Arvostelu: Audeze LCD-X (2020)

Kirjoittaja: Roderick

Tietoja:

  • Hinta: 1199–1699 € (vaihtelee lisävarusteiden mukaan)
  • Rakenne: Avoin, over-ear
  • Suunniteltu ja kasattu USA:ssa
  • Planaarielementin halkaisija: 106 mm
  • Magneetit: Neodyymimagneetti (N50)
  • Herkkyys: 103 dB/mW
  • Impedanssi: 20 ohm
  • Paino: 612 g
  • Kaapeli: 1,9 m (6,35 mm:n liitin)
  • Liitin: 2 x 4-pin-mini-XLR
  • Korvapehmusteet: Aitoa nahkaa
  • Kotelo: Economy travel case

Arvostelukappaleen hankintatapa: Itse ostettu tuote

Audeze LCD-X julkaistiin vuonna 2013, minkä jälkeen valmistaja on muokannut mallia useaan otteeseen. Arvostelemani LCD-X on vuoden 2020 mallia, jossa on uudempi takaritilä, muttei vielä päivitettyä elementtiä ja uusia korvapehmusteita, kuten marraskuun 2020 jälkeen valmistetuissa kuulokkeissa. Tästä viimeisimmästä päivityksestä löytyy lisätietoa esimerkiksi täältä: LCD-X and XC Update.

Rakenne ja mukavuus

Tarkempi analyysi LCD-X:n fyysisestä olemuksesta lienee tarpeeton – kuten Audezet yleensäkin, kuulokkeet ovat isot ja painavat (noin 700 g johdon kanssa), mutta yllättävän mukavat niille, jotka kestävät painon. Kuulokkeiden rakenne on tukeva ja siitä on vaikeaa keksiä vikoja. Ainoa silmiinpistävä seikka ovat kuulokeliittimet, joiden materiaali eroaa kuppien muusta rakenteesta. Liittimien rakenne voisi mielestäni olla selvästi erillinen osa (LCD-4), yhtenäinen ulkonema kupista (LCD-2 Classic) tai edes saman tuntuista materiaalia kuin muutkin osat.

Kuulokeliittimen ulkokuoren materiaali eroaa silmiinpistävästi muista metalliosista.

LCD-X:ää myydään 1199 euron hintaan Creator-versiona, jonka mukana ei tule hienoa laukkua tai balansoitua kaapelia – ne halutessaan paketista joutuu pulittamaan 1699 euroa. Ylimääräiset 500 euroa salkusta ja kaapelista on aika paljon, mutta kyllähän tämä ns. lite-versio tuntuu melko alastomalta varustelun suhteen. Eipä tämä kuitenkaan niin poikkeuksellista ole, koska eihän alun perin 4000 euroa maksavan Focal Utopiankaan mukana tullut kuin yksi johto ja pahvilaatikko.

Äänenlaatu

LCD-X vs LCD-3 vs LCD-2c.jpg
Kuvassa mustalla LCD-X, sinisellä LCD-3F ja punaisella LCD-2 Classic.

Kaikki kuulokkeet on mitattu miniDSP Ears:lla, HEQ-kompensaatiolla, 1/12 octave smoothing -asetuksella REW-ohjelmaa käyttäen. Käyttämäni HEQ-kompensaatiokäyrä on lähellä tunnetumpaa Harman curvea. Harmanin tavoitekäyrässä kuulokkeiden tulee olla melkoisen voimakas bassoiset yltääkseen graafissa tasaiseen vasteeseen. Perinteisemmillä tavoitekäyrillä Audezen kuulokkeet ovat hyvin lähellä täydellisen neutraalia bassontoistoa. Lisäksi on hyvä muistaa, että miniDSP Ears on hyvin epätarkka korkeampien äänien mittauksessa. Itse pyrin asettelemaan kuulokkeet mahdollisimman hyvin mittauslaitteeseen, teen mittauksia hieman kuulokkeiden asentoa vaihdellen ja otan niistä keskiarvon molemmista kanavista. En kuitenkaan pyri täydellisyyteen, eikä minulla ole esimerkiksi mitään koteloa, joka täydellisesti eristäisi mittauslaitteen ulkoisilta ääniltä. Näistä syistä johtuen mittaukset ovat vain viitteellisiä.


