Arvostelu: Beyerdynamic DT 900 Pro X

Kirjoittaja: Roderick

Tietoja:

• Julkaisuvuosi: 2021
• Hinta: 249 €
• Rakenne: Puoliavoin
• Dynaaminen elementti: 45 mm
• Impedanssi: 48 ohm
• Herkkyys: 114 dB SPL (1V/500Hz)
• Paino: 345 g ilman kaapelia
• Liitintyyppi: 3-pin mini-XLR vasemmassa kupissa
• Kaksi kaapelia: 3 metrinen ja 1,8 metrinen kaapeli 3,5 mm:n liittimellä
• Lisävarusteet: Suojapussi ja 6,35 mm:n adapteri

Arvostelukappaleen hankintatapa: Saatu lainaan jälleenmyyjältä

Alkava yhteistyö

Saksalaisen Beyerdynamicin vuonna 2021 julkaistu uutuusmalli, DT 900 Pro X, saatiin tätä arvostelua varten lainaan joensuulaiselta Kuva ja Ääni -hifikaupalta. Tuotteiden lainaamista vastaan tulemme tarjoamaan heille Kuulokenurkassa jatkossakin puolueettomia arvioitamme ja näkemyksiämme eri kuulokkeista ja laitteista. Olemme yhteistyöstä innoissamme, sillä Pohjois-Karjalassa asuvina Kuva ja Ääni on meille paikallinen hifikauppa. Olemme myös saaneet heillä aiemmin asioidessamme erinomaista palvelua.

Beyerdynamicin uutuusmallit

DT 900 Pro X on Beyerdynamicilta pitkästä aikaa uusi kuulokemalli perinteikkääseen studiokuulokkeiden tuotekategoriaan, johon ovat kuuluneet aiemmin muun muassa DT990 Pro, DT880 Pro ja DT770 Pro. Uuden puoliavoimen DT 900 -mallin rinnalla julkaistiin myös suljettu DT 700 Pro X -malli. Hintaa molemmilla uutuuksilla on noin 250 euroa eli ne ovat hieman kalliimpia kuin valmistajan edellä mainitut suositut kuulokemallit.

Rakenne ja mukavuus

DT 900 Pro X:n tunnistaa ulkonäöltään välittömästi Beyerdynamicin kuulokkeeksi. Kokonaisuudesta tulee mieleen vanha DT990 Pro -malli, jonka askeettista ulkonäköä olisi modernisoitu hakemalla vaikutteita hintavammasta DT1990-mallista. Muutokset aiempiin Beyerdynamic-malleihin verrattuna eivät kuitenkaan ole pelkästään kosmeettisia.

Kaapeli:

Tervetullut uudistus DT770-, DT880- ja DT990-malleihin verrattuna on irrotettava kaapeli. Se kiinnittyy DT 900 Pro X:n vasempaan kuppiin 3-pin mini-XLR -liittimellä eli kuulokkeita ei voida toistaa balansoituna – tämä voi itseasiassa olla turvallinen ratkaisu, sillä ilmoitettu maksimaalinen tehonkesto on varsin pieni 100 mW (jatkuva tehonkesto 30 mW).

Kuulokkeiden mukana toimitetaan kaksi kaapelia, joista lyhyemmän pituus on 1,8 metriä ja pidemmän pituus 3 metriä. Kuulokkeiden edullinen hinta huomioiden kahden kaapelin sisältyminen tuotepakkaukseen oli itselleni mukava yllätys.

Kumipintaiset kaapelit eivät ole erityisen hienot, mutta ne ovat käytettävyydeltään hyvät. Kaapelit eivät rahise vaatteisiin hangatessaan, eivätkä ne myöskään mene helposti sotkuun. Toisaalta kuoren materiaali on hieman jäykkää, joten Beyerdynamicin kaapelit eivät laskostu yhtä helposti kuin joidenkin hintavampien kuulokkeiden kaapelit.

