Hifiman-lokakuu 8/10
Kirjoittaja: Roderick
Tietoja:
- Hinta: 899 USD (2012), nykyään käytettynä noin 400 euroa
- Herkkyys: 89 dB/mW
- Impedanssi: 35 ohmia
- Paino: 502 g
- Liitintyyppi: 2 x SMC
- Kaapeli: 3 metrinen hopeakaapeli 6,35 mm:n liittimellä (aiemmin mukana tuli ilmeisesti HE400-mallia muistuttava Canaren kaapeli)
Arvostelukappaleen hankintatapa: Itse ostettu tuote
Vuonna 2011 julkaistu Hifiman HE500 on lajinsa klassikko, jonka pääsin kuulemaan ensimmäistä kertaa vasta vuosia myöhemmin. HE500 (899 USD) oli samoihin aikoihin julkaistun Hifiman-trion keskimmäinen kuulokemalli sijoittuen hintansa puolesta HE400:n (399 USD) ja HE6:n (1299 USD) väliin.
Kuulokkeiden oli ilmeisesti tarkoitus olla eräänlainen kevyempi versio HE6-lippulaivakuulokkeista, jotka vaativat todella järeän kuulokevahvistimen – HE500:n alkuperäinen suunniteltu nimi olikin HE6p (p=portable). Arvostelemassani kuulokeparissa on asennettuna jälkikäteen hankitut Focus-padit, joten en ole testannut ollenkaan alkuperäisiä pehmusteita.
Rakenne ja mukavuus
Kuulokkeet ovat ulkoisesti samankaltaiset kuin aiemmin arvostelemani HE400-malli. Rakenne tuntuu laadukkaalta, mutta se on melko pelkistetty 900 dollaria uutena maksaneille kuulokkeille. HE400:n tapaan 60 grammaa painavampi HE500 hyötyisi mielestäni paksummasta pääpehmusteesta tai comfort strap -tyylisestä ratkaisusta, joka jakaisi painon päähän tasaisemmin. Kuulokkeita pitää päässään mielellään tunnin tai kaksi, mutta sen jälkeen on jo pidettävä tauko.
Kuulokkeiden mukana toimitetaan kahdet pehmusteet: keinonahkaiset, HE400:n tapaiset, pehmusteet ja huokoisempaa materiaalia olevat velour-pehmusteet, jotka muistuttavat useita AKG:n käyttämiä pehmusteita. En kuitenkaan ole kokeillut kumpaakaan näistä pehmusteista, koska omiin kuulokkeisiini on asennettu Focuspad-nimellä tunnetut pehmusteet. Nämä pehmusteet ovat takaa hieman paksummat kuin edestä, joten kuulokkeiden elementit asettuvat korvia kohti hieman kulmassa.
Focuspadit ovat ns. hybridipehmusteet eli niissä on käytetty useampaa erilaista materiaalia: ulkoreuna on keinonahkaa, kasvoja vasten tuleva osa sekä sisempi reuna ovat karheaa veluuria ja alaosa/pohja ovat kangasta. Jos olen käsittänyt oikein, pehmusteet ovat Focuspad A-mallia, jota käytettiin alun perin HE400i– ja HE560-malleissa. Näiden jälkeen Hifiman on alkanut käyttää uudempaa Focuspad-mallia, jossa pehmusteen sisemmät osat ovat rei’itettyä keinonahkaa. Valmistajan pehmustevalikoima on melkein yhtä sekava kuin kuulokevalikoimakin.
Valitin jo HE400:n arvostelussa pehmusteiden kiinnitysmekanismista, jota käytetään myös HE500-mallissa. Pehmusteet kiinnittyvät kuppeihin erillisellä muovirenkaalla, joka on helppo irrottaa, mutta sitä takaisin kiinnittäessä pehmusteen ja kupin väliin jää helposti rakoja, tai pehmuste jää pyörimään vapaasti kehällään. Pehmusteiden kiinnittämisen hankaluuden vuoksi en halunnutkaan testata kuulokkeita alkuperäisillä pehmusteilla. Focuspadien jälkikäteen hankinta on onneksi ollut harrastajien keskuudessa niin yleistä, että käytetyt HE500:t hankkiessa myös Focuspadien kuuluminen kauppaan on hyvin todennäköistä.
Koska kuulokkeiden kaapeli on samanlainen kuin HE400se-mallissa, sivusin sitä jo lyhyesti aiemmassa arvostelussa. Kaapeli on tiivistettynä surkea – se välittää eteenpäin valtavasti ääntä osuessaan kuuntelijan vaatteisiin. Se menee myös helposti sotkuun ja siihen jää taitteita. Kaapelin saisi täysin suoraksi luultavasti vain silitysraudalla.
Myös kaapeleiden kiinnitykseen käytetyt SMC-liittimet ovat surkeat, sillä ne löystyvät herkästi käytössä, ja niitä kiinni kiertäessä myös itse kaapeli menee helposti kierteelle. Erikoisen liitinratkaisun vuoksi erikseen ostettavien kaapeleiden valikoima on nykyään suppea. Onnistuin kuitenkin löytämään kuulokkeille kohtuuhintaisen balansoidun kaapelin, jota olen käyttänyt kuulokkeita arvostellessani. Äänenlaatua arvioidessa vahvistimena on ollut Liquid Platinum ja sen balansoitu ulostulo.
Äänenlaatu
HE500:n tuunaus poikkeaa merkittävästi useimmista aiemmin arvostelemistani Hifimaneista. Kuulokkeet muistuttavat eniten HE5XX-mallia, koska molemmat kuulostavat keskialueelta täyteläisemmiltä kuin Hifimanit yleensä. Osittain tämän vuoksi myös kuulokkeiden diskantti on vähemmän korostunut.
HE500:n tuunaus on mielestäni erittäin onnistunut, koska soinnissa on lämpöä, mutta sitä ei kuitenkaan ole niin paljoa, että ääni muuttuisi etäiseksi tai tukkoiseksi. Kuulokkeet miellyttäisivät varmasti Audezen LCD-kuulokkeisiin mieltyneitä, vaikka Hifimanin sointi ei aivan niin tumma olekaan. HE500:n keskialueen toisto on hienoimpia kuulemiani, ja varsinkin 400 eurolla (kuulokkeiden hinta käytettynä) niistä on vaikeaa pistää paremmaksi. Sennheiser HD650 omaa myös upean keskialueen, mutta ns. “Sennheiser Veil” eli äänen eräänlainen verhoutuneisuus on omiin korviini todellinen ilmiö.
HE500:ssa myös basson määrä on poikkeava muihin edullisempiin Hifimaneihin verrattuna – vastaavan bassontoiston määrän saavuttaakseen täytyy itseasiassa edetä nykyisessä Hifimanin mallistossa aina Aryaan saakka. Tämän huomioni kohdalla kannattaa kuitenkin huomioida, etten ole vielä kuullut uutta HE6se-mallia, joka saattaa hyvinkin tarjota vastaavan bassontoiston Aryaa edullisemmin. HE6se maksaa toki edelleen selvästi enemmän kuin HE500.
Kuulokkeiden äänikuvaa luonnehdittu usein kaiutinmaiseksi, mistä olen täysin samaa mieltä. Toiston kolmiulotteisuudessa kuulokkeet eivät kuitenkaan ole kaksiset, vaan mielestäni jopa HE5XX on siltä osin parempi. Parhaillaan HE500:n esitystapa on kuitenkin upea – sen lisäksi, että äänikuva on leveä, se on suuri myös korkeussuunnassa (huom. en tarkoita syvyyttä vaan pystysuuntaa). Paikoitellen HE500 heittää kuuntelijan naamalle niin massiivisia äänivalleja, etten äkkiseltään keksi toista kuulokemallia, jolla olisin törmännyt vastaaviin efekteihin. Kuulokkeet tuntuisivat lisäksi reagoivan äänitteen tilaan liittyviin vihjeisiin herkemmin kuin useimmat muut kuulokkeet.
HE500:n äänikuva mukautuu erinomaisesti kuunneltuun musiikkiin. Toisinaan esitystapa on intiimi ja tunnen olevani kuuntelijana musiikin keskellä, enkä niinkään seuraamassa sitä kauempaa. Tällainen esitystapa toimii mahtavasti esimerkiksi yksinkertaisemmalla laulupainotteisella musiikilla, jota kuunnellessa haluan luoda “kontaktin” laulajaan. Toisenlaisilla äänitteillä HE500 asettaa kuuntelijan hieman kauemmaksi musiikista, mikä on usein todella miellyttävää, sillä kukapa nyt haluaisi saada esimerkiksi kokonaisen sinfoniaorkesterin syliinsä.
Mainitsin alussa, että kuulokkeiden piti olla alun perin vahvistimen suhteen helpompikuormainen vaihtoehto HE6-mallille, joka yksi maailman vaativimmista kuulokkeista. Vaikka HE500 onkin helpommin toistettavissa, ei sitäkään kannata kuunnella matalan herkkyyden (89 dB / mW) vuoksi aivan heppoisilla laitteilla. Esimerkiksi omistamani Liquid Platinum -vahvistin tarjoaa mukavat 6,6 W kuorman ollessa 33 ohmia. Vahvistimella HE500 soi kovaa, mutta on kuunneltavissa, kun vahvistimen äänenvoimakkuus on säädetty kello kahteentoista.