En ole itse suuri Audezen ”house-soundin” fani, joten neutraaleiksi mainostetut LCD-X:t ovat minulle mielenkiintoiset kuulokkeet. Olen ihmetellyt, kuinka ne voivat olla neutraalit siitä huolimatta, että mittausten mukaan niiden taajuusvaste ei poikkea merkittävästi muista LCD-sarjan kuulokkeista. Noin 10 sekunnin kuuntelun jälkeen olikin ilmeistä, että puheet äänen neutraaliudesta ovat tuulesta temmattuja – LCD-X on aito Audezen LCD-sarjalainen niin hyvässä kuin pahassakin.

LCD-X:n parasta antia on tukeva, lähes pohjattoman alas ulottuva basso. Samanlaista ”slämmiä” kuulokkeissa ei ole kuin parhaissa dynaamisissa kuulokkeissa, mutta basson ulottuvuus, tarkkuus ja erottelevuus ovat muutaman pykälän verran dynaamisia kilpailijoita edellä. Oman kokemukseni mukaan myöskään muut planaarivalmistajat eivät tässä hintaluokassa tarjoile suurempia bassojyrinöitä.

Yleensä Audezen keskitaajuuksien toistoon ja yleiseen tyyliin yhdistetään ennen kaikkea lämpö ja äänen tukevuus. Olikin hieman yllättävää, että LCD-X soi ainakin omiin korviini hieman kolkon ja kovan kuuloisesti. Kuulokkeiden ylempi keskialue ja alempi diskantti ovat tutusti kuopalla. Kyseinen vajoama tekee äänestä hieman onton kuuloisen, ja syö äänestä paljon yksityiskohtia. Tämä on kuitenkin osa mainitsemaani Audezen ”house-soundia”, joten en voi sinänsä laskea tätä viaksi. Mielestäni keskitaajuuksien tuunaus ei kuulosta hyvältä, mutta tällaisen tuunauksen ympärille Audeze on menestyksensä rakentanut.

Vaikka alempi diskantti soikin vaimentuneesti, yläpään sointi on LCD-X:ssä hieman korostuneempi kuin LCD-2 Classic ja LCD-3F -malleissa. Eivät LCD-X:t kuitenkaan kirkkaat kuulokkeet ole, vaikka jossakin kohtaa ylätaajuuksia onkin pieni piikki, joka aiheuttaa ajoittaista sibilanssia. Tämä piikki ei kuitenkaan valitettavasti tallentunut omiin mittauksiini. Koska miniDSP Ears on epäluotettavampi korkeiden äänien mittaamisessa, luotan tässä kohtaa enemmän omiin korviini.

Puhtaasti muistikuviin perustuen tuntuu siltä, että X:n diskantti on hieman rakeisen kuuloinen verrattuna LCD-3F:ään – ainakaan samanlaisia vau-fiiliksiä se ei aiheuta kuin LCD-3F. Aivan ylimmillä taajuuksilla (10 kHz +) on mukavasti korostumaa, joka tekee soinnista ilmavamman kuuloisen. Omaan makuuni tämä on tervetullut ominaisuus, sillä esimerkiksi LCD-2 Classicin hieman tukkoinen soundi olisi kaivannut vastaavaa piristystä.

LCD-X:n äänikuva ei ole kokonsa puolesta mitenkään ihmeellinen, vaan perus Audezea: ei iso, eikä häiritsevän pienikään. Esimerkiksi Hifiman Ananda ja Sennheiser HD800 kuulostavat huomattavasti laajemmilta. Planaari kuulokkeille ominaisesti LCD-X:llä kaikki kuulostaa kuitenkin fyysisesti suurelta verrattuna moniin dynaamisiin kuulokkeisiin. Huomasin myös keskittyväni kuulokkeilla äänilähteiden kerrostumiin ja sijoitteluun enemmän kuin LCD-2 Classicilla. Tämä onkin mielestäni merkittävin laadullinen ero 2C:n ja X:n välillä. Toki LCD-X:lläkin on vielä matkaa esimerkiksi Focal Clearin äänikuvan tarkkuuteen. Äänikuva/imaging -osasto ei lienekään Audezen vahvuus missään hintaluokassa.

Äänensä puolesta LCD-X sopii hyvin musiikille, jossa basson ulottuvuus on tärkeämpää kuin sen iskevyys. Näkisin, että elektroninen musiikki voisi tulla kyseeseen. Mainstream-popille hieman jumputtavampi soundi sopisi paremmin, eikä kuulokkeilla huvita yläkeskialueen/alemman diskantin vajoaman takia kevyempää rokkiakaan kuunnella. Myös klassinen ja akustinen musiikki ovat täysin pois laskuista.

