Kirjoittaja: Roderick
Tietoja:
- Julkaisuvuosi 2021
- Hinta: 1390 € (+alv), Suomeen toimitettuna veroineen ja postikuluineen noin 1760 €
- Rakenne: Suljettu
- Dynaaminen elementti: 50 mm grafeeni-pinnoitteella
- Impedanssi: 32 ohm
- Herkkyys: 116 dB/mW
- Paino: 466 g
- Liitintyyppi: 2 x 4-pin-mini-XLR
- Kaapeli: 2 metrinen kaapeli 6,35 mm:n liittimellä
Arvostelukappaleen hankintatapa: Itse ostettu tuote
Arvostelussa käytetty laitteisto:
- DAC/Amp-yhdistelmälaite: IFI Micro iDSD Black Label
- DAC: Schiit Yggdrasil A1
- Kuulokevahvistin: SPL Phonitor 2
Lyhyt katsaus valmistajan historiaan
Venäläinen Kennerton saattaa olla monelle kuulokevalmistajana uusi tuttavuus, sillä se on niin ikään melko huonosti tunnetun, vuonna 2006 perustetun, Fischer Audion premium-tuotemerkki. Fischer Audio julkaisi vuonna 2010 tunnetuimman tuotteensa, noin 150 euroa maksaneen FA-003-kuulokemallin, josta tuli arvostelumenestys. Pian kuitenkin selvisi, ettei valmistaja ollut suunnitellut kuulokkeita itse, vaan ne olivat taiwanilaisia Yoga CD-880 -kuulokkeita, joihin oli maalattu tehtaalla Fischer Audion logo.
Samoja kuulokkeita tulikin nopeasti saataville useilla eri nimillä, joista tunnetuin lienee Brainwavz HM5. Ostin vastaavat kuulokkeet itsekin aikana, jolloin ne sai kaikkein halvimmalla Jaycar:in verkkokaupasta, jossa kuulokkeita myytiin nimellä Digitech Pro Monitor Headphones. Hintaa kuulokkeille tuli kaikkine kuluineen noin 50 euroa. Kyseiset kuulokkeet muuten löytyvät hyllystäni yhä nykyään, ja mielestäni ne olisivat hyvä ostos vielä 10 vuotta julkaisunsa jälkeenkin.
Useimmiten Fischer Audion tapaiset, muiden suunnittelemia ja valmistamia kuulokkeita omalla tuotemerkillään myyvät, kuulokevalmistajat eivät ole kovinkaan pitkäikäisiä. Tavanomainen toimintamalli lieneekin sellainen, että Aasiasta tilataan mahdollisimman edulliseen kappalehintaan esimerkiksi 10 000 kuulokkeen erä, ja kun kaikki on saatu myytyä, kyseisestä merkistä ei kuulla enää mitään. Tämän vuoksi olikin pieni yllätys, kun Fischer Audio ilmoitti vuonna 2014 perustaneensa Kennerton-nimeä kantavan premium-kuulokemalliston.
Ensimmäiset Kennertoneina julkaistut kuulokkeet olivat Odin ja Magister. Odin oli noin 2000 euron hintainen planaarikuuloke ja Magister edullisempi dynaamisella elementillä varustettu malli, joka muistutti ulkoisesti melko paljon FA-003-mallia sillä erotuksella, että Magisterin puiset kupit oli valmistettu 2000 vuotta vanhasta tammesta.
Vuosien varrella Kennertonin katalogi on laajentunut ja uusien mallien hinnat ovat nousseet tasaisesti ylöspäin. Nykyään valmistajan edullisin malli, M12s, maksaa 490 euroa, joten aivan keskivertokuluttajalle Kennertonin tuotteita ei ole suunnattukaan. Valmistajan kuulokkeita on saatavilla useilla eri puulaaduilla ja viimeistelyillä, minkä lisäksi asiakkaan on mahdollista tilata omien mieltymysten perusteella kustomoituja kuulokkeita.
Kennerton julkaisi vuonna 2021 Rögnir-mallin, joka on 3250 euron hintainen suljettu planaarikuuloke. Suomeen toimitettuna kyseiset kuulokkeet maksavat arvonlisävero mukaan laskettuna yli 4000 euroa. Arvostelemani, veroineen noin 1760 euroa maksava, Rögnir Dynamic on nimensä mukaisesti dynaamisella elementillä toteutettu versio Rögniristä. Molemmat mallit ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaiset, mutta planaari-version puukupit vaikuttaisivat kuvien perusteella olevan hieman paksummat kuin Rögnir Dynamicissa.
Tuotepakkaus
Rögnir Dynamic toimitetaan tavanomaisessa pahvilaatikossa, mutta esillepano luo silti laadukkaan ensivaikutelman. Kuulokkeiden mukana tulee pieni pehmeähkö laukku, pussukka, käyttöohje, takuutodistus ja hauskana yllätyksenä myös kuva kuulokkeiden taajuusvasteesta.
Kuulokkeiden korkea hinta huomioiden olisin toivonut, että mukana olisi tullut myös balansoitu kaapeli tai ylimääräiset korvapehmusteet. Harmillisen harvat valmistajat moisia lisävarusteita kuitenkaan kuulokkeidensa mukaan laittavat, joten kovin suuresta miinuksesta ei ole kyse. Mukana tullut vetoketjulla sulkeutuva laukku ansaitsee erityismaininnan, koska se on nopea avata ja sulkea, eikä se vie tilaa juuri ollenkaan – voisin kuvitella hankkivani vastaavia laukkuja muillekin kuulokkeilleni.
