Arvostelu: Moondrop Joker

Kirjoittaja: Sword of Damocles

Tietoja:

• Julkaisuvuosi: 2023
• Valmistusmaa: Kiina
• Hinta: 80 USD (noin 75 euroa)
• Rakenne: Suljettu, over-ear
• Elementtityyppi: Dynaaminen 50 mm
• Impedanssi: 68 ohm
• Herkkyys: 106 dB/Vrms
• Paino: 290 g
• Liitintyyppi: 2 x 3,5 mm
• Kaapeli: 1,2 metrinen kaapeli 3,5 millimetrin liittimellä
• Lisävarusteet: 6,35 millimetrin adapteri ja ohjekirja

Arvostelukappaleen hankintatapa: Itse ostettu tuote

Nykyään in-ear-kuulokkeiden ohella over-ear-malleja valmistava Moondrop julkaisi hiljattain Joker-nimiset suljetut kuulokkeet (linkki valmistajan tuotesivulle), jotka on suunnattu markkinointimateriaalin perusteella monitorointikäyttöön. Yllättävintä ja mielenkiintoisinta kuulokkeissa on niiden aggressiivinen 80 dollarin hinnoittelu, sillä monet muut viime aikoina julkaistut kiinalaiset (tunnetummat) kuulokemallit ovat maksaneet pääsääntöisesti 100–200 dollaria. Koska alle 100 euroa maksavat kuulokkeet eivät ole pääsääntöisesti erityisen hyviä, päätinkin ostaa Jokerin kokeiltavaksi toivoen sen tuovan muutosta tilanteeseen. Maksoin kuulokkeista lopulta Shenzhenaudiolta tilatessa vain 65 euroa, koska ne tulivat viikko julkaisunsa jälkeen Back to School -alennukseen. Kysymys kuuluu, voiko näin halvalla saada hyvät kuulokkeet?

Tuotepakkaus

Useimmille Moondropin tuotteille on tehty oma animehahmo, eikä Joker ole tältä osin poikkeus. Sen mustaa tuotepakkausta koristaa melko tyylikäs valkoisella painettu naishahmo, joten ensivaikutelma on edulliseen hintaan nähden mielenkiintoa herättävä. Pahvilaatikko on myös todella tukeva, koska sen etusivu on tehty paksummasta pahvista. Vertailun vuoksi Hifimanin 1500 euroa maksavia kuulokemalleja ei toimiteta näin hienossa laatikossa tai yhtä tarkoilla tuotetiedoilla. Moondrop on muun muassa painanut pakkauksen takapuolelle kuulokkeidensa mitatun taajuusvasteen – muutkin valmistajat saisivat siirtyä pikkuhiljaa avoimuudessa samaan suuntaan.

Positiivinen tunnelma jatkuu myös pahvikuoret poistaessa, sillä esillepano on todella siisti. Jokerin mukana toimitetaan käytettävyydeltään erinomainen, joskin lyhyehkö (1,2 m) kaapeli, jolle tarjotaan lisävarusteena perinteinen 6,35 millimetrin adapteri. Markkinointimateriaalin perusteella pakkaukseen olisi pitänyt sisältyä myös jonkinlaista hiomapaperia kuulokkeiden ulkonäön muokkaamiseen, mutta ideasta on ilmeisesti luovuttu muistamatta kertoa asiasta markkinointitiimille – menetys ei kuitenkaan ole suuri.

Rakenne

Jokerin rakenne vaikuttaa olevan suljettuja kuppeja lukuun ottamatta identtinen Moondropin aiemmin julkaiseman avoimen Void-mallin (tuotesivu) kanssa. Noin 200 euron hintaiseen Void:iin halvan tuntuinen muovi ja löysä yleistuntuma ovat auttamatta huonoja valintoja, mutta alle 100 euroa maksavassa Jokerissa rakenteelliset ratkaisut eivät aiheuta itselleni suurempaa harmistusta. Valmistaja on selvästi ottanut sankaan ja pääpantaan mallia Sennheiserin HD 600-sarjasta, koska säädöt toimivat samalla tavalla ja muotokielikin on melko vastaava. Tähän yhtäläisyydet jäävätkin, koska valitut materiaalit ovat Jokerissa selvästi huonompia ja esimerkiksi kupit kolisevat kuulokkeita heiluttaessa ikävän kuuloisesti sankaa vasten, vaikka väliin onkin lisätty ohuet kumipalat – “klonk klonk klonk”.