Särökitarat LCD-X sen sijaan toistaa mainiosti. Metallica jyrisee vakuuttavasti ja Nirvana kuulostaa erityisen hyvältä. Kolkon keskialueen “kailottavuus” kuitenkin nostaa välillä päätään. Vähemmän särövetoisella rokilla äänen verhoutuneisuus tulee väistämättä esiin – punkit ja Metallicat menevät, mutta Gunnarit eivät. Agressiivisella metallilla kuten Children Of Bodomilla kitaravallien voima välittyy, mutta yläkeskialueen/alemman diskantin vajauksen takia soundi on turhan kohtelias. Pykälää rauhallisemmalla metallilla LCD-X kuitenkin toimii mainiosti. Trio Niskalaukaus kuulostaa todella hyvältä! Itse en juurikaan Doom-metallia kuuntele, mutta veikkaisin, että LCD-X saattaisi olla siihen omiaan.

Tarvitaanko kuulokevahvistin?

Paperilla 20 ohm impedanssilla ja 103 dB /mW herkkyydellä varustetut Audezet ovat helposti ajettavat. Valitettavasti tilanne ei kuitenkaan planaarikuulokkeiden kanssa ole aina niin yksinkertainen. Testasin kuulokkeita balansoituna Astell & Kern SR15 DAP:lla (digital audio player), jolla kovemmalla volyymilla basso lähtee säröytymään reilusti. Vaikka LCD-X ei tarvitsekaan mitään useita watteja puskevaa tehomyllyä, ei kannata silti olettaa, että niitä voisi toistaa suoraan esimerkiksi puhelimella tai heikkotehoisella dongle-tyylisellä vahvistimella, kuten Audioquest Dragonfly:lla. Kuuntelin itse kuulokkeita Monolith Liquid Platinum -vahvistimella balansoidusta lähdöstä, jossa piisaa tehoa reilusti yli tarpeen.

Kolkko keskialue ja paljon puhuttu neutraalius

Mainitsemani ja kokemani keskialuun kovuus herätti minussa ihmetystä, joten päätin tutkia asiaa hieman tarkemmin. Uskon, että asia johtuu pitkälti siitä, että 500–1500 Hz välinen taajuusalue on hitusen korostunut suhteessa alempaan keskialueeseen ja todella jyrkästi putoavaan tuunaukseen 1 kHz:stä ylöspäin.

Kuten taajuusvastemittauksistani on nähtävissä, LCD-2 Classic ja LCD-3F putoavat alaspäin vasta myöhemmin lähestyttäessä 2 kHz:iä. LCD-X:ssä 500–1000 Hz alue dominoi sointia liian vahvasti. Tämä aiheuttaa ikävää kailotusta joillakin äänitteillä ja varsinkin naislaulajilla. Vokalistin ei edes tarvitse välttämättä olla mikään Cecilia Bartoli, koska Martti Syrjäkin konahtelee välillä ikävän kuuloisesti. Hyvänä esimerkkinä Andrea Bocelli ft Giorgia – Vivo Per Lei on aika raastavaa kuunneltavaa, jos kappaletta haluaa kuunnella vähänkään kovemmalla.

Kokeilin taajuuskorjata 440–1200 Hz välistä aluetta 3–4 desibelin verran alaspäin Foobar-ohjelmistolla, mikä poistikin päällekäyvän huudon soinnista. Muutaman desibelin korostuma väärissä paikoissa voi sotkea ääntä yllättävän paljon. On toki yksilöllistä, kuinka pahasti tämä kenenkin korvia rasittaa, mutta oma kuuloni vaikuttaisi olevan sen verran synkassa mittausteni kanssa, että sopiva parannus löytyi todella helposti. Tein myös hieman paremman taajuuskorjauksen EQ APO -ohjelmistolla, ja tulokset olivat todella hyviä. Joissakin arvosteluissa on puhuttu, että LCD-X:ssä on lähes olematon särö, jolloin kuulokkeita voi ekvalisoida täysin vapaasti haluamikseen – tämä vaikuttaisi pitävän paikkansa.

