Kirjoittaja: Sword of Damocles
Tietoja:
- Hinta: 3099 €
- Valmistusmaa: Puola
- Tyyppi: OTL-putkivahvistin (ei päätemuuntajaa)
- Kuulokeliitin: 6,35 mm
- Power-putket: 2 x 6N13S (NOS)
- Driver-putket: 2 x PsVane CV-181 Mk2 Gold (6SN7)
- Maksimi antoteho: 280 mW
- Gain: 20 dB
- Lähtöimpedanssi: Ei ilmoitettu (oletettavasti melko suuri)
- Optimaalinen kuulokkeiden impedanssi: 32–600 ohm
- THD: 0,4 % (300 ohm, 20 mW)
- Ulkoiset mitat putkien kanssa (P x L x K): 31,3 x 20,3 x 19,3 cm
- Paino: 7 kg
- Takuu: 3 vuotta
Arvostelukappaleen hankintatapa: Saatu lainaan jälleenmyyjältä/maahantuojalta
Vieraampi aihepiiri
Putkivahvistimet eivät vielä toistaiseksi ole olleet itselleni kovinkaan tuttu aihepiiri, vaikka omistankin ukrainalaisen Tor Audio Roger -vahvistimen, joka sisältää toroidi-päätemuuntajan. Kaikki omistamani korkean impedanssin kuulokkeet ovat kuulostaneet Rogerilla pääsääntöisesti mielenkiintoisemmilta ja luonnollisemmilta kuin useimmilla transistorivahvistimilla. Rogerin ominaisääni on kuitenkin melko tuhti ja lämmin, joten se tekee joistakin kuulokkeista turhankin rennon kuuloisia kriittisempään kuunteluun. Tämän vuoksi olen jo jonkin aikaa halunnut päästä kokeilemaan jotakin oikein hyvää ja tasapainoista putkivahvistinta.
Tähän tarjoutui mahdollisuus saatuani Hifitalolta lainaan puolalaisen Feliks Audio Euforia 20th Anniversary -vahvistimen (linkki valmistajan tuotesivulle). Laitteen edullisempi perusversio maksaa nykyään noin 2200 euroa, kun taas itselläni käsittelyssä oleva paranneltu juhlaversio on peräti 3100 euron hintainen.
Laadukkailla putkivahvistimillaan mainetta luoneella Feliks Audiolla on Euforia-mallien lisäksi valikoimassaan myös edullisemmat Elise ja Echo 2 -mallit sekä Envy-huippumalli. Yritystä pyörittävät isä ja hänen kolme poikaansa, joten Feliks Audiota voidaan kutsua esimerkiksi yhdysvaltalaisen Gradon tapaan perheyritykseksi. Kaikki vahvistimet tehdään Puolassa ”oman talon” sisällä, mikä nostaa ainakin omaa arvostustani tuotteita kohtaan.
Euforia on tyypiltään OTL-putkivahvistin eli se ei sisällä päätemuuntajaa esimerkiksi Tor Audio Rogerin tapaan. Koska tunnen aihepiirin vielä toistaiseksi heikosti, en pureudu tällä kertaa tarkemmin eri vahvistintyyppien toimintaperiaatteisiin tai ominaispiirteisiin. Monet pitävät OTL-putkivahvistimia äänenlaadullisesti parhaana vahvistinvaihtoehtona dynaamisille kuulokkeille, joissa on korkea impedanssi. Yleensä laitteissa on kuitenkin matalahko antoteho, joten ne soveltuvat huonommin planaarikuulokkeille. Euforian ilmoitettu 280 mW:n maksimaalinen antoteho voi rajoittaa jonkin verran laitteen käytettävyyttä, mutta useimmille kuulokkeille se riittää edelleen hyvin.
Koska omistan tällä hetkellä useita ZMF:n ja Sennheiserin 300 ohmin kuulokkeita, kuulun todennäköisesti Euforian eräänlaiseen ydinkohderyhmään. Olen vähintäänkin saanut vahvistimesta vajaan kolmen kuukauden testijakson aikana parhaat puolet esille. Putkivahvistin hankitaan aina subjektiivisista lähtökohdista, eikä esimerkiksi parhaita mahdollisia mittaustuloksia silmällä pitäen. Tämän vuoksi myös äänenlaadulliset havaintoni tulevat olemaan tässä arvostelussa erittäin subjektiivisia.