Joker on kuitenkin 290 grammaisena suljetuksi kuulokkeeksi miellyttävän kevyt ja kriittisimmät kohdat rakenteessa tuntuvat riittävän kestäviltä. Korkeussäätö toimii myös sulavasti. Säätövaraa on itseasiassa suorastaan koomisen paljon, koska maksimiasennossaan kuulokkeet osuvat lähestulkoon hartioihini. Kaikkein poikkeuksellisinta Jokerissa ovat kuitenkin messingistä tehdyt kupit. En tiedä monia suljettuja kuulokkeita, joissa olisi metallikupit, saatikka että niitä myytäisiin 75 eurolla. Jokerin kupit eivät myöskään kuulosta koputellessa täysin ontoilta, joten niitä on selvästi vaimennettu ja akustoitu, kuten valmistaja kertookin tehneensä. Jonkinlaista mallia seisovien ääniaaltojen pysäyttämiseen on ilmeisesti otettu Sonyn legendaarisista MDR-R10-kuulokkeista, mikä ei ole ainakaan huono lähtökohta.

Moondrop mainitsee kuppien mustan maalipinnan kuluvan ajan saatossa tarkoituksellisesti, jolloin alla oleva messinki tulee näkyviin ikään kuin patinoituneena. Omistaja voisi jopa kustomoida kuulokkeita hankaamalla maalia pois haluamallaan tavalla. Idea on mielenkiintoinen, mutta haiskahtaa hieman siltä kuin sillä pyrittäisiin peittelemään maalipinnan huonoa laatua. Valmistajan oli ilmeisesti tarkoitus toimittaa maalipinnan käsittelyä varten hiomapaperia, mutta sitä ei kuitenkaan tuotepakkauksessa tai sen sisältölistauksessa näkynyt. Kuulokkeiden jokeri-teemasta muistuttaa virnistävää suuta muistuttava maalaus kuppien alareunassa.

Mukana tuleva kaapeli:

Tuotepakkaukseen sisältyy käytettävyydeltään erinomainen kaapeli, joka oli itselleni ennestään tuttu valmistajan Venus-planaarikuulokkeista. Pituudeltaan 1,2 metrinen kaapeli on kevyt ja taipuisa, ja se myös näyttää hyvältä. Ainoa harmillinen puoli kangaspäällysteessä on suljettujen kuulokkeiden kohdalla lievä mikrofonisuus, mikä tarkoittaa sitä, että vaatteisiin tai pöydän reunaan hankautumisesta aiheutuva rahina kantautuu kaapelin rakennetta pitkin kuulokkeiden sisälle. Tämä ei kuitenkaan ole paikoillaan ollessa erityisen suuri ongelma, joten valitsen mieluummin taipuisan kaapelin kuin paksun kumiletkun, joka ei olisi mikrofoninen. Normaalien 3,5 millimetrin liittimien ansiosta Jokeriin sopivat samat vaihtokaapelit kuin esimerkiksi Hifimanin tai Focalin kuulokkeisiin.

Käyttömukavuus

Joker on käyttömukavuudeltaan hyvä, mutta istuvuus voi vaihdella suuresti käyttäjien välillä. Sennheiserin HD 600-sarjasta matkittu rakenne ei ole riittävän jäykkä ja hevosenkenkää muistuttava, joten korvapehmusteet jäävät herkästi ilmaan korvien alapuolelta etenkin korkeussäädön pienimmillä asetuksilla. Suurempipäisillä tämä ei aiheuttane ongelmia, mutta pienempipäiset voivat joutua taivuttamaan sankaa metallisten jatkeosien kohdalta tai vähintäänkin säätämään korkeutta pari pykälää suuremmaksi kuin olisi muutoin tarpeellista. Omalla kohdallani korkeussäätö asetuksella 8/17 takaa normaalin istuvuuden ja pehmusteiden sulkevuuden. Tällöinkin puristusvoima korvilla on kuitenkin niin kevyt, että kuulokkeet saisi tippumaan päätä heiluttelemalla.

Pehmusteista puheen ollen pääpanta on todella hyvin pehmustettu ja se tuntuu miellyttävältä päälakea vasten. Pehmusteosa vaikuttaisi myös olevan tarvittaessa vaihdettavissa samalla tavalla kuin Sennheiserin kuulokkeissa. Mielenkiintoisesti myös korvapehmusteiden kiinnitysmekanismi muistuttaa HD 600-sarjan kuulokkeita, joten pehmusteet ovat vaihdettavissa, kunhan Moondrop saa tuotua sellaisia aikanaan myyntiin.