Kuulokkeiden mainostettu neutraalius kyllä jäi itselleni hieman mysteeriksi. Uskoisin, että kyse voi olla siitä, että kokemani kolkko sointi poikkeaa Audezeille tutusta lämpimästä soundista sen verran, että LCD-X tulkitaan virheellisesti neutraaliksi. Lisäksi hieman muita Audeze-malleja kirkkaampi diskantti luo kuvan tasapainoisemmasta kuulokkeesta. Jokaisella on oma käsityksensä neutraalista, mutta omasta mielestäni on aika kaukaa haettua kutsua neutraaliksi tuunausta, jossa on yläkeskialueella ja alemmassa diskantissa samanlainen vajaus kuin LCD-X:ssä. Omaan korvaani Audezen omasta mallistosta Sine, El-8 Titanium ja LCD-1 ovat lähempänä neutraalia.

Toinen neutraaliuskeskusteluun liittyvä tekijä on se, että kaikki LCD-X:t eivät kuulosta samalta. Erot kuulokeparien välillä voivat olla merkittäviä, mikä käy ilmi esimerkiksi Crinacle:n mittaamista kahdesta LCD-X:stä. Toisissa näistä oli fazorit ja toinen pari oli kuluneilla pehmusteilla ilman fazoreita. Mittausten perusteella kuulokkeita arvaisi hädin tuskin saman valmistajan kuulokkeiksi. Crinacle:n mittauksissa näkyvä 5,5 kHz:n kohouma on todennäköisin syy kuulemalleni sibilanssille. Mitattu fazor-versio on melko lähellä omia mittauksiani, ja toinen mitattu kuulokepari näyttäisi asettuvan lähelle LCD-2 Classic -mallia.

Huhujen mukaan Audeze olisi tehnyt ajan saatossa kuuloke-elementteihin muutoksia, joista ei kerrottu yleisölle. Nämä ”silent revisionit”, fazor- ja non-fazor-mallien erot, korvapehmusteiden kuluminen, sekä yksittäisten kuulokkeiden keskinäiset erot tekevät kuulokkeiden (etenkin käytettyjen kuulokkeiden) hankkimisesta melkoisen sekasotkun. Audeze paljasti 29.3.2021, että kaikissa 23.11.2020 jälkeen valmistetuissa LCD-X-kuulokkeissa on uudet korvapehmusteet ja erilaiset elementit.

Yhteenveto

Jokaisella kuuntelijalla on omat mieltymyksensä ideaalin äänen suhteen. Monet tykkäävät Audezen LCD-X-mallista, mutta omaan makuuni kuulokkeiden tuunaus on niin huono, että pidän niitä melkoisen epäonnistuneena tekeleenä. Audezeille tyypillinen mehevä keskialue on onnistuttu hukkaamaan, eivätkä tekniset ominaisuudet ole niin paljoa edellä LCD-2 Classic -malliakaan, jotta usean sadan euron hintaero olisi perusteltu.

Olin aikeissa verrata LCD-X:iä muihin saatavillani oleviin kuulokkeisiin, mutta kuulokkeet osoittautuivat niin suureksi pettymykseksi, etten viitsi ryhtyä tarkempaan vertailuun. Käyttööni päätyy useammin huomattavasti halvemmat Sennheiser HD650:t tai Sash Tres:it, puhumattakaan saman hintaluokan Sennheiser HD800:sta tai ZMF Atticuksesta. Toki EQ:n kanssa LCD-X:kin paranee huimasti.

Valitettavasti 1200 euron hintaiset ja 700 grammaa painavat kuulokkeet, joiden mukana ei tule balansoitua kaapelia, ja jotka pitäisi vielä taajuuskorjata lähes kokonaan uusiksi, eivät mielestäni tarjoa kummoista vastinetta rahalle. Toivottavasti uusin versio on huomattavasti parempi kuin arvostelemani malli vuoden 2020 alkupuoliskolta.

Plussat ja miinukset:

+ Audezen planaaribasso on loistava, kuten aina
+ Sopivat erinomaisesti raskaisiin kitaravalleihin pohjautuvalle musiikille
+ Äänen säätäminen taajuuskorjaimella onnistuu helposti, eivätkä rajutkaan muutokset aiheuta äänen säröytymistä

– Kolkko keskialueen toisto
– Etenkin naisvokalistit kuulostavat paikoin riipiviltä
– Ylempien keskiäänien/alemman diskantin vajaus syö musiikista informaatiota, muttei silti luo samanlaista tukevaa ja lämmintä sointia kuin LCD-2 Classic ja LCD-3F -malleissa

– Vaikka Audezeissa ei yleensä olekaan laajaa äänikuvaa, toivoisin 1200 eurolla hieman parempaa suoritusta
– Kuulokkeet ovat painavat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *