Audio-Technica ATH-ADX7000: Huippukuuloke vuosimallia 2025

Author: Sword of Damocles

Information:

• Released: 2025
• Country of manufacture: Japan
• Hinta: 3659 €
• Available in Finland: Yes
• Type: open, over-ear
• 58 mm dynaamiset elementit (HXDT-teknologia)
• Impedanssi: 490 Ohm
• Sensitivity: 100 dB/mW
• Paino: 265 / 275 g (riippuu korvapehmustemallista)
• Liitintyyppi: 2x A2DC
• 2 kaapelia: Pituus 3 m | Liittimet XLR ja 6,35 mm
• Lisävarusteet: Alumiinisalkku, kaapelilaukku ja toiset korvapehmusteet
• Warranty: 2 years

Arvostelukappaleen hankintatapa: Saatu lainaan maahantuojalta/jälleenmyyjältä

Audio-Technica on kuulokemaailman kameleontti, joka valmistaa lähes kaikkea, mitä ihminen voi korvilleen tai korviinsa laittaa. Vaikka myynti painottuneekin määrällisesti studiomaailman arkisiin työjuhtiin ja edullisiin vastamelukuulokkeisiin, monesta muusta perinteikkäästä valmistajasta poiketen Audio-Technica ei ole luopunut myöskään high-end-segmentistä. Tästä tuoreimpana osoituksena toimii vuoden 2025 lopulla julkaistu ATH-ADX7000, joka ilmoittautuu 3660 euron hinnallaan avoinrakenteisten kuulokkeiden huippusakkiin. Tähän asti AD-kuulokesarjan (Air Dynamic) lippulaivan virkaa hoiti 1500 euroa edullisempi ATH-ADX5000, josta kirjoitimme jutun Kuulokenurkan ollessa vasta lapsenkengissään.

Vaikka taajuusvastemittausten yleistyttyä ja kuluttajien tietotaidon lisäännyttyä huippukuulokkeiden mielekkyyttä ja hinta-laatusuhdetta onkin alettu kyseenalaistaa, ADX7000 vaikuttaa saaneen melko positiivisen vastaanoton jopa kriittisen median kynsissä. Jotakin Audio-Technican on siis täytynyt tehdä oikein ja siksi halusin päästä testaamaan kuulokemallia itsekin. Tällaiset ökykalliit tuotteet ylipäätään ovat jääneet Kuulokenurkassa vähälle huomiolle parina viime vuonna.

ADX7000:n lainasi ystävällisesti testiin Audiokauppa, jonka Helsingin myymälässä kuulokkeet lienevät tavallisesti myös koekuunneltavissa.

Packaging and accessories

Aarteet sisäänsä kätkevä salkku saa ADX7000:n tuntumaan tärkeältä ja arvokkaalta tuotteelta. Salkun kannen sisäreunaan mahtuvat toiset mukana toimitettavat korvapehmusteet, kun taas kahta kaapelia suojaa erillinen laadukas kangaslaukku. Tavallista kattavampi varustelu ilahduttaa yhtä paljon kuin esillepanokin.

ADX7000:n suurin yksittäinen heikkous käytettävyyden näkökulmasta ovat kuitenkin Audio-Technican valitsemat kaapelit. Valmistajan lahja maailmalle ovat ensinnäkin merkkikohtaiset A2DC-liittimet, jotka lainaavat toimintaperiaatteensa nappikuulokkeisiin suunnitelluista MMCX-liittimistä. Kyllähän ne pieneen tilaan kupin pohjassa mahtuvat, mutta tuntuvat samalla tarpeettoman heiveröisiltä täysikokoisissa kuulokkeissa. Toisaalta Audio-Technica käyttää samoja liittimiä monissa muissakin kuulokkeissaan, joten tavallaan ymmärrän jatkumon. Jostakin syystä huippukuulokkeita yhdistää nimenomaan universaaleiden ratkaisuiden, kuten 3,5 millimetrin liittimien, välttely.

Kupin sisään upotetut naarasliittimet tekevät sopivien vaihtokaapeleiden löytämisestä hankalaa, mutta Audio-Technica sentään kompensoi tilannetta toimittamalla ADX7000:n mukana suoraan sekä balansoidun (XLR) että balansoimattoman (6,35 mm) kaapelin. Koska molemmat kaapelit ulottuvat kuitenkin kolmeen metriin, monet saattaisivat kaivata myös hieman lyhyempiä variaatioita etenkin, kun valmistajan omat kaapelit ovat kankeudeltaan ja mikrofonisuudeltaan suorastaan raivostuttavia.