Rakenne ja mukavuus
Arvostelemani Rögnir Dynamic on väritykseltään ”Baltic Sea”. Kuulokkeet näyttävät useimmiten sinisiltä, mutta valaistuksesta riippuen väri saattaa muistuttaa enemmän ruskeaa tai vihreää. Ulkonäkö on mielestäni kokonaisuutena erittäin onnistunut, sillä kuulokkeet ovat kauniit, mutta niistä näkee heti, että ne on tarkoitettu myös käytettäviksi, eivätkä vain vitriinin koristeeksi.
Kupeissa näkyviä tekstejä ei ole maalattu, vaan ne on kaiverrettu suoraan puuhun. Kuulokkeiden sivulla on halkaisijaltaan noin senttimetrin kokoinen reikä eli kuulokkeet on rakennettu eräänlaiseen refleksikoteloon. Ilma-aukko on suljettu verkolla, mikä on poikkeuksellisen tyylikäs ratkaisu. On mukavaa, että Kennerton on säilyttänyt tämän kaltaiset, kalliimmasta Planaari-versiosta tutut, yksityiskohdat myös edullisemmassa mallissa. Useimmat valmistajat eivät käsittele vastaavia aukkoja mitenkään, joten kuulokkeet näyttävät joskus siltä kuin niihin olisi tökätty porakoneella reikä jättäen lopullinen viimeistely kokonaan tekemättä. Rögnir Dynamicin verkkoratkaisu sopisi mielestäni mainiosti esimerkiksi ZMF Verite Open -malliin.
Kaapeli:
Kuulokkeiden 2 metrinen kaapeli on laadukkaan tuntuinen ja tukeva, muttei liian jäykkä. Kaapeli on kuitenkin valitettavasti melko mikrofoninen eli se aiheuttaa kahinaa kuuntelijan vaatteisiin osuessaan. Asia ei silti häiritse itseäni musiikkia kuunnellessa.
Kuulokkeet on selvästi suunniteltu vain kotikäyttöön, mistä kertoo kaapelin pituuden lisäksi myös sen 6,35 mm:n liitin, johon ei toimiteta 3,5 mm:n adapteria. Kaikki kaapelin liittimet ovat laadukkaan oloisia, ja minusta oli mukavaa huomata, että valmistaja on nähnyt myös hieman ylimääräistä vaivaa maalatessaan 6,35 mm:n liittimeen oman nimensä.
Kaapeli kiinnittyy kumpaankin kuppiin mini-XLR-liittimellä, joten Rögnir Dynamicissa voidaan käyttää esimerkiksi ZMF:n tai Audezen kaapeleita. Hämmentävänä yksityiskohtana kuppien liittimien ympärillä olevan alueen viimeistely on epäonnistunut täysin. Puu on selvästi hieman halkeillut reikää poratessa, eikä aluetta ole vaivauduttu hiomaan. Mielestäni tällaisia kauneusvirheitä ei saisi olla näin hintavissa kuulokkeissa – tämän näköinen kuulokepari pitäisi vähintäänkin myydä alennettuun hintaan B-laatuna.
Korvapehmusteet:
Kuulokkeiden nahkaiset pehmusteet ovat pehmeät, hyvin ommellut ja mukavat. Pehmusteet kiinnittyvät liepeistään kuppien hahloon, joten niissä ei ole mitään erityistä mekanismia, joka rajoittaisi muiden pehmustemallien käyttämistä. Esimerkiksi ZMF:n pehmusteet sopivat kuulokkeisiin ilman suurempia kikkailuja.
Pääpanta:
Kuulokkeiden pääpanta säätyy itsestään kuuntelijan päähän sopivaksi. Tämä pantaratkaisu on hyvin toteutettuna mukava ja käytännöllinen, mutta täydelliset toteutukset ovat valitettavan harvinaisia – myöskään Kennerton ei ole tässä täysin onnistunut. Panta on käytössä mukava, mutta mielestäni se venyy liian herkästi ylöspäin, jolloin kuulokkeet valahtavat helposti hieman alemmaksi kuin olisi suotavaa. Tämän vuoksi kuulokkeiden asentoa on säädettävä sittenkin hieman itse. Ongelmaa korostaa lisää se, että kuulokkeet puristavat päätä vain hyvin kevyesti, eivätkä istu tukevasti. Kuulokkeet istunevat paremmin isompaan päähän, mutta pienipäisten on joko uskaltauduttavat taivuttamaan sankaa kireämmäksi tai harkittava muita kuulokkeita.
Sanka:
Löysän puristuksen lisäksi ongelmia voi aiheuttaa myös sangan kiinteä rakenne, jossa kupit eivät pääse kääntymään ollenkaan pään myötäisesti. Vastaava rakenne löytyy valitettavasti monista muistakin kuulokkeissa, kuten esimerkiksi Hifiman Anandasta ja Sundarasta. Oma pääni on ilmeisesti korvien ympäriltä melko tasainen, koska tälläkään kertaa tämän tyylinen sankaratkaisu ei juurikaan minua haittaa. Uskon kuitenkin, että kuulokkeiden mukavuus parantuisi hieman, mikäli kupit kääntyisivät. Äänenlaatuun asialla ei liene suurempaa vaikutusta, sillä ääni tuntuu säilyvän muuttumattomana puristaessani kuulokkeita kevyesti tiukemmin korvilleni.
Miksi ihmeessä Kennerton on tehnyt kuulokkeisiinsa näin huonon sankamekanismin? Selitys on yksinkertainen, mutta samalla epämiellyttävä valmistajan imagon kannalta: kyseinen osa on hankittu bulkkitavarana luultavimmin joltakin kiinalaiselta tehtaalta. Kyseistä pääpantaa käyttäviä headsetteja myydään lukuisilla eri nimillä. Eräs näistä on Sharkoon Skiller SGH3, joka maksaa Saksan Amazonissa 35 euroa. Kun samoja sankoja tilataan alkuperäiseltä valmistajalta kerralla suurempi määrä, yhdelle ei jääne hintaa montaakaan euroa.