Suurin kritiikkini kuulokkeiden rakenteessa liittyy 3-pin mini-XLR -liittimeen ja sen sijaintiin. Koska liitin on todella pitkä ja se osoittaa suoraan alaspäin, se osuu päätä kallistaessa herkästi hartiaan. Liitin olisi mielestäni kannattanut asentaa hieman etuviistoon, jottei näin kävisi. Vaihtoehtoisesti kaapelissa olisi voitu käyttää myös tavanomaisempaa ja pienempikokoisempaa 3,5 mm:n liitintä.

Korvapehmusteet:

DT 900 Pro X:n korvapehmusteet ovat uudet ja erilaiset moniin muihin testaamiini Beyerdynamic-kuulokkeisiin verrattuna. Pehmusteet ovat halkaisijaltaan muutaman millin kapeammat, joten myös korva-aukko on sitä myötä hieman aiempaa pienempi. Pehmusteiden paksuus sen sijaan on kasvanut hieman esimerkiksi DT880-mallin pehmusteisiin verrattuna. Myös pehmusteissa käytetty vaahto tuntuu pehmeämmältä valmistajan aiempiin pehmustemalleihin verrattuna. Käyttömukavuus uusissa pehmusteissa on mielestäni vähintäänkin yhtä hyvä, ellei jopa parempi kuin ennen.

Pehmusteiden vaihtaminen on helppoa, sillä ne kiinnittyvät kupeissa oleviin painanteisiin – pehmusteet irtoavat nykäisemällä ja kiinnittyvät paikalleen painamalla. Kiinnitysmekanismi on hieman samankaltainen kuin monissa Sennheiserin kuulokkeissa, mutta mielestäni Beyerdynamicin mekanismi on helppokäyttöisempi. Beyerdynamicin uusi menetelmä päihittää myös selvästi Hifimanin ja Focalin käyttämät pehmusteiden kiinnitysmenetelmät.

Vaikka pehmusteet onkin suunniteltu kokonaan uusiksi, Beyerdynamic ei ole onneksi juurikaan nostanut vaihtopehmusteiden hintaa. Uudet pehmusteet DT 900 Pro X -kuulokkeisiin maksavat alle 30 euroa. Myös kaikkia muita osia pitäisi olla saatavilla varaosina suoraan valmistajalta.

Sankarakenne:

Kuulokkeiden sankarakenne on samankaltainen kuin monissa muissakin Beyerdynamicin DT-sarjan kuulokkeissa. Metallisia kuppien haarukoita on tosin hieman taivutettu, joten kuulokkeet näyttävät sen ansiosta mukavan virtaviivaisilta. Kupit kallistuvat enemmän kuin muissa valmistajan kuulokkeissa, joten DT 900 Pro X mukautuu erinomaisesti eri kokoisiin ja muotoisiin päihin.

Kuulokkeiden korville kohdistama puristusvoima on melko voimakas muistuttaen Sennheiserin HD600-sarjan kuulokkeita. Pidän itse siitä, että kuulokkeet istuvat päässä tukevasti, mutta joillekin puristuksen epämiellyttävänä kokeville käyttäjille DT 900 Pro X voi tuntua epämukavalta. Itselläni suurin osa kuulokkeiden painosta asettuu pään sivuille, mutta pääpanta on hyvin pehmustettu, mikäli paino asettuisikin jonkun toisen päässä enemmän päälaelle.

Kuulokkeiden 345 gramman paino ei ole kevyimmästä päästä, sillä esimerkiksi valmistajan oma DT990-malli, Sennheiser HD600 ja AKG K702 painavat noin 100 grammaa vähemmän. DT 900 Pro X:n paino onkin lähempänä rakenteeltaan jykevämpiä dynaamisia kuulokkeita, kuten Beyerdynamic DT1990:aa, ja Hifiman Sundaran kaltaisia planaarikuulokkeita, joissa on painavat magneetit. Noin 350 grammaa ei ole kuitenkaan mielestäni liikaa, sillä itselleni alle puoli kiloa painavat kuulokkeet eivät yleensäkään aiheuta ongelmia käyttömukavuuden osalta.