Jokerin korvapehmusteita voisi kutsua perusmukaviksi. Korva-aukko on suuri, mutta syvyyttä sillä voisi olla hieman enemmänkin, koska korvani osuvat pohjakankaaseen, mikä alkaa tuntua hieman epämukavalta parin tunnin käytön jälkeen. Pehmusteiden sivut ovat keinonahkaa, kun taas ihoa vasten tulevat osat sekä pääpannan päällyste ovat karkeahkoa kangasta, joka kahisee voimakkaasti sormella hieroessa. Harmillisesti rapinaa kuuluu jonkin verran myös käytön aikana päätä liikuttaessa etenkin silmälasien ja parran kanssa. Pehmusteiden keinonahkaan on tehty jonkin verran reikiä, jotka estävät kuulokkeita hiostamasta kaikkein pahiten pidemmässä käytössä. Reikien vuoksi äänieristys jää kuitenkin suljettu kuppirakenne huomioon ottaen melko keskinkertaiseksi.

Äänenlaatu

Kuulokkeiden taajuusvastemittaukset on tehty IEC711-standardin mukaisella laitteistolla ja uusilla tarkemmilla silikonikorvilla (KB501X). Kuvaajissa käytetään vertailupohjana tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa Harmanin tavoitekäyrää (vuoden 2018 versio), joka on yleistys siitä, millaisen taajuusvasteen mukainen ääni kuulostaisi suurimman osan mielestä hyvältä. Lisätietoa mittauksista ja niiden tarkkuudesta löytyy Taajuusvastemittaukset-sivulta. Jokerin taajuusvaste on myös vertailtavissa muiden mitattujen kuulokkeiden kanssa vertailutyökalun avulla.

Taajuusvaste Harmanin tavoitekäyrään verrattuna:

Taajuusvaste Diffuse field -vasteeseen verrattuna:

Moondrop Joker on ääneltään suljetuksi kuulokkeeksi todella poikkeuksellinen. Sen voi mielestäni nähdä joko tietylle yleisölle, pääasiassa Diffuse Field -vasteen faneille, suunnattuna tai jokseenkin epäonnistuneena tuotteena yleisempää käyttöä ajatellen (Harmanin tavoitevasteesta pitävät). Kuulokkeet eivät ensinnäkään toista juurikaan alabassoa, vaikka suljetut kuulokkeet tunnetaan yleensä pikemminkin ylikorostuneesta bassontoistosta. Joker on myös yläkeskitaajuuksiltaan 2–3 kHz:n osalta päällekäyvän kuuloinen, joten sitä ei ole mahdollista kuunnella kovinkaan lujalla äänenvoimakkuudella varsinkaan kirkasäänisemmällä vahvistimella.

Päällimmäisenä mieleen tulevana ominaispiirteenä alataajuuksien keveys ja 400 hertsin ympärillä sijaitseva vaimentuma ohjaavat kuunnellessa automaattisesti huomiota ylempiä taajuusalueita kohti, mikä tekee musiikin pienempien yksityiskohtien havainnoimisesta vaivatonta. Laulusuoritukset toistuvat todella energisesti etualalla ja suurin osa soittimista kuulostaa aavistuksen terävöitetyiltä. Esitystapa on äärimmäisen selkeä, mutta kuitenkin melko ohut ja aggressiivinen. Kuulokkeiden voisi kärjistetysti sanoa muistuttavan karkeaäänistä ja kailottavaa matkapuhelimen kaiutinta. Sopivalla äänenvoimakkuudella ja hieman tummemmaksi tuotettua musiikkia kuunnellessa Jokerin ääneen kuitenkin tottuu, minkä jälkeen se ei kuulosta mielestäni älyttömän epäluonnolliselta.

En osaa sanoa, sopiiko tällainen esitystapa äänen monitorointiin, mutta jos joku haluaa kuulla vaivattomasti ylemmillä keskitaajuuksilla ja ylätaajuuksilla toistuvia yksityiskohtia, kuulokkeet ovat siihen hyvät. Jokerin diskantti on itseasiassa suljettu rakenne huomioon ottaen varsin tasaista. Pidän myös äänikuvaa hintaan nähden tarkkana ja yllättävänkin avarana. Musiikki toistuu ympärilläni ikään kuin suurehkona kuplana, jossa osa äänistä kuuluu hauskasti pääni ylä- ja alapuolella. Olen varma, että etenkin Gradon kuulokkeisiin tykästyneet saattaisivat pitää Jokerin esitystavasta, sillä niissäkin on vastaavaa ääntä elävöittävää korostusta yläkeskitaajuuksissa. Kaikenlaiselle musiikille tällainen esitystapa ei kuitenkaan sovi, joten Joker hyötyy taajuuskorjaamisesta, johon perehdyn hetken päästä tarkemmin.