Sama sanka on käytössä useimmissa Kennertonin kuulokkeissa, kuten jopa yli 4000 euroa maksavassa Rögnir Planarissa. Kennerton markkinoi kuulokkeitaan Pietarissa käsityönä valmistettuina, joten kiinalainen sanka-pääpantaratkaisu istuu tähän yhtälöön mielestäni todella huonosti. En ylipäätään pidä siitä, jos jokin valmistaja käyttää samoja osia sekä mallistonsa edullisimmissa että hintavimmissa tuotteissa – Kennertonin tapauksessa tämänkaltainen toiminta on mielestäni lähestulkoon huijausta. Se on väärin asiakasta kohtaan, ja siitä kärsivät myös muut valmistajat, jotka todella tekevät käsityönä valmistetut tuotteensa itse alusta loppuun.
Äänenlaatu
Basso:
Kuvailisin Rögnir Dynamicia bassontoistoltaan neutraaliksi ja kuulokkeiden suljettu rakenne huomioon ottaen erittäin kontrolloiduksi. Puiset kupit eivät tunnu värittävän basson sointia kuin hivenen – Kennerton onkin panostanut kuppien akustiikkaan. Valmistajan mukaan kuppien labyrinttirakenne tekee kuulokkeiden äänikuvasta laajemman kuuloisen. Voisin kuvitella rakenteen vähentävän myös seisovien aaltojen syntymistä ja suljetuille kuulokkeille ominaista basson kuminaa.
Kuulokkeiden bassontoistoa ei voi juurikaan moittia, muttei siinä ole tämän hintaluokan kuulokkeeksi mitään erityistäkään. Napakkaa, voimakasta ja nopean kuuloista bassontoistoa kaipaavien kannattaa harkita muita kuulokkeita. Omaan makuuni Rögnir Dynamicissa saisi olla bassoa hieman enemmänkin, joten kytken aina välillä kuunnellessa päälle IFI iDSD Micro BL:n Xbass-toiminnon. Todennäköisesti myös taajuuskorjaimella päästäisiin hyvään lopputulokseen, sillä IFI:n bassoboostaus ei tunnu vaikuttavan negatiivisesti bassontoiston laatuun.
Keskiäänet:
Rögnir Dynamicin keskiäänet ovat melko ongelmalliset, koska ne ovat korostuneet ja laulusuoritusten osalta mennään välillä pahasti kailottavuuden puolelle. Tämä on hieman yllättävää, sillä taajuusvastemittausten mukaan keskiäänet ovat niin lähellä ZMF Verite C:n toistoa, että uskon Kennertonin jopa tavoitelleen kuulokkeissaan Veriten taajuusvastetta.
Valitettavasti Rögnir Dynamic muistuttaa Verite C:tä vain etäisesti. Toisin kuin Veritessä, Rögnirin toistossa ei ole minkäänlaista lämpöä, ja vaikka mittaustulosten perusteella muuta voisi odottaakin, sen keskiääniä vaivaa kovuus. Äänet hyökkäävät välillä päälle niin ikävän kuuloisesti, että huomaan hapuilevani vahvistimen potentiometriä säätääkseni äänenvoimakkuutta pienemmälle. Tämä vaikuttaa myös muihin taajuusalueisiin, sillä ilman häiritseviä keskiääniä kuuntelisin kuulokkeita todennäköisesti hieman lujempaa, jolloin myös alemmat taajuudet tulisivat enemmän esiin.
Tässä kohtaa muistutan jälleen siitä, että kirjoitan vain omista subjektiivisista kokemuksistani, eikä niitä tule yleistää kuvastamaan kaikkien muidenkin mieltymyksiä. Tiedän kokevani tavallista herkemmin keskiäänet koviksi ja kailottaviksi, kun taas jollekulle toiselle Rögnir Dynamic voi kuulostaa oikein miellyttävältä. Jos kuitenkin kuulut niihin, jotka ovat päässeet kuulemaan esimerkiksi ZMF Atticuksen pitämättä sen tavasta korostaa vokalistia tai Audeze LCD-X:n (vuoden 2021 mallia edeltävät versiot) pitäen sitä soinniltaan kolkkona ja hengettömänä, Rögnir Dynamic ei todennäköisesti sovellu sinulle.
Diskantti:
Ylimmiltä taajuuksiltaan Rögnir Dynamic on tasapainoinen, mutta kuitenkin hieman vaimea. Diskantti ei soi niin selkeästi kuin toivoisin, mutta on hieman vaikeaa sanoa, johtuuko tämä diskantin laadusta vai liian vähäisestä määrästä. Diskantti ei kuulosta missään nimessä huonolta, mutta ”ei huono” ei mielestäni riitä kuulokkeille, jotka maksavat yli 1700 euroa.
Äänikuva:
Kuulokkeiden parasta antia on poikkeuksellisen suuri äänikuva, vaikka se tuntuukin ajoittain kokoaan pienemmältä keskiäänien puskiessa voimakkaasti kuuntelijan iholle. Hieman erilaisella tuunauksella kuulokkeet saattaisivat lähennellä äänikuvan koossa jopa Hifiman Aryaa – en ole kuullut Rögnir Dynamicia suurempaa äänikuvaa suljetuista kuulokkeissa. Minun onkin kuunnellessa täytynyt aina välillä tarkistaa, etten ole kytkenyt vahingossa päälle IFI Micro iDSD:n äänikuvaa suurentavaa 3D-asetusta.