DT 900 Pro X:n rakenteesta on vaikeaa löytää moitittavaa. Kuulokkeet vaikuttavat kaikin puolin kestäviltä, ja myös niiden käyttömukavuus on kunnossa. Melko harvat valmistajat pystyvätkään kilpailemaan Beyerdynamicin kanssa kuulokkeiden rakenteellisessa laadussa. Mielestäni on hienoa, että uutuusmalli on edullisesta hinnastaan huolimatta valmistettu Saksassa.

Äänenlaatu

Basso:

Yllä olevasta taajuusvastemittauksestani voi pikaisella vilkaisulla saada virheellisesti sellaisen kuvan, että kuulokkeiden bassontoistossa olisi pientä vajausta. Tämä johtuu siitä, että täysin suora jana käyttämälläni HEQ-tavoitevasteella edellyttäisi kuulokkeilta todella reippaasti bassoa. Todellisuudessa DT 900 Pro X:n bassontoiston tasapaino on erinomainen.

Basso ulottuu vaimenematta alimmille taajuuksille, ja MiniDSP EARS -laitteella mitatussa taajuusvasteessa näkyvä “vajaus” kertoo lähinnä siitä, että kuulokkeista puuttuu useimmille dynaamisille kuulokkeille ominainen keskibasson korostuma. Alimpien taajuuksien toisto on jopa poikkeuksellisen hyvää. Kuulokkeet toistavat basson mielestäni juuri sillä tavalla kuin “neutraaliksi” suunnitellun kuulokkeen kuuluukin tehdä.

Myöskään bassontoiston laadusta minulla ei ole huomauttamista. Teknisesti toisto on niin hyvää kuin tämän hintaiselta dynaamiselta kuulokkeelta voi parhaimmillaan odottaakin. Tiukempaa ja transienteiltaan terävämpää bassontoistoa on saatavilla saman hintaluokan planaarikuulokkeissa, mutta yksikään niistä ei ole basson määrältään yhtä tyydyttävä kuin DT 900 Pro X. Monien suosittujen vastamelukuulokkeiden ylikorostuneeseen bassoon tottuneille Beyerdynamicin uutuusmalli voi sen sijaan kuulostaa bassoltaan vajaalta.

Keskiäänet:

DT 900 Pro X ansaitsee kehuja myös keskiäänien tasapainoisuudesta. Mielestäni kuulokkeet tasapainoilevat onnistuneesti sillä rajalla, jolla toistosta saadaan mahdollisimman kuulasta ja läsnäolevaa ilman, että kokonaisuus alkaa kuulostaa ohuelta tai liian hyökkäävältä. Tämänkaltainen toisto ei silti ole kaikkien makuun, sillä Beyerdynamicin uutuusmalli saattaa kuulostaa turhan aggressiiviselta, mikäli kuuntelija pitää enemmän rauhallisista ja lämminsointisista kuulokkeista, joissa on tukevampi alempi keskialue ja vähemmän korostuvat yläkeskitaajuudet. Esimerkiksi Beyerdynamic DT880-, Sennheiser HD600- tai AKG K701 -kuulokkeista pitäville DT 900 Pro X:n keskiäänien toisto sen sijaan tuskin tarjoaa epämukavia yllätyksiä.

Diskantti:

Valmistajan uutuusmallissa ei ole korostunutta diskanttipiikkiä, joka mielletään usein ominaispiirteeksi Beyerdynamicin kuulokkeille. Diskantti on edelleen hieman kirkasta, mutta omaan makuuni ylempien taajuuksien määrä on hyvin lähellä optimaalista. Olen testannut valmistajalta ainakin 10 eri kuulokemallia, joista DT 900 Pro X on sointitasapainoltaan toistaiseksi selvästi onnistunein.