Balansoimaton kaapeli on kahdesta vaihtoehdosta ohuempi, mutta sen kangaskuoren sisään sujautettu johdin on jäykkyydeltään kuin rautalankaa, jolloin se säilyttää herkästi taitoksensa. Balansoitu kaapeli puolestaan muistuttaa paksuudeltaan hyppynarua, ja se lisää muutoin kevyiden kuulokkeiden kokonaispainoa peräti 50 prosenttia. Kumpaakaan kaapelia on lähes mahdotonta kesyttää tai käyttää siististi. Vaatteisiin osuessaan kaapelit lisäksi rahisevat poikkeuksellisen voimakkaasti, mitä kuulokkeiden rakenne voimistaa entisestään. Koska käyttökokemus vie omistajan useita kymmeniä vuosia ajassa taaksepäin, ADX7000:lle olisi mielestäni pakko etsiä parempi kaapeli, jotta se tekisi mieli omistaa. Onneksi muutoin minulla on kuitenkin parempaa sanottavaa.

Build and comfort

Kaapeleita lukuun ottamatta kuulokkeet tekevät rakenteellisesti vaikutuksen niin laadukkailla materiaaleillaan kuin keveydellään. Vai miltä sinusta lukijana tuntuisi huippukuuloke, jonka osat on tehty magnesiumista ja alumiinista, ja joka painaa suuresta koostaan huolimatta vain 275 grammaa (toisilla korvapehmusteilla 265 g). Minimaalisuutta painottava ulkonäkökin on mielestäni enemmän kuin kohdallaan. Ritilöiden läpi näkyvä elementtien paljas takaosa suorastaan lumoaa ollessaan vieläkin tyylikkäämpi kuin vaikkapa Sennheiser HD 600:ssa tai XK-Audio Avalon Mk2:ssa. Silmät kiinnittyvät kiiltäviin tukirakenteisiin ja Audio-Technican logoon. Elementin takaosasta käy lisäksi ilmi kuulokkeiden sarjanumero sekä valmistusmaa Japani.

Miinusta valmistajalle täytyy toisaalta antaa siitä, miten rakenne naksuu ja kalisee käsittelyn aikana kuppien ja sangan liitoskohdista. Tämä lopulta vesittää premium-fiilistä tai ainakin jättää Audio-Technicalle parantamisen varaa kuulokkeiden viimeistelyyn. Pidän myös erikoisena, ettei kahdesta kapeasta tangosta muodostuvaa pääpantaa ole pehmustettu käytännössä laisinkaan. Parin millin kovaa vaahtomuovisuikaletta en pehmusteeksi laske, koska tilaa olisi ollut muillekin ratkaisuille. Onneksi pääpanta kuitenkin vastaa pääni muotoa, jolloin päälakeni korkein kohta asettuu kahden tangon väliin. Sangan puristusvoima on lisäksi optimoitu siten, että valtaosa kuulokkeiden kevyestä painosta jakautuu pääni sivulle suurten korvapehmusteiden välityksellä.

Rakenteen hyvän ergonomian ansiosta istuvuus on tukevuudestaan huolimatta lempeä. En saa ADX7000:ta putoamaan päästäni, eikä istuvuus menetä tiiveyttään edes suuta avatessa. Silti käytön aikana kuulokkeet tuntuvat vain siltä kuin korviani ympäröisi kaksi suurta ja pehmeää tyynyä. Vaikkei pyöreiden korvapehmusteiden aukko olekaan aivan korvieni korkuinen (58 mm) tai erityisen syvä (reilu 20 mm), reunojen suuri pinta-ala pitää kuulokkeet tavallaan kaukana korvistani. Tämän ansiosta korvani eivät juurikaan edes uppoa pehmusteiden sisään, vaan ADX7000 toimii ikään kuin on-ear-kuulokkeena, jossa on massiiviset ja mukavat pehmusteet.

Hieman epätavallisesta suunnittelusta huolimatta olen kokenut kuulokkeet äärimmäisen mukavaksi pidemmässäkin käytössä. Ne myös hiostavat tavallista vähemmän kesää silmällä pitäen. Voisinkin melkeinpä pitää ADX7000:ta päässäni ihan vain huvikseni, vaikken sillä mitään kuuntelisikaan. Samoja ajatuksia minulla syntyi myös Yamahan YH-5000SE:stä, joten näiden kahden japanilaisvalmistajan suunnittelufilosofiat muistuttavat huippukuulokkeiden kohdalla toisiaan. Kehotan myös huomioimaan, miten virtaviivaiselta ADX7000 näyttää ja tuntuu päässä esimerkiksi Meze Audion Empyrean-sarjaan tai eri ZMF-malleihin verrattuna.

Kahdet korvapehmusteet eroavat pintamateriaaliltaan, mutta eivät juurikaan käyttömukavuudeltaan. Oletuksena kuulokkeissa ovat kiinni kahisevalla samettikankaalla päällystetyt pehmusteet, jotka keräävät herkästi kaikenlaista likaa ja nöyhtää. Toiset pehmusteet puolestaan ovat pääpannan kuoren tapaan harmaata alcantaraa. Näihin pehmusteisiin vaihtaminen pudottaa kuulokkeiden painoa 10 grammalla.

Pehmusteiden vaihtaminen tapahtuu venyttämällä niiden reunus elementin kehyksen ympärille samalla tavalla kuin esimerkiksi ZMF:n kuulokkeissa. Tämä vanhanaikainen ratkaisu vaatii melkoista sorminäppäryyttä, ellei pehmusteiden vaihtamisesta ole aiempaa kokemusta. Kenties Meze Audion kaltainen magneettikiinnitys olisikin ollut poikaa, koska hintavista kuulokkeista kiinnostuneet saattaisivat odottaa mahdollisimman sujuvaa käytettävyyttä. Toisaalta nyt ADX7000:ään sopivat monet erilaiset pehmusteet, mikä pidentää tuotteen elinkaarta. Harrastajat pystyvät myös halutessaan kokeilemaan, miten muiden valmistajien pehmusteet muuttavat kuulokkeiden ääntä.

Sound quality

Tarkasti yhteensovitetut komponentit

Usein kuulokevalmistajat hehkuttavat huipputuotteidensa eksoottisia teknologioita ja suunnitteluratkaisuita, joilla pyritään ennen kaikkea perustelemaan korkeaa hintatasoa. Audio-Technicakin toimii samalla tavalla, mutta varsin järkiperusteisesti: ATH-ADX7000:n akustisen suunnittelun tärkeimmäksi piirteeksi kuvaillaan osien työstämisen ja yhteensovituksen tarkkuutta. Elementtien rakenne korvapehmusteiden ohella vaikuttaakin toteutuvaan äänenlaatuun eniten, koska taajuusvastetta ei ole muovattu minkäänlaisilla erillisillä vaimennusmateriaaleilla.

Halkaisijaltaan 58-millinen kalvo on muovattu HXDT-menetelmällä mahdollisimman pyöreäksi samalla, kun äänikela, magneetti ja kehys on sovitettu siihen niin ikään äärimmäisellä tarkkuudella. Kun vielä kuppirakennekin on mahdollisimman avoin ja elementit on ”pultattu” optimaaliseen asentoon (Core Mount Technology), energia siirtyy äänen toistohetkellä esteettömästi oikeaan paikkaan.

Kukaan tuskin lähtee kiistämään sitä, etteikö rakenteellisten epätarkkuuksien sekä ylimääräisten heijastumien ja resonanssien minimoimisesta olisi äänenlaadullista etua, kun tavoitteena on tehdä mahdollisimman hyvät kuulokkeet. Itse pidän Audio-Technican insinöörimäisestä lähestymistavasta, sillä moni muu valmistaja keskittyisi vain siihen, millä erikoismateriaalilla kalvo on pinnoitettu.

Impedance measurements and amping requirements

ADX7000 on nykymittapuulla melkoinen harvinaisuus korkean 490 ohmin nimellisimpedanssinsa vuoksi. Markkinoilta löytyy vielä jonkin verran 300 ohmisia kuulokkeita, mutta siitä ylöspäin on hiljaista. Mittaukseni vieläpä osoittavat ADX7000:n alataajuuksien nousevan lähes 1000 ohmiin, joten olen melko varma, etteivät kaikkein pienikokoisimmat mobiililaitteet vahvista kuulokkeita optimaalisesti, vaikka Audio-Technican kehittämät elementit ovatkin samalla herkät (100 dB/mW).

Korkean nimellisimpedanssin myötä taajuusvaste ei muutu paljoa, vaikka vahvistimen lähtöimpedanssi olisikin esimerkiksi 120 ohmia. Testasin tämän Cayin iHA-6:lla, jonka 120 ohmin liitin voimisti bassoa alle yhden desibelin 30–300 hertsin välillä. Lähtökohtaisesti ADX7000 voisi siis olla hyvä kandidaatti erilaisilla putkivahvistimilla kuunneltavaksi, mutta ainakin Cayin HA-3A:n kanssa ongelmaksi muodostui taustakohina korkeimmilla impedanssiasetuksilla, jotka lähtökohtaisesti sopisivat kuulokkeille parhaiten. Audio-Technica on siis mielestäni tehnyt kuulokkeistaan turhankin herkät yrittäessään kenties miellyttää tasapuolisesti kahdenlaista kohdeyleisöä.

Ottaakseni selvää korkean impedanssin vaikutuksesta kuuntelukokemukseen kiinnitin kuulokkeet HA-3A-putkivahvistimen lisäksi moniin erilaisiin transistorivahvistimiin. Näitä olivat muun muassa uudehko Topping DX1 II, JDS Labs Element IV, Gold Note HP10 and Cayin iHA-6. Edullisempien laitteiden omistajien iloksi voin todeta, ettei reilu 100 euroa maksava Topping tuottanut juurikaan kehnompaa lopputulosta, vaan ADX7000 kuulosti silläkin lähes yhtä hyvältä kuin useita kymmeniä kertoja hintavammilla vahvistimilla. Omaan makuuni parhaan lopputuloksen tuotti iHA-6, kun käytin 10 ohmin lähtöimpedanssin tarjoavaa 6,35 millin kuulokeliitintä. DAC:ina toimi tällöin Topping Centaurus.