Kuulokkeet ovat myös kohtalaisen hyvät äänilähteiden sijoittelussa. Aivan pistemäisestä tarkkuudesta ei voida puhua, mutta äänien liikkeet toistuvat erinomaisesti. Esitystyyliltään Rögnir Dynamic muistuttaa isoja planaarikuulokkeita, kuten Hifiman HE500-mallia. Kuulokkeiden toisto on siis suurta, mutta se ei tarkkuudeltaan yllä teknisesti kehittyneempien kuulokkeiden, kuten Hifiman Aryan tai Sennheiser HD800:n, tasolle.
Dynamiikka:
Macrodynamiikaltaan kuulokkeet ovat hintaluokassaan keskitasoa. Mikäli dynamiikka ei ole kuuntelijan prioriteettilistalla korkealla, Rögnir Dynamic täyttää odotukset. Itselleni dynamiikka on kuitenkin yksi tärkeimmistä toiston alueista, joten Rögnirin esitys jättää minut hieman kylmäksi – 1700 eurolla olisi tässäkin tapauksessa saatavilla paljon parempaakin.
Yksityiskohtien erottelukyky:
Rögnir Dynamic on valitettavan keskinkertainen myös yksityiskohtien erottelukyvyssä. Kuulokkeita kuunnellessa ei tunnu siltä, että asioita jäisi kuulematta, mutta yksityiskohtaisuus ei myöskään koskaan onnistu säväyttämään minua. Esimerkiksi mainitsemani Hifiman Arya ei istu omiin mieltymyksiini kovinkaan hyvin, mutta sen tekninen kyvykkyys käy selväksi välittömästi niitä kuunnellessa. Erottelukyvyn ja äänen ”läpinäkyvyyden” osalta Rögniriä voisi luulla kelvolliseksi 500 euron kuulokkeeksi. Ääniltä puuttuu selkeät ääriviivat, ja sointia vaivaa halvemmille kuulokkeille tyypillinen utuisuus.
Eikä tässä vielä kaikki
Kuulokkeiden äänessä on pielessä paljon muutakin kuin keskialueen kailottavuus ja hintaan nähden keskinkertainen tekninen suorituskyky. Toisto on mielestäni luonnotonta ja selittämättömällä tavalla omituisen kuuloista. Mitä pidempään kuulokkeita kuuntelen, sitä ärsyttävämmäksi niiden kuunteleminen muuttuu. Yritin korjata asiaa muokkaamalla ääntä taajuuskorjaimella sellaiseksi, jonka pitäisi miellyttää minua taajuusvasteen osalta – kuulokkeet kuulostivat silti omituisilta.
En pysty varmuudella sanomaan, mistä tämä johtuu, mutta mieleeni juolahti pari mahdollista selitystä. Viallisista kuulokkeista en usko olevan kysymys, koska ääni on samanlainen molemmissa kanavissa, ja mittaamani taajuusvaste vastaa pitkälti kuulokkeiden mukana toimitettuja Kennertonin omia mittauksia.
1. Kuppien sisäiset heijastumat
Kennerton kertoo suunnitelleensa kuulokkeet siten, että kuppien sisään suuntautuva ääni ei palaudu heti takaisin korvaan, vaan se jää ensin jumiin aiemmin mainitsemaani labyrinttirakenteeseen. Tässä rakenteessa on ajatuksena se, että kun kaiku palaa takaisin, labyrintin aiheuttama viive saa äänikuvan kuulostamaan suuremmalta. Jos Rögnir Dynamicissa havaitsemani suuri äänikuva on tämän ansiota, Kennertonin suunnitelma on toiminut.
En kuitenkaan täysin allekirjoita kyseisen rakenteen toimivuutta kokonaisvaltaisemman äänenlaadun kannalta. Rögnir ja muutamat muut Kennertonin kuulokemallit ovat siitä poikkeuksellisia, että niiden etulevyissä ei ole ainoatakaan reikää elementin ympärillä. Mitä kautta kaikujen kuuluisi palata kuuntelijan korviin? – Ilmeisesti elementin läpi, koska muutakaan reittiä niille ei ole. Suurin osa ääniaalloista toki ”kuolee” itsestään ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia. Sille on kuitenkin syynsä, miksi lähes kaikissa yli 10 euroa maksavissa kuulokkeissa on rei’itetyt etulevyt.
Reikien avulla voidaan helposti säätää äänen ominaisuuksia. Lisäksi niillä varmistetaan, että mahdollisimman pieni osa äänestä palaa takaisin kohti elementtiä. Vaikkei kaikuja yleensä olekaan mahdollista suoraan kuulla, eteen- ja taaksepäin suuntautuneiden ääniaaltojen pitäminen mahdollisimman erillään elementistä varmistaa sen, että ääniaaltojen vaihekäyttäytyminen pysyy normaalina.
Kennerton sen sijaan tuntuu pyrkineen maksimoimaan kaikki potentiaaliset ongelmat, joita heikosti kontrolloidusta taka-aallosta voi seurata. Tämä voisi olla yksi selitys Rögnir Dynamicin omituisen kuuloiselle ja sumealle soinnille. Lisäksi käsittelemätön metalli on akustiikkansa puolesta todennäköisesti huonoimpia materiaaleja, joita kuulokkeissa on voitu käyttää. Rögnir Dynamicin etulevyä ei myöskään ole netistä löytämieni kuvien perusteella vuorattu millään ääniaaltoja vaimentavalla materiaalilla.
2. Heikkolaatuinen elementti?
Kennerton kuvailee kotisivuillaan grafeenilla päällystetyn elementtinsä edistyksellisiä ominaisuuksia. On totta, että kevyt ja jäykkä grafeeni on varmasti mainio materiaali, sillä sitä käyttävät kuulokkeissaan myös sellaiset valmistajat, joiden tiedän osaavansa asiansa. Kennertonin markkinointipuheiden epämääräisyys herättää minussa kuitenkin huolta.