HE500 vs. Sundara (2020)
Uutena noin 350 euroa maksava Hifiman Sundara on erottelevampi ja teknisesti kehittyneemmän kuuloinen kuin HE500. Tämän huomaa erityisesti monimutkaisemmalla musiikilla, jolla HE500 menee hieman ”tukkoon” eri äänien sekoittuessa enemmän yhdeksi ääniseinäksi. Sundaralla vastaavaa ei tapahdu. Toisaalta HE500 tuo sointiin enemmän voimaa, tanakamman bassontoiston ja laajemman, joskin yksiulotteisemman äänikuvan.
Vaikka HE500 onkin yleissoinniltaan Sundaraa rauhallisempi ja pehmeämpi, esimerkiksi rumpujen lautaset “kihisevät” ajoittain hieman liian korostuneesti. Ero diskantissa on Sundaraan verrattuna pienempi kuin taajuusvasteesta voisi päätellä, mutta käytän kuitenkin HE500:n kanssa mieluummin pehmeäsointista Liquid Platinum -putkihybridiä kuin SPL Phonitoria. Sundaralla vahvistinvalinnalla on vähemmän merkitystä, sillä kuulokkeet kuulostavat erinomaisilta kaikista lähteistä, joissa vain on riittävästi tehoa.
Kokonaisuutena HE500 ja Sundara ovat melko erilaisia kuulokkeita, jotka täydentävät toisiaan hyvin. Suunnittelin myyväni pois toiset, mutta ainakaan toistaiseksi en ole valmis luopumaan kummastakaan!
Yhteenveto
On melkeinpä pieni ihme, että pääsin kuuntelemaan HE500-mallia ensimmäistä kertaa vasta vuosia niiden julkaisun jälkeen. Harkitsin kuulokkeiden ostamista jo niiden julkaisun aikoihin, mutta päädyin kuitenkin lopulta hankkimaan JVC HA-DX1000 -kuulokkeet.
Vaikka tiesinkin HE500:n nauttivan suurta arvostusta harrastajien keskuudessa, minulle oli silti suuri yllätys, kuinka hyvät ne todella ovat. Jos kuulokkeiden epäkäytännöllinen rakenne ja hieman puutteellinen käyttömukavuus eivät ole este, HE500:aa voi suositella melkeinpä kenelle tahansa. Laaja äänikuva, iskevä ja ulottuva basso, sekä upea keskialueen toisto saavat kuuntelijan helposti unohtamaan sen, ettei kuulokkeiden tekninen suorituskyky vastaa enää nykyään täysin uudempia vastaavan hintaisia kilpailijoita.
Vaikka noin 400 euroa voi tuntua paljolta kymmenen vuotta vanhoista kuulokkeista, kuulokkeet ovat mielestäni hintansa arvoiset. Arvoa laskee kuitenkin hieman se, että teknisesti kehittyneempi Sundara on uutena suurin piirtein saman hintainen. HE500:n hinnalla tai hieman lisää maksamalla voi saada käytettynä paljon muitakin hyviä kuulokkeita, kuten Audeze LCD2-C:n, Hifiman Anandan tai Focal Elearin.
Plussat ja miinukset:
+ Lämmin, muttei liiaksi vetäytynyt keskialueen toisto
+ Alimmille taajuuksille ulottuva ja iskevä basso, jonka määrä on suurempi kuin monissa muissa planaareissa
+ Laaja äänikuva
+ Soinnin “suuruus” ei rajoitu ainoastaan äänikuvan kokoon, vaan äänessä on muutenkin reilusti dynamiikkaa ja voimaa (vastaa tilannetta iso kaiutin vs. pieni kaiutin)
+/– Käytettyjen kuulokkeiden hinta on kohtuullinen, mutta melko vastaavaan hintaan on saatavilla myös monia muita hyviä kuulokkeita
– SMC-liittimet ovat epäkäytännölliset ja vakiokaapeli on käytettävyydeltään surkea
– Käyttömukavuus: kuulokkeet ovat melko painavat, eikä pantarakenne ole riittävä
– Alkuperäiset pehmusteet eivät ole kaksiset, eikä niiden vaihtaminen ole helppoa
– Ei yllä erottelukyvyn ja äänikuvan syvyysvaikutelman osalta modernien kilpailijoidensa tasolle