Kuulokkeiden diskantti ei särähdä koskaan ikävästi korvaan, eikä se kihise ylimmillä taajuuksilla liikaa. Kriittisesti arvioituna rumpujen pellit kuulostavat hieman epämääräisen tylpistetyiltä ja kahisevilta, eivätkä kaikki pienimmät yksityiskohdat tule selkeästi esiin. Toisaalta kuulokkeiden hintaluokka huomioiden realistisempi ja erottelevampi diskantintoisto saattaisi jo olla liikaa pyydetty.

Äänikuva, dynamiikka ja muut teknisyydet:

Äänikuvaltaan kuulokkeet ovat kohtuullisen vakuuttavat. Muistikuvieni mukaan edullisempi DT880-malli kuulostaa suuremmalta, muttei äänien sijoittelultaan aivan yhtä tarkalta. DT 900 Pro X:n äänikuvan jäsentymisessä on kuitenkin havaittavissa selkeää “kuplautumista” eli äänet ikään kuin lokeroituvat selkeästi vasemmalle, keskelle ja oikealle. Äänilähteiden välille ei synny riittävästi tyhjää tilaa, joten äänet toistuvat päällekkäin hieman litistetyn oloisesti.

Tilan suurta ja tarkkaa toistumista yhtenä kuulokkeiden tärkeimmistä ominaisuuksista pitävien kannattaa mielestäni varmistaa koekuuntelulla, onko DT 900 Pro X sopiva, vai olisivatko erimerkiksi suuresta äänikuvastaan tunnetut AKG:n kuulokkeet miellyttävämpi vaihtoehto.

Makrodynamiikaltaan kuulokkeet ovat ehdottomasti hintaluokkansa parhaimmistoa. Iskuäänet sekä musiikin voimakkuuden ja tempon muutokset toistuvat uskottavasti tavalla, johon monet hintavammatkaan kuulokkeet eivät pysty.

Yksityiskohtien erottelukykykin on kohtuullisen hyvä. Transientit toistuvat hieman pyöristetysti, mistä syntyy vaikutelma, että kuulokkeet eivät täysin pysty purkamaan äänitteestä kaikkea irti. Tämän tyylinen pyöristetty ja siloteltu toisto on melko tavallista muissakin kuulokkeissa, joissa on Beyerdynamicin uutuusmallin tapainen paksu vaimennusmateriaali elementin edessä.

DT 900 Pro X:ssä se ei kuitenkaan ole varsinainen ongelma, vaan pikemminkin tyylikeino, jolla kuulokkeiden hivenen analyyttista luonnetta on saatu lievennettyä. Tämän ansiosta kuulokkeiden toistossa on hienoisesta kirkkaudesta huolimatta miellyttävää pehmeyttä. Jos kuitenkin toiveissa on hieman korkeampiresoluutioiset kuulokkeet, kannattaa mielestäni rahatilanteen salliessa harkita 100 euroa kalliimpaa Hifiman Sundaraa (linkki aiempaan arvosteluun).

Tarvitsevatko kuulokkeet vahvistimen?

Kuulokkeet tarvitsevat mielestäni vähintään laadukkaan äänikortin päästäkseen oikeuksiinsa. Koska 48 ohmin impedanssi on melko matala ja kuulokkeet ovat myös suhteellisen herkät, ne on mahdollista saada soimaan lujaa lähes mistä tahansa äänilähteestä – kuunteluvoimakkuus on yleensä riittävä jopa suoraan puhelimen kuulokeliittimestä kuunneltuna. Tästä huolimatta DT 900 Pro X on yllättävän vaativa kuuloke optimaalisen laiteparituksen suhteen.

Puhelimen kautta kuunneltuna keskitaajuudet kuulostavat ohuemmilta, äänikuva on pienempi, ja diskantissa on enemmän kihisevyyttä. IFI Micro IDSD Black Label puolestaan saa kuulokkeiden keskitaajuudet kuulostamaan hieman kireiltä ja ajoittain lähes huutavilta. Shanling M8 sen sijaan korostaa kuulokkeiden pyöristettyjä transientteja liikaa, kun taas Astell & Kern SR15 on täysi vastakohta Shanlingille, joten sillä kuulokkeiden ääni on melkein liiankin aggressiivista.

