaan ihme, että juuri Anandasta tehtiin bluetooth-versio, vaikka kokonsa puolesta esimerkiksi Sundara olisi ollut siihen loogisempi valinta.
Vertailua muihin kuulokkeisiin
Omistaessani Anandat ensimmäistä kertaa vuonna 2019 vertailin niitä lähinnä Sennheiser HD800- ja Focal Clear -kuulokkeisiin. Audeze LCD-3F:n olin jo tuossa vaiheessa päättänyt myydä pois, koska niiden sointi oli liian tumma omaan makuuni, eivätkä kuulokkeet tehneet mitään niin hyvin, että niiden muita kuulokkeitani korkeampi hinta olisi ollut perusteltu.
Hifiman Ananda vs. Sennheiser HD800
Hinnat: 1000 € vs. 600 € käytettynä (valmistus lopetettu, mutta uudempi HD800s ostettavissa 1369 eurolla)
Minulla on eräänlainen viha-rakkaussuhde HD800-kuulokkeisiin. Olen omistanut ne jo kolmesti, mutta päädyn aina myymään ne pois. Pidän kuulokkeiden laajan äänikuvan lisäksi siitä, että vaikka keskialueen tuunaus onkin lämpimään kallellaan, se ei koskaan kuulosta verhoutuneelta. Keskialueen resoluutio on erinomainen siitäkin huolimatta, että vetäytyvä 1–3 kHz:n välinen alue piilottaa yleensä herkästi musiikin yksityiskohtia. Koska näin ei käy HD800:ssa, tämä kertoo mielestäni siitä, että kuulokkeiden tekninen suorituskyky on erinomainen.
Sekä HD800:n että Anandan ilmeisin vahvuus on laaja äänikuva – HD800 soi vielä hieman laajemman kuuloisesti kuin Ananda. Teknisesti molemmat ovat hintaisikseen erinomaisia kuulokkeita, sillä erottelukyky ja äänen puhtaus ovat huippuluokkaa. HD800:n diskanttipiikki on häiritsevämpi kuin Anandan hieman korostunut diskantti. Bassontoiston osalta Ananda suoriutuu paremmin alimmilla taajuuksilla, mutta Sennheiser iskee lujempaa.
Vaikka HD800 onkin kokonaan muovista valmistettu, huokuu siitä laadukkuus Anandaan verrattuna. Myös käyttömukavuus on Sennheisereissa hieman parempi. Valinta kuulokkeiden välillä kulminoituu mielestäni siihen, mitkä viat kukin kokee häiritsevinä. En pysty suoraan sanomaan, kummat kuulokkeista olisivat objektiivisesti arvioituna paremmat. HD800 lienee kuitenkin piirun verran läpinäkyvämpi, koska sen yläkeskialueen ja alemman diskantin resoluutio on samalla tasolla Anandan kanssa, vaikka Ananda soikin tuunauksen osalta kyseisellä alueella kovempaa.
Itselleni Anandan “munattomuus” on joka tapauksessa suurempi vika kuin HD800:n korostuneempi diskantti tai Anandaa vaimeampi (joskin iskevämpi) bassontoisto. Nykyinen HD800s-malli on lähes 400 euroa kalliimpi kuin Ananda, joten hintaero kallistuu kuitenkin Anandan eduksi. Käytetyn Anandan saa helposti 400 eurolla, kun taas käytetystä HD800:sta joutuu maksamaan 500–700 euroa. Uudempi S-versio maksaa käytettynä luonnollisesti hieman enemmän.
Hifiman Ananda vs. Focal Clear OG
Hinnat: 1000 € vs. 1450 € (Valmistus lopetettu, mutta edelleen ostettavissa)
Jostakin syystä Focal-kuulokkeiden 6 kHz:n kuoppa korostuu omalla MiniDSP Ears -laitteellani, jolloin 8 kHz:n tuntumaan syntyy valtava korostuma. Myös Anandan 6 kHz:n vajoama on liioiteltu. Koska koen, että kuvaajani vastaavat tällä kertaa heikosti omaa kuuntelukokemustani, linkitän mukaan poikkeuksellisesti myös paremmalla mittauslaitteella tehdyt mittaukset: Crinacle: Ananda vs Clear (selaa sivua alaspäin).