Kennerton esimerkiksi kertoo, että sen käyttämä NdFeb-magneetti ylittää magneettikentän voimakkuudessa kilpailijoiden käyttämät magneetit nelinkertaisesti. NdFeb on kuitenkin vain toinen nimitys tavalliselle neodyymimagneetille, eikä siinä itsessään ole mitään erikoista. Sellainen magneetti löytyykin lähes kaikista kuulokkeista. Mikäli magneetin kehittyneet ominaisuudet ovat totta, olisi mielestäni vakuuttavampaa puhua suoraan esimerkiksi käytetyn magneetin teholuokituksesta (N28-N52) tai magneettivuon tiheydestä. Muun muassa Audeze, Beyerdynamic, Audioquest, Fostex ja ZMF käyttävät kyseisiä mittareita.
Puheet magneetin neljä kertaa kilpailijoita voimakkaammasta magneettikentästä tuovat epämääräisyydessään mieleen TV-Shopin mainokset. Myös Kennertonin mainostama alumiinin ja kuparin seoksesta valmistettu äänikela (CCAW) on täysin tavallinen ratkaisu, jota on käytetty jo vuosikymmeniä edullisissakin kaiuttimissa ja kuulokkeissa.
Elementin suorituskykyyn vaikuttavat käytetyn grafeenin lisäksi myös muut tekijät, kuten se, miten elementin ”kotelo” on suunniteltu, ja millaiset magneetit se todellisuudessa pitää sisällään. Paras lopputulos saavutetaan, kun kaikki ominaisuudet pelaavat saumattomasti yhteen. Elementin pinnoittaminen grafeenilla ei vielä tee siitä erinomaista. Tästä ovat osoituksena muutamat kuulemani edulliset kuulokkeet, jotka ovat huonoja tai vähintäänkin keskinkertaisia grafeeni-elementeistään huolimatta. Esimerkiksi alle 100 euroa maksavat Xiaomi Mi -kuulokkeet eivät ole hintaisikseen huonot, mutta ne eivät missään nimessä ole äänenlaadultaan lähellä Rögnir Dynamicin hintaluokan kuulokkeita.
Kennerton käyttää samaa elementtiä Magni-, Vali Neoteric-, Gjallarhorn GH50- ja Rögnir Dynamic -malleissaan. Elementti pohjautuu tavanomaiseen kiinalaiseen elementtiin, johon törmäsin ensimmäisen kerran muistaakseni jo vuonna 2010 Somic MH463 -kuulokkeita modatessani. Sittemmin olen löytänyt saman elementin ainakin tusinasta eri kuulokemallista.
Elementin alkuperäinen valmistaja kustomoi aina elementin tietyn kuulokevalmistajan vaatimusten mukaan, joten kaikki elementit eivät sentään ole samanlaisia, vaikka ne päällepäin siltä saattavatkin näyttää. Kalvo voidaan pinnoittaa vaikkapa juuri grafeenilla, ja sen paksuutta ja muotoa voidaan säätää – elementin pohjaratkaisu ei siten tarkoita sitä, että elementti olisi lopullisessa muodossaan huono. Olen kuitenkin epäileväinen sen suhteen, että kyseiseen elementtipohjaan olisi jo vuosia sitten onnistuttu suunnittelemaan niin hyvät akustiset ominaisuudet, magneetin rakenne ja äänikelan mitoitukset, että se olisi paremmalla kalvollakaan paras ratkaisu 1700 euron kuulokkeisiin.
High-end-kuulokkeiden korkeaa hintaa perustellaan usein tuotekehityksen kustannuksilla. Rögnir Dynamicin tapauksessa se ei oikein onnistu, koska kuulokkeiden pääpanta ja elementti ovat hieman kustomoitua hyllytavaraa sen sijaan, että Kennerton olisi lähtenyt suunnittelemaan jotakin oikeasti omanlaistaan. Olisi hienoa, jos valmistaja pyrkisi myös dynaamisten malliensa kohdalla samanlaiseen kunnianhimoiseen tuotekehitykseen kuin planaarikuulokkeissaan.
Vertailua muihin kuulokkeisiin
Kennerton Rögnir Dynamic vs. ZMF Atticus
Hinnat: 1750 € vs. 1250 €
Rakenne ja mukavuus
Rögnir Dynamic ja Atticus ovat molemmat melko painavia kuulokkeita. Atticus istuu päähäni mukavammin, koska sen kupit kääntyvät pään myötäisesti toisin kuin Rögnirissä. Pidän Atticuksesta enemmän myös rakenteen osalta, koska arvostan sen käsintehtyä sankaa. Kuulokkeiden viimeistelyssä ei myöskään ole Rögnirin tapaisia pieniä virheitä. Ulkonäöltään Rögnir kuitenkin miellyttää minua enemmän. Atticuksen rakenteellisia ominaisuuksia ja ääntä on kuvailtu tarkemmin Kuulokenurkan aiemmassa arvostelussa.
Ääni
Basso:
Atticus on bassoltaan selvästi Rögniriä voimakkaampi, sillä erityisesti sen keskibasso on vahvasti korostunutta. Omaan makuuni Atticuksen esitystapa on hieman liiankin värittynyttä, kun taas Rögnir kaipaisi toistoonsa hieman lisää potkua. Mieltymykseni basson määrän suhteen olisi siis jossakin Atticuksen ja Rögnirin välimaastossa – tähän väliin sijoittuu mielestäni ainakin erinomainen ZMF Verite Closed.
Bassontoisto ei ole laadultaan kummassakaan kuulokemallissa erityisen vakuuttavaa, vaan laadukkaampaa bassoa on tarjolla esimerkiksi huomattavasti halvemmassa Fostex TR-X00:ssa tai jopa Audioquest Nightowlissa. Vähäisemmän basson määrän takia Rögnir Dynamic kuulostaa hieman tiukemmalta Atticuksen ollessa jopa hieman veltto. Atticuksen vahvuus on kuitenkin siinä, että kun äänitteestä löytyy korostetun voimakkaita rummun iskuja, se iskee niin, että iskut tuntuvat takaraivossa asti. Rögnir Dynamic ei koskaan aiheuta vastaavia tuntemuksia.