Basso:

Kuulokkeiden bassontoisto on puhdasta, mutta vaisua ikään kuin sen ei haluttaisi kiinnittävän paljoa huomiota kokonaisuudessa. Basso kyllä kuuluu ja välillä hieman potkii ja murahtaakin, mutta koska alabasso puuttuu lähes kokonaan, kaikenlainen bassomusiikki kuulostaa kevyeltä ja melko mitäänsanomattomalta. Basso pääsee joko vuotamaan ulos korvapehmusteiden reikien kautta tai Moondrop on halunnut ottaa tässäkin asiassa mallia Sennheiserin HD 600-sarjasta ajatellen, ettei neutraaleissa kuulokkeissa tulisi olla juurikaan alabassoa.

Oli miten oli, Jokerissa on bassoa hämmästyttävän vastaava määrä kuin HD 600-mallissa, mitä voidaan pitää erikoisena ratkaisuna suljettujen kuppien tarjoamat tuunausmahdollisuudet huomioon ottaen. Tukevampi basso tasapainottaisi todella läsnäolevasti toistuvia ylätaajuuksia, joten taajuuskorjaamalla päästään järkevämpään lopputulokseen. Sellaisenaan Jokerin alataajuudet jättävät melko kylmäksi, vaikka ne sentään pysyvätkin positiivisena puolena täysin erillään muista taajuusalueista.

Keskitaajuudet:

Keskitaajuudet ovat tavallaan sekä kuulokkeiden hyvä että huono puoli, ja yllättävänkin riippuvaiset valitusta vahvistimesta ja kuunnellusta musiikista. Äänen selkeys ja läsnäolevuus sopii esimerkiksi rauhallisemmalle akustiselle musiikille, vaikka suosisinkin itse hieman täyteläisempää esitystapaa. Vokalisti pomppaa kokonaisuudessa aina elävästi suorastaan iholle, joten hyvät laulajat aikaansaavat itselleni kylmiä väristyksiä, ellei lopputulos satu kuulostamaan liian kailottavalta. Myös rock-musiikki kuulostaa paikoin jopa fantastisen hyvältä, koska sähkökitaroissa on hauskaa purevuutta ja äänessä yleisesti ottaen musiikkityylin kaipaamaa energiaa. Ylempien bassotaajuuksien määrä riittää myös tällaiseen musiikkiin hyvin, enkä koe äänessä kirkkaasta diskantista huolimatta merkittävää sibilanssia tai epäluonnollisuutta rumpujen lautasten toistumisessa.

Eri soittimien yksityiskohtia on lisäksi helppoa analysoida, koska esitystapa on kevyiden alakeskitaajuuksien ja kurissa pysyvän basson myötä raikas ja ilmava. Varjopuolena ääni on kuitenkin usein varsin ohutta, joten alakeskitaajuuksista puuttuva pala on toiston miellyttävyyden näkökulmasta selkeähkö heikkous. Näkisin muutoinkin tämän suljetuissa kuulokkeissa tyypillisen vaimentuman pikemminkin rakenteen sivuvaikutuksena kuin tavoiteltuna tuunausvalintana.

Rungottomat alakeskitaajuudet ja päällekäyvät yläkeskitaajuudet ovat luultavasti erityisen rasittava yhdistelmä niille, joiden kuulo on valmiiksi tavallista herkempi 2–3 kHz:n välillä, tai jotka käyttävät kliinisen neutraalia vahvistinta. Joker voi kuulostaa pahimmillaan todella kirkkaalta, ohuelta ja hyökkäävältä. Kirkkaammaksi tuotettu musiikki on itsellenikin välillä ärsyttävää kuunneltavaa, minkä lisäksi nopeatempoinen musiikki muuttuu toisinaan levottomaksi meuhkaamiseksi. Hieman pehmeä-äänisemmällä vahvistimella, kuten Cayin iHA-6:lla nautin kuitenkin äänen energisyydestä todella paljon – luultavasti enemmän kuin minun tulisi. Parhaimmillaan äänenväri on yllättävänkin luonnollinen, mutta usein taajuustasapaino jättää myös toivomisen varaa. Jokeria on vaikeahkoa suositella sellaisenaan yleiskuulokkeeksi, mutta tietynlaisiin mieltymyksiin se on varmasti kiinnostavaa kuunneltavaa.

Diskantti:

Kuulokkeiden diskantista itselläni on sen kirkkaudesta huolimatta pääasiassa vain hyvää sanottavaa, koska se toistuu varsin tasaisesti ilman teräviä korostumia tai selkeitä vaimentumia. Yleensä suljettu rakenne aikaansaa taajuusvasteeseen ylätaajuuksilla kaikkea erikoista, mutta Moondrop on onnistunut eliminoimaan pahimmat lieveilmiöt ainakin omaan kuuloaistiini sovitettuna. Jokerin ääni on kirkasta ja ilmavaa, mutta energiset yläkeskitaajuudet vetävät itseensä siinä määrin huomiota, ettei niille kakkoseksi jäävä diskantti pääse särähtämään korvaani tai aiheuttamaan korostunutta sibilanssia. Mainitsemallani iHA-6-vahvistimella pystyn kuuntelemaan Jokeria valtaosan ajasta rennosti ilman, että korvani olisivat minkäänlaisessa puolustustilassa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että olen itse melko immuuni taajuusvastemittauksissa usein erottuvalle 6 kHz:n korostumalle, jollainen löytyy esimerkiksi monien ZMF:n kuulokkeiden ja Sennheiser HD 800:n lisäksi jossakin määrin myös Moondrop Jokerista.