Headphone Measurements

Kuulokkeiden taajuusvastemittaukset tehtiin IEC711-standardin mukaisella laitteistolla ja KB501X-mallisilla silikonikorvilla. Kuvaajissa käytetään vertailupohjana tälle laitteistolle optimoitua Harman-tavoitekäyrää (2018 versio), joka on tieteellisen tutkimuksen mukainen yleistys siitä, millaisen taajuusvasteen mukainen ääni kuulostaisi suurimman osan mielestä hyvältä ja vastaisi tasapainoisia kaiuttimia hyvin akustoidussa huoneessa.

The Harman research was conducted with silicone ears that ”hear” sound slightly differently than the ear types sold today. For this reason, the target curve used by Kuulokenurkka is based on the diffuse field response according to the KB501X ears” own HRTF transfer function, to which, however, the core findings of the Harman research have been adapted using filters. In practice, the result still corresponds to the ideal frequency balance indicated by the Harman research, but as the equipment used by Kuulokenurkka would ”hear" it based on its characteristic acoustics. Thus, it is possible to make more precise observations of the headphones' frequency response between 2–20 kilohertz than when using the pure Harman 2018 curve as a reference.

More information about the measurement equipment can be found on the Headphone Measurements-sivulta. ATH-DX7000:n taajuusvaste on myös vertailtavissa muiden mitattujen kuulokkeiden kanssa Squiglink .

Frequency response:

Kuulokkeissa oletuksena kiinni olevat samettipehmusteet (velvet) ovat kahdesta vaihtoehdosta tasapainoisemmat, koska alcantara-pehmusteet voimistavat sekä bassoa että diskanttia ja painavat samalla osan keskialueesta hieman taemmas kokonaisuudessa. Valituista pehmusteista riippumatta ADX7000:n taajuustasapaino on kuitenkin suhteellisen hyvin kohdallaan, joten kuuntelukokemuksen ei lähtökohtaisesti tulisi säikäyttää omituisuudellaan. Monet muut huippukuulokkeet on tuunattu villimmin.

Keskeisenä ominaispiirteenä mainittakoon määrältään tavallista tuhdimmat alataajuudet. ADX7000:ssä painottuu 100–300 hertsin taajuusalue, joka saa basson kuulostamaan paksulta ja suurelta, vaikka alimmat taajuudet jonkin verran kuuluvuudeltaan alaspäin romahtavatkin. Ykkösjuttu on yläbasson roteva täyteläisyys, eikä niinkään alabasson syvä murina.

Yläkeskitaajuudet 1,5–3 kilohertsin välillä toistuvat monien planaarikuulokkeiden tapaan aavistuksen pehmennetysti, kun taas 1 kilohertsin ympäristö tulee jopa hieman voimistetuksi. Etenkin samettipehmusteilla merkittävät värittymät kuitenkin puuttuvat, joten toiston tulisi olla melko luonnollista ja läsnäolevaa. Alcantara-pehmusteilla keskialue soi epätasaisemmin, sillä varsinkaan 500–800 hertsin vaimentuminen ei yleensä ole etu äänen selkeyden kannalta.

Eniten epätasaisuutta ADX7000:ssä esiintyy silti ylätaajuuksilla, sillä kapeaa vaimentumaa 5 kilohertsin kohdalla seuraavat muutamat korostumat, jotka voimistuvat alcantara-pehmusteilla entisestään. Eri ihmisten kokemusten perusteella huomio saattaa keskittyä joko vaimentumiin tai korostumiin riippuen siitä, miten kuulokkeet käyttäytyvät kunkin päässä. Jonkin verran jo pelkkä käyttöasentokin muuttaa kokemusta 7–15 kilohertsin välillä. Mitenkään poikkeuksellista tämä ei kuitenkaan ole, vaan ylimmillä taajuuksilla erot ihmisten välillä voivat olla jopa 20 desibelin suuruisia kuulokemallista riippumatta. Siksi muistutankin, että omat mittaukseni tai henkilökohtaiset havaintoni eivät millään pysty vastaamaan täysin sitä, miten joku toinen ADX7000:n saattaa kokea. Tämä on toki turhauttavaa, mutta samalla myös osa harrastuksen viehätystä.

Sound observations

Testattu pääasiassa Gold Note HP-10-vahvistimella erillisvirtalähteensä kera ja Cayin iHA-6:lla (10 ohmin liitin). DAC:ina molemmille toimi Topping Centaurus.