Keskiäänet:
Vaikka Atticuksella varsinkin mieslaulajat saattavat toistoa hieman korostuneesti tai jopa konahdellen, kuulokkeet ovat toistoltaan keskimäärin miellyttävän täyteläiset ja lämpimät. Rögnir on puolestaan kolkko, eloton ja melko luonnottomankin kuuloinen. Atticus on parhaimmillaan loistava, ja varsinkin jousisoittimet soivat sillä upeasti. Rögnirin keskiäänistä minun on valitettavasti vaikeaa keksiä mitään positiivista sanottavaa.
Diskantti:
Suosin Atticusta myös korkeampien taajuuksien osalta. Molemmat kuulokkeet ovat diskantiltaan melko hillittyjä, mutta Atticus on kaksikosta eläväisemmän kuuloinen. Objektiivisesti arvioituna Rögnir lienee diskantiltaan tasapainoisempi, mutta omaan korvaani Atticuksen hillitty diskanttikorostuma 8–9 kHz:n alueella elävöittää sointia mukavasti. Diskantin yleisessä laadussa kumpaakaan ei voi kuulokkeiden korkea hintataso huomioiden kehua. Atticus on toistoltaan hieman rakeinen, eikä se ole erityisen hyvin erotteleva. Rögnir taas kuulostaa ylemmiltä taajuuksiltaan vaimealta ja jälleen kerran muutenkin omituiselta.
Äänikuva:
Koska Atticus on tunnettu laajasta äänikuvastaan, todettakoon heti alkuun, että Rögnir Dynamicin äänikuva on mielestäni sitäkin suurempi. Tähän havaintoon kannattaa toki suhtautua hieman varauksella, koska äänikuvan kokeminen on erittäin subjektiivista ja yksilöllistä. Kaikki eivät aisti kuulokkeiden äänikuvaa ollenkaan, ja asiassa on kyse jossakin määrin synnynnäisestä ominaisuudesta, jota ei voi opetella. Tiedän itseäni kokeneempia ja parempia kuuntelijoita, joille kuulokkeiden äänikuvan hahmottaminen on mahdotonta vuosikymmenien harjoittelusta huolimatta.
Rögnir on instrumenttien sijoittelussa hieman Atticusta etevämpi ja kyvykkäämpi. Uskon tämän johtuvan pitkälti siitä, että Atticuksen suuret puiset kupit värittävät sen sointia todella voimakkaasti, jolloin sointi pääsee usein puuroutumaan. Tällöin menetetään yleensä ensimmäiseksi äänikuvan jäsentyneisyys sekä äänien ääriviivojen selkeys.
Dynamiikka:
Makrodynamiikka kytkeytyy terminä vahvasti ”slämiin” eli eräänlaiseen musiikin iskevyyteen, joka liitetään yleisimmin bassontoistoon. Koska basson iskevyys sattuu olemaan yksi Atticuksen suurimmista vahvuuksista, ja se on Rögnirissä hieman heikkoa, makrodynamiikan laajempi vertailu on haastavaa.
Toisaalta myös kuulokkeiden keskialueen dynamiikkaa on vaikeaa arvioida, koska Rögnir hyökkää usein päälle tavalla, joka on toisinaan jopa sietämätöntä. Kuulokkeissa dynaaminen iskevyys ja musiikin huutavuus kohtaavat toisensa ikävällä tavalla. Atticus toistaa musiikin rennommalla ja rullaavammalla otteella, mutta se johtuu osin voimakkaammasta bassosta ja Rögnirin pielessä olevasta sointiväristä, joka ei saa kuuntelijaa (ainakaan itseäni) innostumaan musiikista – kaikki kuulostaa yleensä hieman väärältä.
Näiden muiden ominaispiirteiden vuoksi en pysty löytämään kaksikon väliltä selkeää eroa dynaamisesta kyvykkyydestä. Kumpikaan malli ei ole huono, mutta niissä olisi rutkasti parantamisen varaa kuulokkeiden hintaluokka huomioon ottaen. Kumpikaan kuulokkeista ei esimerkiksi koskaan yllätä kuuntelijaa kyvyllään hiljentyä tarvittaessa salamannopeasti. Tällaista kyvykkyyttä löytyy jo parhaista alle 1000 euron kuulokkeista, joten varsinkin Rögnirin soisi suoriutuvan nykyistä paremmin.
Muut teknisyydet ja loppuhuomiot:
Yksityiskohtien erottelukyky ei myöskään kuulu sen enempää Atticuksen kuin Rögnirinkään vahvuuksiin. Sanoisin, että Rögnir kuulostaa hieman puhtaammalta, ja se pystyy siten poimimaan musiikista yksityiskohdat paremmin esiin. Saman puhtauden ansiosta Rögnir on myös hieman ”läpinäkyvämmän” kuuloinen Atticuksen jäädessä hieman verhoutuneeksi. Tämä ero johtuu silti pitkälti Atticuksen korostuneesta bassosta ja rakenteesta, joka korostaa puisten kuppien resonansseja. Atticus ei missään nimessä olekaan analyyttiseen toistoon pyrkivä kuuloke. Rögniristä taas puuttuu Atticuksen hauskuus, joten toivoisin sen pärjäävän selvästi paremmin teknisessä suorituskyvyssä.
Lopulta itseni ei ole kovinkaan vaikeaa valita kaksikosta suosikkiani. Vaikka Rögnir Dynamic sattuisikin kuulostamaan luonnollisemmalta (mitä se ei mielestäni tee), valitsisin silti ennemmin Atticuksen. Mallien väliset erot teknisessä suorituskyvyssä ovat melko pienet, eikä Rögnir koskaan säväytä minua Atticuksen tavoin.