Äänikuva:

Rakenteeltaan avoimissa kuulokkeissa äänikuva jatkuu usein korvista pois päin hajaantuneempana ikään kuin äärettömyyteen, kun taas suljettu rakenne luo tavallisesti rajatumman tilavaikutelman aivan kuin musiikki soisi tietyn kokoisessa huoneessa ja kimpoaisi hieman seinistä takaisin päin. Tällainen tilanne on myös Moondrop Jokerissa, mutta koen sen kuulostavan selvästi tavallista suuremmalta huoneelta. Jonkinasteiset panostukset kuppirakenteeseen ovat mielestäni kuultavissa, koska tilavaikutelma on yllättävänkin avaran ja tilavan tuntuinen siitäkin huolimatta, että yläkeskitaajuudet puskevat osan äänestä todella lähelle. Toisaalta etäämmällä kuuluvat alakeskitaajuudet luovat äänikuvaan samalla eräänlaista tyhjyyttä ja läpinäkyvyyttä.

Ääni asettuu kuplamaisesti pääni ympärille ja osa äänistä sijoittuu välillä hauskasti pääni ylä- ja alapuolelle. Esitystapa on muutoin fokusoitunut, koska äänten sijainteihin ja liikkeisiin tulee kiinnitettyä huomiota aivan kuin itsestään. Yksityiskohtien erottelu on myös hintaan nähden selkeää, eikä ääni tunnu samaan tapaan pehmennetyltä kuin sellaisissa suljetuissa kuulokkeissa (esim. Drop Panda ja Dan Clark Audion Aeon-sarja), joiden elementin eteen on asetettu paksu kerros vaimennusmateriaalia. Tämän osalta voisin kuvitella kuuntelevani jotakin hintavampaa kuulokemallia, joten äänikuva ja sen selkeys ovat yksi Jokerin parhaista puolista. Kuulokkeet imaisevat mukaansa, kunhan poikkeuksellinen taajuusvaste ja sen aikaansaama esitystapa vaan sopii kuunnellulle musiikille.

Taajuuskorjaaminen

Vaikka pystynkin löytämään kuulokkeiden äänestä itse hyviä puolia, monet kokisivat todennäköisesti Jokerin jokseenkin ärsyttävän kuuloiseksi ja bassontoistoltaan nykymittapuulla onnettomaksi. Tämän vuoksi taajuuskorjaaminen on ihan perusteltua etenkin, kun kyseessä ovat halvat kuulokkeet, joissa olisi potentiaalia olla aidosti hyvät. Tämä on myös sopiva hetki mainita taajuusvastetietokannastani eli Squiglink-sivultani löytyvästä taajuuskorjaustyökalusta, jolla on mahdollista luoda automatisoidusti taajuuskorjausasetukset tietyille kuulokkeille tiettyyn tavoitevasteeseen nähden. Tällä tavalla sain itsekin tekaistua Jokerille asetukset, joita olen käyttänyt pienten hienosäätöjen jälkeen Qudelix 5K -laitteella. Tietokoneella taajuuskorjaamiseen voitaisiin käyttää vaikkapa suosittua Equalizer APO -ohjelmistoa.

Taajuuskorjaustyökalua käyttäessä hyvä lopputulos riippuu taajuusvastemittausten tarkkuudesta sekä omista mieltymyksistä ja kuuloaistin ominaispiirteistä, joten kuunteluhavaintojen pohjalta tehdyille muutoksille on yleensä edelleen tarvetta. Työkalu näyttää kuitenkin taajuusvasteen muutokset reaaliajassa, joten sillä voidaan testailla vapaasti myös erilaisia manuaalisia säätöjä AutoEQ-toiminnon ohessa. Etenkin diskanttia kannattaa säätää oman kuulon pohjalta, koska mittauslaitteella luotu taajuusvaste ei ole erityisen tarkka kaikkein ylimpien taajuuksien osalta.