Omiin mittauksiin ei kannata aina luottaa sokeasti! Crinaclen mittaukset ovat lähempänä kuulemaani, joskin Clear soi mielestäni hieman kirkkaammin kuin kuvaajasta voisi päätellä. Ero selittyy mahdollisesti sillä, että Crinaclen kuulokkeissa oli kuluneet korvapehmusteet, kun taas omassa Clearissani oli lähes uudet pehmusteet.
Ananda ja Clear ovat molemmat tuunaukseltaan hieman kirkkaita kuulokkeita, mutta yhtäläisyydet loppuvat siihen. Ananda soi todella tilavasti, kun taas Clear on intiimi ja äänikuvaltaan pahimmassa tapauksessa jopa klaustrofobisen ahdas – vertailu jalkapallokentän ja siivouskomeron välillä hiipii mieleeni. Focalin pelastaa kuitenkin osittain se, että äänikuva on erittäin hyvin jäsentynyt, ja äänet sekä niiden liikkeet piirtyvät äänikenttään selkeästi. Tässä Ananda (ja oikeastaan kaikki kuulemani alle 2000 euron kuulokkeet) jää kakkoseksi.
Molemmat kuulokkeet ovat erottelukyvyltään ja toiston puhtaudeltaan erinomaisia, mutta voiton vie mielestäni melko selkeästikin Focal Clear, joka on kuulemistani alle 1500 euroa maksavista kuulokkeista erottelevin, yksityiskohtaisin ja puhdassointisin.
Dynamiikan osalta kuulokkeet eroavat toisistaan merkittävästi, sillä Ananda on mielestäni veltto, lattea ja mielenkiinnoton, kun taas Clear on eläväinen ja dynamiikaltaan suorastaan räjähtävä. Kyse ei ole pelkästään siitä, kuinka vaikuttavasti ja välittömästi voimakkaammat äänet iskevät, vaan myös siitä, kuinka nopeasti niitä seuraava hiljaisuus valtaa tilan.
Tätä ominaisuutta voisi verrata elokuvateatterikokemukseen. Ennen näytöksen alkua katsojien puheensorina muodostaa tasaisen taustahälyn. Juuri ennen näytöksen alkua häly hiljenee, jolloin hiljaisuuden aistii todella selkeästi. Tämän jälkeen elokuva (tai mainokset) alkaa jyrähtäen. Clearin tarjoaman täyden kokemuksen sijaan Ananda on enemmän jatkuvaa puheensorinaa, joka vertautuu tilanteeseen, jossa olohuoneen nurkassa on päällä TV, eikä kukaan huomaa Yle:n uutisten vaihtuneen urheiluruuduksi. Analogia on toki kärjistetty, mutta mielestäni se on tarpeen, koska ero Anandan ja Clearin dynaamisessa suorituskyvyssä on valtava.
Käytettävyydeltään molemmat kuulokkeet ovat hyviä, vaikka Ananda onkin päähäni liian iso, ja Clearin kupit kääntyvät sisemmäs lähellä leukalinjaa jättäen herkästi raon pehmusteen ja pään väliin korvien yläpuolelle. Rakenteen osalta parivaljakkoa ei voi juuri verrata. Vaikka Anandan rakenne onkin ihan toimiva, on se tuhannen euron kuulokkeeksi halvan tuntuinen. Focal Clear puolestaan on rakenteeltaan jämäkkä, ja omaan makuuni todella tyylikäs, ellei jopa kaunis.
Vaikka kallistunkin itse selvästi Focal Clearin suuntaan kuulokkeita vertaillessa, ei Anandaa ja Clearia voi asettaa absoluuttiseen paremmuusjärjestykseen ihmisten erilaisten mieltymysten vuoksi. Jos haluat intiimit, hieman aggressiiviset ja dynaamista voimaa pursuavat kuulokkeet, Clear on hyvä valinta. Vastaavasti suurella äänikuvalla varustettuja kirkkaita, mutta suhteellisen rentoja kuulokkeita etsiessä Ananda on parempi valinta. Muutoinkin 1000–1500 euron hintaluokassa on tarjolla melko vähän huonoja kuulokkeita.