Vahvistimen ulkoinen esittely
Vahvistin ja sen putket toimitetaan erittäin hyvin ja tukevasti pakattuna, joten en näe tarvetta käsitellä pakkausta tarkemmin. Tuotepakkaukseen kuuluu vahvistimen ja putkien lisäksi virtakaapeli, käyttöopas ja valmistajan kiitoskortti.
Vaikka Euforia onkin putkivahvistimeksi keskikokoinen, on se kuitenkin jykevä ilmestys. Painoa laitteella on noin 7 kiloa. Ulkonäöllisesti suurin ero 900 euroa halvempaan perusmalliin verrattuna on erilainen maalipinta: juhlaversion metallikuoret on maalattu kiiltäväksi automaalilla, kun taas perusmalli on mattapintaisena arkisemman näköinen.
Muutoin kuvailisin vahvistinta tyylikkään ja siistin näköiseksi, koska siinä ei ole mitään ylimääräistä. Laitetta katsoessa huomio kiinnittyy etureunassa sijaitseviin neljään suureen putkeen. Takareunassa on puolestaan suuri metallinen laatikko, joka kätkee sisäänsä virtalähteen. Vahvistimen alla on poikkeuksellisen suuret jalat, jotka pitävät laitteen tukevasti kiinni pöydän tai laitetason pinnassa.
Laitteen etureunasta löytyy 6,35 mm:n kuulokeliitin, kellertävä virtaledi ja tuntumaltaan mainio äänenvoimakkuuden säädin. Takapuolelle on sijoitettu virtaliittimen ja -kytkimen lisäksi RCA-sisääntulot sekä toiset RCA-liittimet esivahvistinkäyttöä varten. Eurofiassa on myös yllättävänä lisäominaisuutena sisäänrakennettu crosfeed-toiminto, jolle on oma pieni kytkin.
Feliks Audio on valinnut Euforiaan pääteputkiksi kaksi 6N13S-putkea (NOS), kun taas esivahvistus hoidetaan kahdella PsVane CV-181 Mk2 Gold -putkella (6SN7). Jälkimmäisistä itselläni on aiempaa kokemusta, koska käytän samaa reilu 100 euroa maksavaa PsVanen putkea Tor Audio Rogerissa. Euforian mukana tulevat putket ovat käsittääkseni erittäin laadukkaat, mutta tosiharrastaja voi vaihtaa halutessaan siihen myös entistä kalliimmat ja erikoisemmat putket. Feliks Audio listaa laitteelle sopivat putkityypit avuliaasti käyttöoppaassa.
Käyttöön liittyviä huomioita
Valmistaja suosittelee Euforialle ostamisen jälkeen 30–50 tunnin käyttöä, jotta äänenlaadusta tulee optimaalista. En tunne tarkemmin putkien toimintaa, mutta suosituksessa voisi jopa olla jotakin järkeä, koska tällä kertaa ei puhuta useista sadoista tunneista. Itselläni lainassa oleva vahvistin on joka tapauksessa ollut testattavana aiemmin muillakin, joten suositus lienee täyttynyt aikaa sitten.
Valmistajan toisen suosituksen mukaan putkien kannattaa antaa lämmetä laitteen käynnistämisen jälkeen 15 minuuttia ennen kuuntelua, jotta ne saavuttavat optimaalisen toimintalämpötilan. Tämä on järkevää, sillä ääni on muutoin alkuun hieman epätasapainoista. Monet saattavat pitää tällaista odottelutarvetta naurettavana ja vanhanaikaisena, koska sille ei ole tarvetta transistorivahvistimia käyttäessä. Olen osittain samaa mieltä, mutta mielestäni putkien alkulämmitys muistuttaa hieman saunan lämmittämistä – odottaminen on tärkeä osa kokemusta.