Jokerin taajuusvaste korjauksillani:

Taajuuskorjaamisen jälkeen kuulokkeet ovat ääneltään todella tasapainoiset ja ne soveltuvat monipuolisesti kaikenlaiselle musiikille herättämättä koskaan ärsytystä. Valtaosa toimivaan tilavaikutelmaan liittyvistä piirteistä on edelleen tallella, joten kuulokkeet olisivat mielestäni oikein kilpailukykyiset kalliimpia suljettuja kuulokkeita vastaan. En itseasiassa pystyisi sanomaan suoraan, minkä hintaisia kuulokkeita olen kuuntelemassa, koska juuri mikään äänessä ei viittaa enää alle 100 euron myyntihintaan.

Jokerin taajuuskorjaaminen onkin mielestäni kannattavaa, ja se muodostaa esimerkiksi Qudelix 5K:n kanssa erinomaisen 200 euron kuuntelusetin etenkin, kun myös mukana tuleva 1,2 metrinen kaapeli sopii käyttötarkoitukseen hyvin. Tarvittaessa yläkeskitaajuudet voitaisiin jättää enemmän koholle, mikäli joku pitää äänen selkeydestä, jota kuulokkeet oletuksena tarjoavat. Taajuuskorjaaminen avaa ylipäätään rajattomat mahdollisuudet äänen säätämiseen, joten en voi antaa yksiselitteisiä ohjeita siihen, mitä kuulokkeille tulisi tehdä tai olla tekemättä. Jokerin säätäminen paremman kuuloiseksi on suhteellisen helppoa, koska sen taajuusvaste ei ole loppujen lopuksi oletuksena mahdottoman epätasainen.

Vahvistus

Kuulokkeet ovat vahvistamisen ja korkean äänenvoimakkuuden saavuttamisen osalta helpot, koska niiden herkkyys on korkea 106 dB/mW. Edulliset dongle-tyyliset laitteet (Esimerkiksi iFi GO Link) ja myös äänilähteiden, kuten matkapuhelinten ja tietokoneiden omat kuulokeliittimet ovat riittäviä. Näillä Joker ei kuitenkaan välttämättä kuulosta erityisen miellyttävältä hyökkäävästä tuunauksestaan johtuen. Suosittelen sen sijaan vahvistinta, joka ei kuulosta kirkkaalta tai liian neutraalilta. Kuulokkeet kaipaavat ilman taajuuskorjaamista ääneen lämpöä ja hieman pehmeyttä, jotta niiden kuunteleminen on miellyttävää. Esimerkiksi Qudelix 5K:hon ja Topping DX1:een verrattuna Cayin iHA-6 muuttaa Jokerin luonnetta yllättävän paljon, joten kuulokkeet saattavat aidosti hyötyä paremmista laitteista. Qudelixilla voidaan toisaalta suorittaa taajuuskorjaamista, minkä jälkeen lopputulos on todella hyvä.

Joker voi hyvinkin olla suunniteltu hieman iäkkäämmille studiolaitteille, joita monet kuvailevat tavallista analogisemman kuuloisiksi. Tätä puoltaisi myös kuulokkeiden 68 ohmin impedanssi, jonka ansiosta taajuusvaste ei muutu suuremmin, vaikka käytössä olevan vahvistimen lähtöimpedanssi olisi esimerkiksi 100 ohmia – kokeiltuani asiaa iHA-6:n 120 ohmin liitin lisäsi bassoa noin 1,5 desibeliä 20–200 hertsin välillä, kun taas muille taajuuksille ei tullut muutoksia. Hieman tavallista korkeamman impedanssin ansiosta kuulokkeista kuuluu myös vähemmän taustakohinaa, mikäli niitä kuunnellaan heikkolaatuisemmalla laitteella, joka on vahvistusteholtaan tehokkaimmillaan esimerkiksi 16–32 ohmin välillä. Moondropin tekemät valinnat sopivat mielestäni hyvin Jokerin suunniteltuun käyttötarkoitukseen, olivatpa ne tarkoituksellisia tai puhdasta sattumaa.

Moondrop Joker vs. BeyerDynamic DT 770 Pro Limited Edition (32 ohm)

Hinnat: 75 € vs. 150 €

Pohdin jonkin aikaa sopivaa verrokkia Jokerin hintaluokasta, mutta sellaisia on oikeastaan vähän, koska suurin osa ostaisi todennäköisesti alle 100 eurolla esimerkiksi JBL:n Bluetooth-kuulokkeet tai jonkin pelaamiseen suunnatun headsetin. Markkinoilta löytyy myös valtavasti in-ear-kuulokkeita, jotka lienevät suositumpia kuin Jokerin kaltainen perinteinen suljettu kuuloke. Kun hintaluokkaa kasvatetaan 100–200 euroon, alkaa kuitenkin löytyä enemmän vaihtoehtoja. Esimerkiksi Audio-Technican ATH-M50X, BeyerDynamicin DT 770 Pro ja AKG:n K361/K371 ovat eräänlaisia kuluttajien kestosuosikkeja, joita monet kiinalaiset kuulokemallit eivät ole onnistuneet syrjäyttämään. Myöskään australialaisen Roden NTH100-malli ei vaikuttanut tuoneen asiaan muutosta.