En lopulta päättänyt valita kuulokkeista pidempiaikaiseen käyttöön kumpaakaan, koska en pysty sietämään sen enempää Clearin suppeaa äänikuvaa kuin Anandan dynamiikan puutettakaan. Yleisesti ottaen Focal Clear kuitenkin päihittää Anandan lähes kaikessa, kuten sen 500 euro kalliimpana kuuluu tehdäkin. Äänikuvan heikkouksia lukuun ottamatta Clear oli mielestäni niin vakuuttava kuuloke, että se toimi kipinänä hankkia Focalin kalliimmat Utopia- ja Stellia-kuulokkeet.
Hifiman Ananda vs. Hifiman Sundara
Hinnat: 1000 € vs. 350 €
Vaikka kotimaisissa hifiliikkeissä Ananda maksaakin lähes kolminkertaisesti verrattuna Sundaraan, on kahden mallin vertaaminen täysin perusteltua. Kuulokkeet ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaiset, joten niissä on samat vahvuudet ja heikkoudet. Omaan pienehköön päähäni Sundara on hieman mukavampi, koska Ananda on liian iso. Dekonin nugetit Anandaan asennettuna kallistuisin kuitenkin mukavuuden osalta hienoisesti niiden suuntaan, koska korvapehmusteiden sisällä on enemmän tilaa, vaikka eivät Sundaran pehmusteetkaan varsinaisesti ahtaat ole.
Rakenteeltaan Sundara on kokonaisuutena vakuuttavampi etenkin, kun kuulokkeet saivat vuonna 2020 tehdyn päivityksen myötä kestävämmät pehmusteet, ja kaapelikin on kaikin puolin käyttökelpoinen. Vastaavasti Anandan osalta ei ole varmuutta, ovatko pehmusteet yhtä heikot kuin aiemminkin. Kuulokkeet ostaessa joutuu myös käytännössä budjetoimaan rahaa uuteen kaapeliin.
Molemmat kuulokkeet tunnistaa taajuusvasteen perusteella Hifimaneiksi, mutta kuulokkeiden ovat silti melko eri tyyppiset. Merkittävin soinnillinen ero on äänikuvassa erityisesti sen osalta, miten lähelle kuuntelijaa kuulokkeet tuovat musiikin. Ananda vie kuuntelijan hieman taemmas levittäen musiikin todella isoksi. Sundaralla kuuntelija on enemmän musiikin keskellä, eivätkä äänet soi koskaan kovin kaukana silloinkaan kun niiden pitäisi.
Keskitaajuuksissa Sundara on taajuusvasteeltaan tarkempi, koska vähemmän vetäytynyt 1–2 kHz:n alue tuo sointiin läsnäolevuutta vähentäen samalla myös toiston “verhoumaa”. Ananda on puolestaan keskitaajuuksissa yleisolemukseltaan rennompi, vaikka ero Sundaraan ei periaatteessa ole iso. Sundaraa voisi kuvailla kevyesti aggressiiviseksi, kun taas Ananda on rauhallisempi ja rentoutumiseen paremmin sopiva kuuloke siitäkin huolimatta, että sen diskantti on räväkämpi. Bassontoiston osalta haukuinkin jo Anandaa, joten ei siitä enää enempää tässä yhteydessä – Sundara iskee lujempaa.
Seuraavaksi voisi kysyä, onko mitään syytä hankkia Sundaran sijaan kalliimpi Ananda, jos suuri äänikuva ei ole prioriteettina? Ananda on kuulokkeena hienostuneempi ja sen soinnissa on tietynlaista vaivattomuutta, jota löytyy harvemmin niitä edullisemmista kuulokkeista. Ananda kuulostaa myös hieman nopeammalta ja erottelevammalta. Eroa Sundaraan verrattuna kutistaa kuitenkin se, että Sundaran taajuusvaste on sellainen, että se korostaa tietyllä tapaa äänen läpinäkyvyyttä ja toiston yksityiskohtaisuutta. Toisinaan olen havainnut Anandaa kuunnellessa toiston verhoutumista, mitä ei ole kuultavissa Sundaralla.