---

ATH-ADX7000 antaa ulkonäkönsä puolesta ja Audio-Technican historia tuntien odottaa itsestään jotakin muuta kuin mitä se lopulta tarjoaa. Ääni ei olekaan tyyliltään kirkasta ja absoluuttisen tarkkaa hifiä, vaan yllättävän tukeva ja dynamiikkaa painottava nautinto. ADX7000 elävöittää musiikin rytmiä ja korostaa hienostuneesti innostavimpia piirteitä. Ylätaajuuksien energiaa ja kepeää yksityiskohtaisuutta kyllä piisaa, mutta rotevat alataajuudet huolehtivat samalla toiston miellyttävyydestä. Voimakkuus ja vaivattomalta tuntuva herkkyys kohtaavat siis mielestäni onnistuneesti.

Samettipehmusteissa pysytellessä esitystapa on riittävän tasapainoinen kaikenlaisiin käyttötilanteisiin, joten itse suosin näitä pehmusteita. Alcantara-pehmusteilla kuulokkeista tulee puolestaan varsin kuluttajatyyppiset lujempaa jytäävän basson ja enemmän räiskähtelevän diskantin myötä. Keskialueen läsnäolevuuden vaimentuessa äänikuva lisäksi hieman avartuu, minkä jotkut varmasti kokevat eduksi samettipehmusteisiin verrattuna. Kumahteleva yläbasso sen sijaan usein alkaa jo hieman häiritä toiston selkeyttä, joten kriittisesti arvioituna haitat ylittävät hyödyt. Pehmusteita vaihtamalla saavutettavat kaksi erilaista esitystapaa ovat joka tapauksessa mukava bonus, jolla kuuntelukokemukseen saadaan vaihtelua.

---

Bass: Keskimääräistä runsaamman basson ansiosta ADX7000 eroaa monista muista avoimista kuulokkeista, jotka tavallisesti kuulostavat jossakin määrin kevyeltä etenkin Harman-käyrän mukaiseen toistoon tottuneista. Läheisiä vastineita Audio-Technican virittämälle täyteläiselle ja yläbassopainotteiselle esitystavalle ovat esimerkiksi ZMF Atrium tai Meze Audion Empyrean-sarja (esim. Empyrean 2). ADX7000:n basso tuntuu suurelta ja paksulta, joten se lisää toistoon mukavasti potkua ja rytmiä. Pehmustevalinta vaikuttaa vielä tilanteeseen seuraavasti:

• Samettipehmusteilla basso on kontrolloidumpaa ja tiukempaa. Rumpujen iskut ja bassolinjat toistuvat dynaamisen täsmällisesti, ja potkuun tulee hyvää seurattavuutta.
• Alcantara-pehmusteilla basso ottaa askeleen tuhdimpaan suuntaan, mutta alkaa samalla säteillä ympärilleen viipyilevää lämpöä. Tämä aiheuttaa lievää kumahtelua, ja ajoittain esimerkiksi bassokitara muuttuu hitusen puuroiseksi. Juuri lisääntynyt tukevuus kuitenkin parhaimmillaan innostaa samettipehmusteisiin verrattuna.

---

Midrange: Keskialueella korvapehmusteet asettavat harrastajan niin ikään valintatilanteen eteen. Samettipehmusteet vetävät pidemmän korren luonnollisuudessa ja neutraaliudessa. Niillä ääni on energistä ja selkeää. Laulusuoritukset toistuvat läsnäolevasti ja soittimissa on omaan makuuni juuri sopivasti purevuutta. En havaitse häiritseviä piirteitä.

Alcantara-pehmusteet puolestaan siirtävät keskialuetta hieman etäämmälle tehden esitystavasta verhoutuneemman, mutta samalla äänikuvan näkökulmasta tilavamman. Välillä pehmennetty tyyli toimii mainiosti, mutta usein jään kaipaamaan keskialueelle hieman lisää energiaa, jottei se alkaisi jäädä tuhdisti pörisevän basson varjoon. Toisaalta basso- ja diskanttipainotus toimii hyvin äänenvoimakkuuden ollessa matala. Koska itselleni keskialue on kuitenkin tärkeä osa äänentoistoa, suosin pääsääntöisesti samettipehmusteita.

Treble: Äänenlaadullisesti ADX7000:n suurimmat parannuskohteet löytyvät ylätaajuuksilta, jotka ovat hitusen epätasaiset molemmilla pehmustevaihtoehdoilla. Aivot kyllä tasoittavat pomput ja kuopat helposti omaksuttavaksi kokonaisuudeksi, mutta välillä tiettyjen äänten painopiste vaihtelee riippuen siitä, mihin kohtaan taajuusskaalaa ne osuvat.

Samettipehmusteilla huomaan helpommin taajuusvasteen kuopat, jotka tekevät joidenkin yksityiskohtien havaitsemisesta tavallista työläämpää. Toisaalta samalla kuuntelu on terävyyden osalta rasittamatonta ja turvallista. Alcantara-pehmusteilla ääni puolestaan räiskähtelee lujempaa, mikä kuitenkin pääsääntöisesti tasoittuu tuhdilla bassolla. Samettipehmusteilla kuvailisin diskanttia kepeän ilmavaksi, kun taas alcantara-pehmusteilla se kuulostaa terävämmältä ja elävämmältä. Sibilanssi omalla kohdallani ei ole päässyt kummallakaan pehmustemallilla puraisemaan, enkä muutoinkaan koe diskanttia häiritseväksi siihen nähden, miten jotkut toiset ovat sitä kuvailleet. Saatankin olla korvieni anatomian kanssa onnekas, tai ehkä kuuntelulaitteistokin hieman asiaan vaikuttaa.