Koska itseltäni löytyy 10 vuoden takaa saksalaisen BeyerDynamicin DT 770 Pro 32 ohmisena erikoisversiona, päätin valita sen tarkempaan vertailuun ottaakseni selvää, miten uudempi ja edullisempi Joker vertautuu siihen. Vertailu on siinäkin mielessä osuva, että DT 770 Pro on ollut todella suosittu studiokuuloke, jollaiseksi myös Moondrop on tuotteensa pyrkinyt brändäämään.

Rakenteelliset erot:

Kaksikon hintaero ja tietyllä tapaa myös valmistusmaa näkyy selvästi kuulokkeiden rakenteessa. DT 770 Pro on rakenteeltaan vanhahtava, mutta se on rakennettu kestämään kovaa kohtelua. Joker puolestaan tuntuu sen rinnalla halvalta ja jokseenkin lelumaiselta. Siinä on toisaalta BeyerDynamicin kuulokkeista poiketen irrotettava kaapeli ja metalliset kupit, joista kertyy toki hieman lisäpainoa (290 g vs. 270 g). Joker on itselleni hieman mukavampi, koska korvani eivät ole koskaan mahtuneet kunnolla DT 770 Pro:n pyöreiden pehmusteiden sisään ilman, että pehmusteen reuna painaa niitä ikävästi. Molempien kuulokkeiden pehmusteosat voidaan vaihtaa tarvittaessa uusiin. Hintavampi DT 770 Pro ei lopulta tarjoakaan parempaa äänieristystään ja mahdollista pidempiaikaista kestävyyttä lukuun ottamatta muita etuja Jokeriin verrattuna.

Äänenlaadulliset erot:

Kuulokkeet ovat keskenään hyvin erilaiset, koska Joker on tavallaan kuin epätäydellinen Sennheiser HD 600 kevyellä bassolla ja ohuehkolla äänellä, kun taas DT 770 Pro tarjoaa huomattavasti enemmän bassoa V-tyylisemmällä tuunauksella. Oman DT 770 Pro:ni keinonahkapehmusteet voimistavat bassoa entisestään kangaspehmusteilla varustettuihin 80 ohmin ja 250 ohmin kuulokeversioihin verrattuna. Diskantti on BeyerDynamiceille tyypillisesti jokseenkin epätasaista ja pistävää johtuen muutamasta terävästä korostumasta, jotka erottuvat keskitaajuuksia voimakkaampina. Joker kuulostaa taajuusvasteeltaan tasaisemmalta ja myös luonnollisemmalta. DT 770 Pro on mielestäni ollut aina tietyllä tapaa kylmän kuuloinen, vaikka siinä onkin paljon bassoa. Omissa kuulokkeissani keskitaajuudet jäävät myös jokseenkin onton kuuloisiksi kumisevan basson ja terävän diskantin väliin.

Taajuusvasteet:

Molemmat kuulokkeet toistavat ääntä siten, että keskityn kuuntelemaan vokalistia ja ylätaajuuksiin nojaavia yksityiskohtia. DT 770 Pro tosin onnistuu tuhoamaan osan äänen selkeydestä liikaa korostuvalla keskibassollaan. En muista havainneeni vastaavaa kangaspehmusteilla, joten piirre lienee seurausta keinonahkapehmusteista. Vaikka kuulokkeet ovatkin tukevamman bassonsa ansiosta hauskemmat, ja edelleen ääneltään sekä erottelultaan hintaan nähden oikein selkeät, Joker tuo äänitteillä olevan informaation helpommin tarkkailtavaksi kuulostaen samalla äänenväriltään luonnollisemmalta.

DT 770 Pro:n keskitaajuudet ovat hieman vetäytyneet ja verhoutuneet, mikä häiritsee kuunteluun uppoutumista. Esitystapa on toisaalta selvästi rennompi, koska yläkeskitaajuudet eivät ole Jokerin tapaan aggressiiviset. Joker on diskantiltaan kirkkaampi ja räiskyvämpi, mutta vähemmän terävä. DT 770 Pro:ta kuunnellessa kuuloaistini on aina hieman varautuneessa tilassa, kun taas Jokeria pystyn kuuntelemaan rennommin. Jollakulla toisella tilanne voisi aivan hyvin olla päinvastainen, koska kuulokkeiden ylätaajuuksien korostumat asettuvat eri taajuusalueille.