Kennerton Rögnir Dynamic vs. Fostex TH900
Hinnat: 1750 € vs. 1500 €
Rakenne ja mukavuus
Fostex TH900 on vertailuparista selvästi mukavampi, koska se on kevyempi ja se mukautuu pääni muotoon paremmin. Rakenteen laadukkuuden osalta kallistun Rögnirin puoleen, koska TH900 on hieman hintelä ja sen kuppien rakenteet kolisevat ilkeän kuuloisesti sankaa vasten – kuulokkeet kaipaisivat ehdottomasti jämäkämpää rakennetta. TH900:n puisten kuppien viimeistelyä ei kuitenkaan voida koskaan kehua liikaa. Kuulokkeet ovat todella upean näköiset, vaikka ne eivät ottamassani kuvassa välttämättä siltä täysin näytäkään.
Ääni
Basso:
Vaikka Rögnir Dynamic ei olekaan bassontoistossa huono, TH900 on aivan omassa luokassaan. Ilmeisin ero löytyy basson voimakkuudesta, sillä TH900:n bassontoisto on melko korostunutta. TH900:n maine bassotykkinä voi silti antaa kuulokkeista hieman väärän kuvan uudempiin kuulokkeisiin tottuneille. Kun malli julkaistiin yli 10 vuotta sitten, kuulokkeissa oli yleisesti ottaen huomattavasti vähemmän bassoa kuin nykyään. Tämä näkyy myös mittauksissani, joissa modernia tavoitevastetta käyttäen TH900 on bassoltaan melkeinpä neutraali. Lähes kaikissa uudemmissa edullisissa kuulokkeissa on korostuneempi basso kuin TH900-mallissa. En ota kantaa siihen, onko nykyinen suuntaus parempi vai huonompi, mutta muutos on hyvä tiedostaa lukiessa vanhempia arvosteluja Fostexista.
Määrää tärkeämpää onkin basson laatu. TH900:n bassolla on erityinen kyky kuulostaa määräänsä voimakkaammalta. Basso iskee lujaa ja jyrisee alimmilla taajuuksilla niin, että posket heiluvat. Bassontoiston kontrolli säilyy silti yleensä erinomaisena. Tarkempaa bassontoistoa haikailevien täytyy suunnata katseensa joko planaarikuulokkeisiin tai dynaamisiin malleihin, joiden basso on selvästi vähemmän korostunutta. TH900 on edelleen basson määrän ja laadun suhteeltaan huikea 11 vuotta julkaisunsa jälkeenkin. Rögnir Dynamic ei ole omalta osaltaan huono, mutta kilpailu on sen hintaluokassa niin kovaa, ettei sen suoriutuminen riitä alkuunkaan TH900:n kaltaisia kuulokkeita vastaan.
Keskiäänet:
TH900 on keskiääniltään valitettavan ohut ja rungoton, ja sen toistosta puuttuu voimaa. Onneksi keskiäänet eivät kuitenkaan käy ärsyttämään, vaikka ne eivät itseäni säväytäkään. Toisto on ylenpalttisesta keveydestään huolimatta tasapainoista. Rögnir ei ole vastaavalla tavalla rungoton, mutta sen kohdalla soinnin kovuus, sumeus ja luonnoton huutavuus ovat ilmeisiä ongelmia. Esimerkiksi piano kuulostaa Rögnirillä pahimmillaan siltä kuin pääni sisällä hakattaisiin jättimäistä metallista ksylofonia.
Kailottavuudestaan huolimatta Rögnirin sointi on verhoutuneempaa. Vokalisti jää utuiseksi ja epämääräiseksi hahmoksi, eikä suttuisuudesta synny toistoon edes kaivattua pehmeyttä. Rögnirin toistosta tulee itseasiassa hieman mieleen taannoin arvostelemani GoldPlanar GL2000 sillä erotuksella, että Kennertonin malli on toistoltaan verhoutuneempi. Koska Rögnir suoriutuu keskiääniltään huonommin kuin melko heikoista keskiäänistään tunnettu TH900, muutaman venäläisen kuulokesuunnittelijan kannattaisi mielestäni harkita alan vaihtoa.
Diskantti:
Korkeiden äänien toisto on taajuusvasteen osa-alueista ainoa, jossa Rögnir Dynamic pääsee TH900:n niskan päälle. Tämä johtuu tosin siitä, että TH900 on alemmalta diskantiltaan riipivän kirkas. Kirkkauteen tottuu jossakin määrin ajan kanssa, mutta siitä ei pääse koskaan täysin yli. Räikeä diskantti onkin mielestäni TH900:n suurin heikkous. Vaikka Rögnir on ylemmiltä taajuuksiltaan melko mitäänsanomaton, on sen sointitasapaino huomattavasti TH900:aa parempi.
Äänikuva:
Rögnirin äänikuva on suurempi, mutta ero sen hyväksi ei ole kovin suuri, sillä TH900:n vetäytynyt keskialue ja räväkkä diskantti saavat sen äänikuvan kuulostamaan suuremmalta kuin se normaalimmalla taajuusvasteella olisi. Rögnirissä tilanne on puolestaan päinvastainen, koska etualalla sijaitsevat keskiäänet ja vaimea diskantti luovat toistosta sulkeutuneemman kuvan. Jos Rögnir olisi yleisesti ottaen paremman kuuloinen, olisi mielenkiintoista testata, kuinka paljon sen äänikuvan kokoa olisi mahdollista kasvattaa taajuuskorjaamalla.