Saavutin parhaan lopputuloksen Schiit Yggdrasil & SPL Phonitor 2 -yhdistelmällä, jolla kuulokkeet soivat todella puhtaasti. Tasapaino on likimain täydellinen, joten voisin luultavasti nostaa kuulokkeiden äänenvoimakkuutta kuuroutumiseen saakka ilman, että mikään taajuusalue alkaisi sitä ennen häiritä liiaksi.

Huonoimmalta DT 900 Pro X kuulosti Shortest Way SW51 -putkivahvistimella, jolla toisto paksuuntui huomattavasti diskantin vaimentuessa samalla usean desibelin verran – tämä teki kuulokkeista melko tukkoisen kuuloiset. Muutos oli nähtävissä selkeästi myös putkivahvistimen kautta tekemissäni taajuusvastemittauksissa.

DT 900 Pro X kykenee tuomaan esiin laitteiden välisiä eroja poikkeuksellisen hyvin, mikä kertoo paljon kuulokkeiden teknisestä kyvykkyydestä. Kuuntelulaitteistoa parempaan päivittäessä myös kuulokkeet kuulostaa paremmalta, mikäli synergia vaan on kohdallaan. SW51:stä lukuun ottamatta kuulokkeet eivät kuulostaneet huonolta millään kokeilemallani laitteella. On myös syytä muistaa, että kaikki mainitsemani erot ovat subjektiivisia kokemuksiani, joten erojen merkitys on kokonaisuuden kannalta varsin pieni. Mielestäni 250 euroa maksavien kuulokkeiden ympärille ei ole kovin mielekästä kasata hintavaa laitteistoa. Kalliimpien kuulokkeiden hankkiminen tuo todennäköisesti ääneen suuremman parannuksen kuin kalliin vahvistimen hankkiminen edullisille kuulokkeille.

Beyerdynamic DT 900 Pro X vs. Sennheiser HD600

Hinnat: 250 € vs. 300 €

Saksalaisuuden ja hinnan lisäksi vertailemiani Beyerdynamiceja ja Sennheisereita yhdistää samankaltainen sointitasapaino. Tämän samankaltaisuuden vuoksi HD600 onkin erinomainen verrokki DT 900 Pro X:lle. Vuonna 1997 julkaistu HD600 on jo myös monille entuudestaan tuttu kuulokemalli, joten sitä käytetään edelleen yleisenä referenssinä muille kuulokkeille.

Koska vertailemani kaksikko muistuttaa paljon toisiaan, keskityn vain siihen, miten kuulokemallit eroavat toisistaan. Merkittävin ero on DT 900 Pro X:n selvästi parempi alataajuuksien toisto, sillä HD600:n bassontoisto on auttamatta vajavaista. Vaikka HD600:aan tottuneelle basson määrä voikin tuntua riittävältä, eivät kuulokkeet mielestäni kykene nykystandardien mukaiseen suoritukseen.

Diskantin määrä on molemmissa kuulokkeissa hyvin vastaava lukuun ottamatta korkeimpia “ilmataajuuksia”, jotka sekä mittautuvat että kuuluvat voimakkaammin HD600:lla. Mielestäni HD600:n ylätaajuudet ovat muutenkin luonnollisemman kuuloiset. Tämän osalta HD600 on edelleen erinomainen, vaikka kuulokkeilla jo ikää onkin (vertailussa käyttämäni pari tosin on täysin uusi). DT 900 Pro X toistaa etenkin pellit hieman paperisen kuuloisina, eikä se kykene välittämään korkeataajuuksista helinää täysin uskottavalla tavalla.