Ajatuksia äänenlaadusta
Äänenlaadun arviointiin käytetyt kuulokkeet:
- ZMF-mallisto: Atrium, Verite Closed, Verite Open, Auteur ja Eikon
- Sennheiser-mallisto: HD800, HD600 ja HD580
- Focal Clear
- Hifiman HE1000 V2
- Meze Empyrean
Kuunteluketju:
Tidal/FLAC-tiedostot ulkoisella kovalevyllä -> IFI Zen Stream -> Soncoz SGD1 -> Feliks Audio Euforia 20th Anniversary
Kuuntelin Euforian rinnalla Cayin IHA-6 -transistorivahvistinta, sillä sen melko värittymätön ääni tarjoaa hyvän vertailupohjan putkivahvistimen aikaansaamille muutoksille.
Sulavuus ja realistisuus:
Putkivahvistimet lisäävät toistoon tilaa ja kerroksia. Huomaan aina kiinnittäväni huomiota sellaisiin yksityiskohtiin, jotka jäävät transistorivahvistimilla pääsääntöisesti vähemmälle huomiolle. Tämä tekee putkivahvistimista hieman mielenkiintoisemman kuuloisia, vaikkei lopputulos välttämättä olekaan objektiivisesti tarkasteltuna totuudenmukainen. Pidän itse putkien luomasta orgaanisemmasta ja rennommasta esitystyylistä, joka imaisee sopivia kuulokkeita kuunnellessa täysillä mukaansa.
Näitä kaikkia piirteitä löytyy myös Euforiasta. Sen tuottama ääni on ennen kaikkea äärimmäisen sulavan ja vaivattoman kuuloista. Musiikin kuuntelu on miellyttävän rentouttavaa, koska pystyn luottamaan harvinaisen hyvin siihen, ettei mikään särähdä korvaan tai hyppää silmille. Koska korvani saavat olla täysin rentoina, huomaan myös uppoutuvani kuuntelemaan tarjolla olevaa informaatiota tavallista tarkemmin.
Euforian rentoutta ei onneksi olla saavutettu yksityiskohtaisuuden kustannuksella, sillä toisto on myös erittäin läpinäkyvää ja kerrostunutta. Äänikuva on etualalle tulevien keskitaajuuksien vuoksi melko intiimi, mutta samaan aikaan syvyysvaikutelma vokalistin ympärillä on omaa luokkaansa verrattuna kaikkiin muihin kuulemiini vahvistimiin. Yksittäiset soittimet ja äänet toistuvat äärimmäisen selkeästi omissa kerroksissaan ja niiden välillä on valtavasti tyhjää tilaa. Lopputulos on niin realistisen ja elävän kuuloinen, ettei äänen uskoisi syntyvän kuulokkeista. Musiikki tuntuu kirjaimellisesti siltä kuin se olisi olemassa silmieni edessä. Laitteessa ei myöskään ole käytännössä laisinkaan kohinaa tai suhinaa, vaan toiston tausta on pikimusta. Tämän ansiosta pienimmätkin yksityiskohdat sekä äänten liikkeet pomppaavat esiin kuin tähdet yötaivaalla.
Suuri osa realistisesta vaikutelmasta syntyy luultavasti Euforian keskitaajuuksia etualalle tuovasta ääniprofiilista. Verrokkinani ollut Cayin IHA-6 toistaa esimerkiksi laulusuoritukset avarampina ja vähemmän huomiota herättävinä, kun taas Euforia tuo ne lähemmäs kuuntelijaa. Keskitaajuuksiin syntyvä voimakas tunnelataus yhdistettynä toiston kerrostuneisuuteen tekee Euforiasta fantastisen hyvän kuuloisen vahvistimen etenkin ZMF:n kuulokkeiden kanssa. Hiljattain arvostelemani Hifiman HE1000 V2 on sellaisenaan äärimmäisen realistisen kuuloinen kuuloke, joten olin erittäin tyytyväinen huomatessani, että Euforia tekee monista 300 ohmin kuulokkeista realistisuudeltaan hyvin vastaavia.