Vertailemani parivaljakko on äänikuvan tarkkuudessa yleensä melko tasaväkinen, mutta TH900 tuntuisi toistavan tarkemmin kaukaisuudesta tulevien äänien sijainnit. Tämän kaltaiset tausta-efektit soivat Rögnirillä hieman epämääräisemmin sijoittuen.
Dynamiikka:
Makrodynamiikan osalta Rögnir on toistoltaan TH900:aan verrattuna suorastaan flegmaattinen. TH900:n erinomaisuus ei rajoitu ainoastaan bassotaajuuksien iskevyyteen, vaan kuulokkeet rakentavat musiikkiin taidokkaasti kerrostumia, jotka purkautuvat oikeilla hetkillä suorastaan räjähtäen. Kuulokkeita kuunnellessa mieleni tekisi välillä hypätä ylös sohvalta pomppimaan. TH900 toimii erinomaisesti myös toiseen suuntaan, sillä kappaleiden suvantovaiheet todella tuntuvat ”tyyntä ennen myrskyä” -tyylisiltä hetkiltä.
Rögnir sen sijaan onnistuu tehokkaasti imemään musiikista kaiken riemun ja menevyyden – eivät kuulokkeet sentään aivan luokattoman huonot ole, mutta niiltä odottaisi korkeaan hintaan nähden huomattavasti enemmän. Rögniriäkin kuuntelisi kyllä mielellään, ellei verrokkina olisi huomattavasti parempia kuulokkeita.
Muut teknisyydet ja loppuhuomiot:
Kun tarkastellaan kuulokkeiden erottelukykyä ja soinnin yleistä läpinäkyvyyttä (tarkoitan tällä verhoutumattomuutta), ero kasvaa vain entisestään TH900:n hyväksi. TH900 on teknisesti niin hyvä, että se pystyy helposti haastamaan myös useimmat hintaluokkansa avoimet kuulokemallit. Tätä on kuitenkin korostuneen basson ja yliräikeän diskantin vuoksi ajoittain harmillisen vaikeaa huomata. Rögnistä TH900:aan vaihtaessa tuntuu siltä kuin musiikin edestä olisi vetäisty pois paksu peitto ja äänikuvasta olisi poistettu nippu tyynyjä – musiikki herää henkiin.
Mitä tästä vertailusta jääkään käteen? Rögnir Dynamic on äänikuvaltaan hieman Fostexin TH900-mallia suurempi, ja diskantiltaan vähemmän ärsyttävä. Muilta osin kuulokkeet eivät mielestäni ole verrannolliset, koska TH900 on niin paljon parempi. Alkuperäinen suunnitelmani oli verrata Rögniriä myös Focal Stelliaan, mutta vertailu olisi ollut täysin tarpeeton, koska Rögnir ei pärjää äänenlaadussa edes edullisemmalle Focal Celestee:lle. Itseasiassa jopa suhteellisen edullinen Fostex TR-X00 kuulostaa mielestäni Rögniriä paremmalta.
Yhteenveto
Rögnir Dynamic osoittautui suureksi pettymykseksi, ja se on ehdottomasti huonoimpia kuulemiani yli 1000 euroa maksavia kuulokkeita. Sen sumea ja kailottava toisto yhdistettynä hintaan nähden heikkoon tekniseen kyvykkyyteen jättää itseni kylmäksi. Mielikuvaani kuulokkeista ei paranna myöskään Kennertonin kyseenalainen kiinalaisten valmisosien käyttö, kun kuulokkeita markkinoidaan samaan aikaan nimenomaan käsityönä Pietarissa valmistettuna premium-tuotteena. Kuulokkeiden suurimmaksi positiiviseksi puoleksi jää lopulta komea ulkonäkö, vaikkei sekään ole aivan priimaa kuppien viimeistelyyn liittyvien virheiden vuoksi.
Plussat ja miinukset:
+ Kuulokkeiden taajuusvasteessa ei ole äkkinäisiä korostumia tai kuoppia
+ Kookas äänikuva
+ Mukana tuleva kantolaukku on käytännöllinen
+ Kuulokkeet näyttävät hyvältä
+/- Kohtuullisen hyvä käyttömukavuus, joka voisi tosin olla parempikin
– Suttuinen ja kailottava keskialue
– Keskinkertainen erottelukyky ja dynamiikka
– Kuulokkeiden äänessä on jotakin epänormaalia, mikä tekee kuuntelusta pidemmän päälle lähes vastenmielistä
– Puiset kupit on viimeistelty huolimattomasti
– Korkeaan myyntihintaan tulisi sisältyä balansoitu kaapeli tai toiset pehmusteet
– Kiinassa valmistettu halpoihin pelikuulokkeisiin suunniteltu pääpanta ei kuulu tämän hintaluokan kuulokkeisiin varsinkaan, kun tuotetta markkinoidaan käsityönä Pietarissa valmistettuna
– Kokonaisuutena surkea hinta-laatusuhde
Huh huh 🙂 Pääpantaratkaisu sai leuan loksahtamaan lattiaan. Kennertoneja harvakseen liikenteessä Suomessa mutta ZMF kaltaisen ”kotipaja” kasailu kuvan niistä saanut, aikamoinen turn off vähän muunkin arvostelussa mainitun ohella hintaluokassaan.
Tuo pantahomma ei taida olla yleisesti tiedossa oleva asia. Mietin jo joskus aiemmin, että design näyttää tutulta. Vasta hiljattain keksin missä olen nuo sangat nähnyt ja sitten tilasin nuo headsetit sitä varten että pääsin asian aivan varmaksi toteamaan. Ei mennyt niidenkään hankkiminen aivan putkeen. Laitoin ebayssa myyjille tarjouksia ja kun ensimmäinen ehdotukseni hyväksyttiin niin unohdin sitten perua loput. Nyt mulla on kolme headsettia ”kennerton” pannalla 😀