---

Subjektiivisesti ADX7000:n suurin taika piilee sen kyvyssä kuulostaa yksityiskohtaiselta ja energialataukseltaan innostavalta, mutta kuitenkin samalla rennolta. Vaikka kuuntelu onkin helppoa ja tuttua, kuulokkeet pitävät mielen virkeänä omilla pienillä painotuksillaan. Tässä hintaluokassa täysin neutraali kuuloke saattaisi tuntua hieman tylsältä ratkaisulta, joten Audio-Technica on mielestäni lisännyt mukaan juuri sopivasti omia mausteitaan.

ADX7000:n suunnittelijat ovat saattaneet kurkata hieman Focalin oppikirjaan. Esitystapa muistuttaa jonkin verran Focal Utopiaa siinä, miten se korostaa äänten alkujen täsmällisyyttä ja iskujen voimakkuutta. Siinä missä Utopia on keskialueeltaan vieläkin energisempi ja omalla kohdallani äänikuvan syvyysvaikutelmaltaan upeampi, Audio-Technica vastaa huutoon tukevammalla bassolla, ilmavammalla diskantilla ja hienoisesti luonnollisemmalla äänensävyllä. ADX7000:n äänikuva ei varsinaisesti tunnu suuren suurelta, mutta muistikuvieni perusteella kokemus on kuitenkin avoimempi ja avarampi Utopiaan nähden. Näitä kahta kuulokemallia olisikin ollut mukavaa päästä vertailemaan, sillä näin kylmiltään en osaisi valita suosikkiani. Sen sijaan toiseen hintavaan dynaamiseen kuulokemalliin pystyn ADX7000:ta vertaamaan.

Vertailu: ATH-ADX7000 vs. ZMF Atrium

Hinnat: 3670 € vs. 3000 €

Dynaamiset elementit ovat kalliissa lippulaivakuulokkeissa tällä hetkellä harvinaisuus, sillä ATH-ADX7000:n lisäksi tähän joukkoon kuuluvat avoinrakenteisista kuulokkeista Focal Utopia (uusin malli 5000 €) ja ZMF Atrium (3000 €) sekä Spirit Torinon tuotteet, kuten ökykallis Valkyria (12 000 €). ZMF Verite Open ja Ultrasone Edition 15 sen sijaan ovat saatavilla lähinnä käytettynä. Näihin mainittuihin kuulokemalleihin verrattuna Sennheiser HD 800 S tuntuu nykyään 1600 euron hintaisena lähestulkoon halvalta, vaikka myös sen yhä eräänlaiseksi lippulaivamalliksi miellänkin. Keskitytään kuitenkin tästä eteenpäin ZMF Atriumiin, joka mielestäni voisi olla vaihtoehto ADX7000:lle niin hintansa kuin äänenlaatunsakin puolesta.

Ilmiselvimpänä erona ZMF:n kuulokkeet painavat puukuppiensa ja järeämpien osiensa myötä tuplasti, mikä saa ADX7000:n tuntumaan kevyeltä kuin höyhen. Vaikka Atrium omalla tavallaan mukavalta tuntuukin, kyllä Audio-Technican keveys on ehdottomasti valttia. Ulkonäöllisesti tilanne toki menee aikalailla 50:50, koska puun ja käsityön ystäville ZMF tarjoaa herkullisia yhdistelmiä, kun taas Audio-Technica luottaa moderniin teolliseen muotoiluun. Olen kuullut, että jotkut suorastaan inhoavat ZMF:n kuulokkeita juuri niiden ulkonäön vuoksi, joten ehkäpä hillitympi ja nykyaikaisempi ADX7000 miellyttäisi juuri heitä.

Kokoluokkaa ja ulkonäköä lukuun ottamatta kaksikko tarjoaa vastaavia etuja, kuten mahdollisuuden erilaisten korvapehmusteiden kiinnittämiseen. ZMF:n pehmusteet itse asiassa sopisivat samanlaisen kiinnitysmenetelmän ansiosta ADX7000:een. Lisäksi Atriumin impedanssi on samaan tapaan korkea, joskin 300 ohmia jää vielä melko paljon jälkeen ADX7000:n 500–1000 ohmista. Joka tapauksessa kumpikin kuulostaa mielestäni hyvältä samanlaisilla vahvistimilla, koska ne on vieläpä tuunattu jossakin määrin samanlaisiksi.