Ei silti erityisen värittynyt putkivahvistimeksi:
Keskitaajuuksia kokonaisuudessa aavistuksen painottavasta tyylistään huolimatta Euforia ei ole mielestäni putkivahvistimeksi erityisen värittynyt. Se ei esimerkiksi tee äänestä paksua ja lämmintä samaan tapaan kuin omistamani Tor Audio Roger. Euforia ei tietyllä tapaa kuulostakaan Rogeriin verrattuna välittömästi putkivahvistimelta, mikä voi olla sekä hyvä että huono asia. Osa haluaa päästä käsiksi putkien etuihin värittämättä ääntä liikaa, kun taas toiset saattavat odottaa 3000 euron vahvistimelta suurempia muutoksia johonkin suuntaan. Koen Feliks Audion valitseman tien oikeaksi, koska odotan kalliin vahvistimen kuulostavan hiotulta ja hienostuneelta, enkä vain mahdollisimman ”putkimaiselta”.
Basso:
OTL-laitteen korkeampi, vähemmän elementtiä kontrolloiva, lähtöimpedanssi tekee 300 ohmin kuulokkeiden bassosta täyteläisempää ja luonnollisempaa verrattuna matalan lähtöimpedanssin transistorivahvistimiin. Euforian lähtöimpedanssi ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan kovin korkea sen perusteella, että basson määrä ei varsinaisesti kasva esimerkiksi Cayin IHA-6:een verrattuna. Tor Audio Roger puolestaan tekee bassosta hunajaisen paksua ja lämmintä. Euforialla basso kuulostaa tiivistettynä hyvällä tavalla normaalilta ja luonnolliselta. Toisto on täyteläistä, mutta edelleen selkeää ja kontrolloitua.
Olen varma, että putkia vaihtamalla Euforiastakin olisi mahdollista saada ulos tuhdimpaa ääntä, mikäli joku sellaista haluaa. Vahvistimen neutraalihko ”vakioääni” on siinä mielessä positiivinen asia, että lopputulokseen voidaan vaikuttaa myös D/A-muunninta vaihtamalla. Hetken aikaa vahvistimen kanssa kokeilemani Schiit Audio Bifrost 2 tuo ääneen lisää lämpöä, kun taas Soncoz SGD1:n lievä kirkkaus tasapainottaa omaan makuuni sopivasti Euforian rentoutta.
Diskantti:
Euforian diskantintoisto on mielestäni vahvistimen värittynein osa-alue, sillä ylätaajuudet kuulostavat selvästi erilaisilta muihin kuulemiini vahvistimiin verrattuna – sävy on tietyllä tapaa lämmin ja romanttinen. Diskantti on helposti kuunneltavaa kaikkein ylimpien taajuuksien osalta, mutta samalla esimerkiksi kappaleen taustalle miksattu rumpulautasten kalistelu rajautuu tavallista selkeämmin irralleen kokonaisuudesta. Ylätaajuudet herättävät yllättävänkin paljon huomiota olematta silti terävät tai rasittavat. Jos kuitenkin käytetyt kuulokkeet korostavat samoja taajuusalueita, lopputulos muuttuu omaan makuuni liian diskanttipainotteiseksi. Näin käy esimerkiksi Hifiman HE1000 V2:lla ja Sennheiser HD580:lla. En ollut vahvistimella yllättäen tyytyväinen myöskään ZMF Verite Open -malliin, jonka taajuustasapaino ei ollut mielestäni optimaalinen.
Kaikilla muilla kokeilemillani kuulokkeilla pidän siitä, että Euforia nostaa jatkuvasti diskanttitaajuuksilta esiin itseltäni aiemmin huomaamatta jääneitä yksityiskohtia. Diskantissa jääkin lopulta häiritsemään vain sen lievä epäluonnollisuus. Ylimmiltä taajuuksilta puuttuu jonkin verran ilmavuutta esimerkiksi Cayin IHA-6:een verrattuna, joten tietyt äänet kuulostavat Euforialla hieman tylpiltä ja epätasapainoisilta. Tämä ei haittaa itseäni suuremmin, mutta asiaan kannattaa varautua Euforian ostamista harkitessa. Toisaalta ylimmän diskantin rentous sopii hyvin esimerkiksi Meze Empyreanille, jonka äänessä havaitsen tavallisesti ärsyttävää ylimääräistä säihkettä – Euforialla siitä ei ole tietoakaan.