Molemmissa kuulokkeissa onkin havaittavissa omanlaistaan keinotekoista yksityiskohtaisuutta, mikä on seurausta tiettyjen taajuuksien korostumisesta kokonaisuudessa. Ehkäpä tärkeimpänä huomiona Joker ei kuitenkaan vaikuta yleisääneltään juurikaan epäselvemmältä kuin DT 770 Pro, vaan valtaosa keskitaajuuksista toistuu jopa läpinäkyvämmin. Jokerin äänikuva on myös mielestäni realistisempi, koska siinä on enemmän syvyyttä sekä pään ympärille hajautuvaa 3D-tyylisyyttä.

Suurin osa kuulokkeiden eroista johtunee erilaisista taajuusvasteista, mutta se ei muuta tilannetta mihinkään suuntaan. Moondrop Joker on mielestäni todella kilpailukykyinen tuote DT 770 Pro:n kaltaista hieman kalliimpaa kuuloketta vastaan. Jokaisessa aiemmin mainitsemassani 100–200 euron kuulokemallissa on omat vahvuutensa ja erikoisuutensa, joten täydellistä tuotetta ei ole vieläkään julkaistu. Ilman taajuuskorjaamista AKG:n K371 on luultavasti edelleen yleiskuulokkeeksi helpoiten suositeltava vaihtoehto, koska se on tuunattu Harmanin tavoitekäyrän pohjalta. K371:n ääni vaihtelee kuitenkin tavallista enemmän käyttäjästä ja istuvuudesta riippuen, joten lopputulosta on vaikeaa päätellä ennakkoon. Siksi uusille kuulokemalleille, kuten Moondrop Jokerille onkin edelleen tilaa markkinoilla. Jokerin kiinnostavuutta lisää sen edullinen hinta muihin vastaavaan käyttötarkoitukseen suunnattuihin vaihtoehtoihin nähden.

Yhteenveto

Moondrop Joker on ollut testaamisen näkökulmasta mielenkiintoinen ja virkistävän erilainen kuulokejulkaisu etenkin, kun sitä ei ole hinnalla pilattu: moni muu valmistaja olisi saattanut hinnoitella vastaavat kuulokkeet nykymuodin mukaisesti 100 euroa kalliimmiksi ilman selviä perusteita. Joker on ennen kaikkea vaihtelua useimmille muille korostunutta bassoa tarjoaville suljetuille kuulokemalleille. Toisaalta heikko bassontoisto on samalla myös sen suurimpia heikkouksia aggressiivisten yläkeskitaajuuksien ohella. Rakennekin tuntuu todella halvalta, vaikka se ajaakin asiansa.

Jotakin kuulokkeista kertoo kuitenkin mielestäni se, että jaksoin helposti kirjoittaa niistä näin paljon. Tavallisesti tuskin edullisen tuotteen kohdalla samaan vaivautuisin, mutta Jokerin energinen ja erilainen ääni sattui kolahtamaan itseeni enemmän kuin sen objektiivisesti arvioituna luultavasti tulisi. Olen nähnyt kuulokkeista myös varsin negatiivisia arvioita, mitkä ymmärrän hyvin huomioiden ihmisten erilaisen musiikkimaun ja erilaiset mieltymykset. Joker olisi helposti tuomittavissa taajuusvasteen perusteella, mutta suhtaudun siihen itse maltillisemmin. Kuulokkeet ovat mielestäni tietyllä tapaa rakasta-vihaa-tyyppiset. Jos selkeä ja melko analyyttinen esitystapa tavallista tilavammalla äänikuvalla tuntuu omalta jutulta, voin suositella kuulokkeita kokeiltavaksi niiden edullisen hinnan ansiosta. Niistä saa myös taajuuskorjaamalla erinomaiset, minkä jälkeen edullista hintaa ei enää arvaisi äänenlaadun perusteella.

Plussat ja miinukset:

+ Selkeä ja erotteleva ääni sopii hyvin musiikin analysointiin
+ Ylätaajuudet toistuvat kirkkaudestaan huolimatta melko tasaisesti
+ Hintaan ja suljettuun rakenteeseen nähden tarkka, tilava ja hauska äänikuva
+ Varauksin hyvä käyttömukavuus
+ Mukana tulee erinomainen kaapeli
+ Pehmusteosat ovat vaihdettavissa
+ Halpa hinta

– Heikko bassontoisto
– Ääni on yleiskäyttöön ja miellyttävään kuunteluun liian ohutta ja hyökkäävää
– Halvan ja muovisen tuntuinen rakenne
– Istuvuus ja pehmusteiden sulkevuus voi vaihdella käyttäjäkohtaisesti
– Ei eristä kovinkaan hyvin ääntä