Frequency responses:

Molemmat kuulokkeet toistavat alataajuudet määrältään lähestulkoon identtisesti, kun käytössä ovat niin sanotut vakiopehmusteet. Lisätyn tukevuuden ansiosta kaksikko sopii erinomaisen monipuolisesti sellaiselle musiikille, joka oletuksena kuulostaisi hieman kevyeltä tai ohuelta. Pientä eroa luonteessa kuitenkin on: ADX7000:n basso potkii hivenen tiukemmin, kun taas Atrium kuulostaa yleisesti ottaen tuhdimmalta ja täyteläisemmältä, koska sen ylätaajuudet toistuvat rauhallisemmin. Vaikkei kummankaan basso välttämättä toistu optimaalisesti äänen selkeyden näkökulmasta, esitystapa kokonaisuutena on rakennettu toimivaksi juuri tällaisten rotevien alataajuuksien ympärille.

Samankaltaisen basson myötä suurimmat erot havaitaan ylemmillä taajuuksilla. ADX7000:n lisäenergia 1 ja 4 kilohertsin tuntumassa sekä muutoinkin kirkkaampi diskantti tekevät siitä jonkin verran raikkaamman ja neutraalimman kuuloisen – ikään kuin iloisemman. Atrium puolestaan kuulostaa rennommalta, pehmeämmältä ja tummemmalta ohjatessaan huomion voimakkaammin alataajuuksille. Esitystavassa on tietynlaista dramaattisuutta. Koen ylipäätään lämpöisen ja keskialuepainotteisen äänen todella miellyttäväksi etenkin, kun toiston selkeydessäkään ei lopulta oteta liikaa takapakkia Audio-Technicaan nähden.

Kuitenkin jos mieli tekee kuulla musiikin yksityiskohdat tarkkarajaisemmin, ADX7000 omaa vertailutilanteessa selkeitä etuja. Soittimissa on enemmän särmää, ja diskantti soi ilmavammin ja vähemmän pyöristetysti. Toisto on kaiken kaikkiaan terävämpää ja siten hieman innostavampaa. En tiedä, kutsuisinko ADX7000:ää kaksikosta dynaamisemmaksi, mutta se tuntuu liikkeissään ikään kuin nopeammalta ja räjähtävämmältä muistuttaen siten jonkin verran Focalin kuulokkeita. Atrium puolestaan tuntuu eräänlaiselta high-end-versiolta Sennheiser HD 650:stä. Molemmille tyylisuunnille varmasti löytyy omat faninsa. Yhteisenä piirteenä kumpikin kuuloke omaa siinä määrin miellyttävät alataajuudet ja rasittamattomat ylätaajuudet, että niillä on mukavaa kuunnella lähes mitä tahansa musiikkia.

Yksi mielenkiintoinen eroavaisuus kuulokkeiden välillä löytyy äänikuvasta. Atriumin esitystapa tuntuu yllättävän läsnäolevalta ja kerrostuneelta. Taisin ilmaista asian aikanaan omissa muistiinpanoissani siten, että pystyn lähestulkoon nappaamaan yksittäisistä äänistä kiinni. Tietynlainen tummuus tekee kuulokkeista kieltämättä hieman suljetun, mutta samalla mielenkiintoisella tavalla intiimin kuuloisen: fokusoidun todella tarkasti siihen, mitä olen kuuntelemassa, vaikka kokemus onkin samalla rento. Atrium kiinnittää huomiota äänen eri kerroksiin kenties siksi, että tarkkailulle jää ikään kuin enemmän aikaa kuulokkeiden esittäessä monet yksityiskohdat hieman rauhoitetusti ja vähemmän tyrkyttävästi.

ADX7000:n äänikuvasta puuttuu tällainen ZMF-magia, mutta vastapainona se on selvästi avoimempi ja ilmavampi. Yksityiskohdat erottuvat kokonaisuudesta tarkkarajaisemmin, ja perinteisessä mielessä koen sen äänikuvan suuremmaksi. Kumpikin oikeastaan pystyy olemaan toistaan parempi vuorotellen riippuen kuunnellusta musiikista ja mielentilasta. Välillä Atriumin äänikuva on selvästi kiinnostavampi ja enemmän mukaansa tempaava, kun taas toisella kertaa ADX7000 kuulostaa eheämmältä ja realistisemmalta vähemmän tumman äänensä ansiosta. Yleensä Atrium rentouttaa eräänlaisella hunajaisuudellaan ja upottaa minut ikään kuin omaan maailmaansa, kun taas ADX7000 kuulostaa vielä hieman selkeämmin huippukuulokkeelta kaivaessaan musiikista tarkemmin esiin pieniä nyansseja.