Anandaan tulisi mielestäni suhtautua hintavampana vaihtoehtona Sundaralle sen sijaan, että sitä pidettäisiin suorana päivityksenä tai Sundaraa parempana kuulokkeena. Tilanne on hyvin samankaltainen esimerkiksi HE400se- ja HE5XX-mallin välillä.
Yhteenveto
Hifiman Ananda on hyvä-ääninen kuulokemalli, jossa on kuitenkin liian paljon vikoja alkuperäiseen hintaan nähden. Toisin kuin edullisempi Sundara, Ananda ei mielestäni kykene haastamaan riittävästi itseään kalliimpia kuulokkeita (esim. Sennheiser HD800 ja Focal Clear), eikä se ole myöskään selkeästi parempi kuin edullisemmat kilpailijansa (esim. Audeze LCD-2 Classic). Alkuperäiseen 999 euron hintaan Ananda on mielestäni ylihintainen, ja kuulokkeiden rakenteen laatu huomioon ottaen jopa Hifimanin verkkokaupan 699 USD on hieman liikaa.
Jos Ananda olisi ulkoisesti yhtä vakuuttava ja kestävä kuin esimerkiksi Audeze LCD-X, olisin kuulokkeiden suhteen armeliaampi. Ananda oli hädin tuskin hintansa arvoinen edes vuonna 2019, kun omistin kuulokkeet ensimmäistä kertaa. Hankittuani kuulokkeet toistamiseen päädyin myymään ne nopeasti pois todettuani, että pidän enemmän Sundarasta, HE500:sta ja Aryasta.
Arvelisin, että myös Hifiman itse on havainnut Anandan jääneen jälkeen kilpailijoistaan, eikä hintaero myöskään oman malliston Sundaraan ole perusteltavissa. Mielestäni kuulokkeiden tulisi olla 400–500 euron hintainen vaihtoehto Sundaralle. Pyöreäkuppiset ja kananmunan muotoiset Hifimanit eroavat toisistaan soinniltaan niin paljon, että kuluttajalle olisi perusteltua tarjota molemmat muotovaihtoehdot useammassa eri hintaluokassa.
Hifiman julkaisikin hiljattain 430 USD hintaiset Edition XS -kuulokkeet, joiden kupit ovat saman malliset kuin Anandassa. Kuulokkeiden äänenlaadusta ei tiedetä tällä hetkellä paljoa, mutten olisi laisinkaan yllättynyt, jos Anandan valmistus lopetetaan pian sen jälkeen, kun Hifiman on saanut myytyä varastossa olevat kuulokkeet pois. Tällöin Edition XS ottaisi mallistossa Anandan paikan ja siitä tulisi toivomani edullisempi kananmunan muotoinen vaihtoehto Sundaralle. Anandan valmistuksen lakkauttamista enteilee myös se, että Hifiman julkaisi Deva Pro -bluetooth-kuulokkeet, jotka pystyisivät suhteellisen pienillä äänenlaadullisilla parannuksilla korvaamaan Anandan bluetooth-version. Luultavasti näemme vielä tämän vuoden puolella, osuvatko veikkaukseni oikeaan.
Plussat ja miinukset:
+ Suuri äänikuva
+ Erotteleva ja puhdas toisto
+ Mukavat päässä, jos käyttäjän pää ei ole liian pieni
+ Mukana tulee yhä hieno säilytyslaukku, vaikka muissa malleissa Hifiman onkin siitä luopunut
+/- Kirkas diskantti voi olla monelle liikaa, vaikka se onkin vielä hyvän maun rajoissa. Tämän vuoksi ylempien taajuuksien korostuma miellyttänee niitä, jotka tavoittelevat mahdollisimman kirkassointista kuuloketta ilman diskantin ylilyöntiä
– Tylsää kuunneltavaa: ääni kärsii velttoudesta ja dynamiikan puutteesta
– Surkeat kaapelit
– Heikkolaatuiset pehmusteet
– Hinta: 1000 eurolla äänenlaatu on ok, mutta heikko kestävyys ei riitä esimerkiksi edullisempaa Sundaraa vastaan