Näitä kahta kuulokemallia verratessa on välttämätöntä ottaa huomioon myös käytetty vahvistin. DT 900 Pro X on varmempi valinta, mikäli käytössä on ainoastaan heikkotehoinen vahvistin. HD600 sen sijaan kuulostaa niille sopimattomalla vahvistimella epäpuhtaalta ja jopa hieman “sössöttävältä”. Myös kuulokkeiden dynamiikka on vaisua ja äänikuva on luhistunut.

Toiston puhtaus ja dynamiikka paranevat kuitenkin merkittävästi, kun HD600 saa kaverikseen sille sopivan vahvistimen. Tällöin Beyerdynamic-mallin ainoiksi vahvuuksiksi jää HD600:aa laadukkaampi bassontoisto ja uskottavampi stereokuva. HD600 onkin edelleen oiva valinta, mikäli harrastajalla on halua panostaa myös oheislaitteistoon, eikä kuuntelijan musiikkimaku edellytä kuulokkeilta ensiluokkaista bassontoistoa. DT 900 Pro X puolestaan sopii paremmin aloittelevalle harrastajalle, joka ei vielä ole valmis investoimaan hintavampaan vahvistimeen.

Yhteenveto

Beyerdynamic DT 900 Pro X on erinomaisen hinta-laatusuhteen omaava peruskuuloke, jossa ei ole 250 euron hintaan nähden merkittäviä heikkouksia. Kuulokkeiden tasapainoinen sointi, hyvä käyttömukavuus ja kestävän tuntuinen rakenne tekevät uutuusmallin suosittelusta helppoa. Kuulokkeet sopivat tasapainoisen taajuusvasteensa ansiosta kaikenlaiselle musiikille. Pehmeä transienttien toisto, vakuuttava basso ja iskevä dynamiikka kohentavat miellyttävällä tavalla kuulokkeiden neutraalia luonnetta ja aavistuksen kirkasta diskanttia.

Kuulokkeet eivät tarvitse tehokasta vahvistinta tai kallista DA-muunninta, mutta ne skaalautuvat ylöspäin paremman laitteiston mukana. Tarkempaa erottelukykyä kaipaavien kannattaa mielestäni harkita esimerkiksi 100 euroa enemmän maksavaa Hifiman Sundaraa. Se tai muutkaan alle 500 euroa maksavat planaarikuulokkeet eivät kuitenkaan ole dynamiikaltaan yhtä vakuuttavia kuin DT 900 Pro X. Sennheiser HD600 pitää edelleen paikkansa erinomaisena vaihtoehtona, mikäli sille on mahdollista hankkia tarpeeksi kyvykäs vahvistin.

Plussat ja miinukset:

+ Tasapainoinen sointi
+ Toiston dynaamisuus
+ Basso ulottuu poikkeuksellisen hyvin alimmille taajuuksille
+ Tukeva rakenne
+ Käyttömukavuus
+ Kuulokkeisiin on saatavilla varaosia, joten niitä ei tarvitse heittää roskiin, mikäli ne hajoavat takuun umpeuduttua
+ Kuulokkeet on valmistettu Saksassa: on hienoa, että Euroopassa valmistetaan edelleen myös edullisia kuulokkeita
+ Mukana tulee kaksi kaapelia
+ Järkevä hinta

+/- Kuulokkeet eivät tarvitse tehokasta vahvistinta, mutta laitteistosynergiaan kannattaa kiinnittää huomiota
+/- Kuulokkeiden erottelukyky on kohtalaisen hyvä, muttei hintaluokkansa parhaimmistoa
+/- Beyerdynamic julkaisi viimeinkin kuulokkeet, joissa ei ole järkyttävän ylikorostunutta diskanttia. Tämä on mielestäni yksinomaan hyvä asia, mutta uudistus ei välttämättä miellytä vannoutuneimpia Beyerdynamic-faneja.

– Äänikuvan laajuudessa ja instrumenttien sijoittelussa olisi hieman parantamisen varaa
– Kaapelin liitin voi osua joillakin käyttäjillä helposti hartiaan päätä kääntäessä