Valtavasti kaksikko ei kuitenkaan lopulta toisistaan eroa, sillä erilaisilla korvapehmusteilla ne saataisiin vaihtamaan tyylillisesti paikkaa. Alcantara-pehmusteilla ADX7000:stä tulisi Atriumia tuhdimpi. Vastaavasti ZMF:n pehmustevalikoima on valtava, joten esimerkiksi sellaisella nimihirviöllä kuin ”Caldera Suede Ultra Perforated” Atrium saataisiin kuulostamaan vakiopehmusteisiinsa nähden energisemmältä ja kirkkaammalta – jopa neutraalimmalta kuin ADX7000. Kuvailemani lähtötilanteen ei siis tarvitse jäädä pysyväksi. Toki kuulokemalleja voitaisiin myös taajuuskorjata suuntaan tai toiseen, mutta näin hintavien tuotteiden kohdalla en ottaisi sitä tavoitteeksi. Koska pidän ZMF:n mallistossa juuri Atriumista, minun on helppo tykätä myös ADX7000:stä. Molemmat ovat mainioita, joskin myös lompakkoa koettelevia high-end-kuulokkeita.

Summary

Audio-Technica ATH-ADX7000 on varsin virkistävä tapaus huippukuulokkeiden saralla toimiessaan dynaamisten elementtiensä avulla vastavoimana monille planaarikuulokkeille, joita kilpailijat hinnoittelevat vuorotellen aivan pilviin. Planaarit myös painavat huomattavasti enemmän, kun taas ADX7000 on yksi markkinoiden kevyimmistä kuulokkeista. Omassa päässäni se tuntuukin todella mukavalta, vaikka samalla inhoankin valmistajan jäykkiä ja mikrofonisia kaapeleita. Niin ikään rakenteelliset sivuäänet hieman heikentävät premium-fiilistä, mutta materiaalit yleisesti ottaen ovat laadukkaita ja homma siltä osin kunnossa.

Suunnittelijoille on annettava erikseen kehuja siitä, ettei tuunausta ole viety liian radikaaliksi tai oudoksi, vaan ADX7000 kelpaa vaikka yleiskuulokkeeksi tai toisilla korvapehmusteillaan tuhdimpaankin nälkään. Kun dynaaminen voima kohtaa onnistuneesti vaivattoman yksityiskohtaisuuden, en voi olla pitämättä kuulemastani. Miellänkin ADX7000:n kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi muille oman hintaluokkansa kuulokemalleille. Esimerkiksi uusin Focal Utopia on 5000 euron hintaisena ärsyttävän kallis, joten ADX7000 tuntuu selvästi järkevämmältä valinnalta.

Nykyään en oikein enää osaa sanoa, ovatko kalliit kuulokkeet äänenlaadultaan missään määrin hintansa arvoisia. Kuitenkin jos äänenlaatu kolahtaa ja pidän jotakin tuotetta onnistuneena, en voi sanoa, etteikö korkea hinta olisi perusteltavissa. Kenties valmistajat uhraavat huipputuotteidensa suunnitteluun enemmän työtunteja, jolloin tietynlaisen kohderyhmän makuasiat tulevat paremmin huomioiduksi. Jos joku ei löydä edullisemmin yhtä miellyttävää ääntä tai käyttökokemusta, ADX7000:n kaltaisen kuulokkeen voisi omistaa erittäin tyytyväisenä.

Yleensä nostan kuulokkeita Kuulokenurkan kunniaseinälle vain, jos koen ne riittävän universaaleiksi laajemman yleisön näkökulmasta. ADX7000 tällaiseksi kuulokkeeksi kelpaa, joten se pääsee arvovaltaiseen seuraan. Kokeilkaa tekin kuulokkeita, jos siihen mahdollisuus tarjoutuu. Erityismainintojen osalta keveys ja käyttömukavuus sekä äänenlaatu ovat plussaa, mutta kriittisesti arvioituna rakenteelliset sivuäänet ja kehnot kaapelit estävät muut maininnat, vaikka laadukkaat materiaalit plussaa ovatkin. Kokonaisuutena Audio-Technica on tehnyt oikein hyvää työtä, joten ADX7000 varmasti palauttaa sen jälleen harrastajien mieleen huippukuulokkeiden valmistajana.

Pros and cons:

+ Äänessä yhdistyvät miellyttävästi dynaaminen voima ja kepeä yksityiskohtaisuus
+ Kahdet korvapehmusteet tarjoavat kaksi erilaista ääniprofiilia
+ Kevyt paino laadukkailla materiaaleilla toteutettuna
+ Hyvä käyttömukavuus ja tukeva istuvuus
+ Helppo toistaa korkeasta impedanssista huolimatta
+ Comprehensive accessories

+/- Ei huippukuulokkeena kalleimmasta päästä, vaikka maksaakin toki edelleen paljon
+/- Kuulokkeet sopivat korkean impedanssinsa myötä hyvin putkivahvistimille, mutta korkean herkkyyden vuoksi voi esiintyä taustakohinaa

– Diskantti voisi toistua hieman tasaisemminkin
– Miksei pääpantaa ole pehmustettu?
– Rakenteen sivuäänet
– Epäkäytännölliset ja mikrofoniset kaapelit
– Merkkikohtaiset A2DC-liittimet