Crosfeed-toiminto
Kokeilin myös jonkin aikaa Euforian crossfeed-toimintoa, jonka on tarkoitus tehdä toistosta kaiutinmaisempaa. Tähän päästään sekoittamalla osa vasemmalla puolella kuuluvasta äänestä oikealle puolelle ja päinvastoin. Positiivisena puolena ominaisuus toimii Euforiassa siinä mielessä hyvin, että koen äänikuvan kääntyvän sivuilta entistä keskemmälle silmieni eteen. Valitettavasti samalla diskantti menettää suuren osan energiastaan ja basso voimistuu huomattavasti. Äänestä tulee varsin tukkoista ja puuroista, vaikka kuuntelu onkin rasittamattoman kuuloista äänikuvan osalta.
Crossfeed ei tehnyt mistään kuulokkeistani merkittävästi paremman kuuloisia, joten en keksinyt tilanteita, joissa olisin halunnut sitä käyttää. Ehkäpä se on eräänlainen hätäratkaisu niille, joita ylipäätään ahdistaa kuulokekuuntelu ja voimakas erottelu vasemman ja oikean kanavan välillä. Markkinoilta löytyy varmasti huomattavasti parempiakin crossfeed-toteutuksia, joten ominaisuutta ei kannata tyrmätä täysin Euforian perusteella. Voi myös olla, ettei oma kuuloaistini yksinkertaisesti toimi yhteen vahvistimen asetuksen kanssa.
Yksittäiset kuuloketestit
Euforia tekee monista omistamistani 300 ohmin kuulokkeista itseään paremman kuuloisia, minkä lisäksi siinä tuntuisi olevan tarpeeksi tehoa myös monille planaarikuulokkeille. Laitteelle luvattu 280 mW:n maksimaalinen antoteho riittää esimerkiksi enemmän kuin hyvin Modhouse Argonille, ja se myös kuulostaa hyvältä. Pääsääntöisesti vaikeasti toistettaville planaarikuulokkeille kannattaa kuitenkin hankkia mieluummin jonkinlainen putkihybridi tai päätemuuntajan sisältävä putkilaite. Kerron seuraavaksi tiiviisti, miltä koin eri kuulokkeiden Euforialla kuulostavan.
ZMF Verite Closed:
ZMF Verite Closed oli ensimmäinen kuuloke, jolla kokeilin Euforiaa. Silmäni suurenivat innostuksesta, koska kuulokkeet eivät olleet aiemmin kuulostaneet yhtä hyvältä. Vaikka Verite Closed onkin yksi parhaista kuulemistani suljetuista kuulokkeista, sen keskitaajuudet jäävät omaan makuuni jokseenkin etäisiksi ja silotelluiksi, minkä lisäksi diskanttikin on toisinaan raskasta kuunneltavaa erityisesti transistorivahvistimilla. Euforia tekee kuitenkin Veritestä täydellisemmän version itsestään – en haluaisi kuunnella niitä enää millään muulla vahvistimella.
Euforia lisää Veriten keskitaajuuksiin juuri sopivasti eloa ja tunnetta, ja diskantista tulee todella sulavaa. Myös basso pysyy erinomaisesti kontrollissa, eikä se resonoi pehmeissä puukupeissa yhtä paljoa kuin tavallisesti. Samaan aikaan soittimien realistinen erottelu ja äänikuvan kerrostuneisuus ovat addiktoiva kokemus. En ole aiemmin kokenut eri äänten kuuluvan yhtä täydellisesti toistensa läpi sekoittumatta laisinkaan keskenään edes monimutkaisessa musiikissa. Voisin aivan hyvin nähdä Euforia & Verite Closed -yhdistelmän monien viimeisenä hankintana, koska lopputulos on saumattomuudessaan parempi kuin osiensa summa. Verite ei ole edelleenkään neutraalin kuuloinen kuuloke, mutta se kuulostaa tietyllä tapaa paremmalta kuin todellisuus. Jos minun pitäisi hankkia Euforia yksille ZMF:n kuulokkeille, valintani olisi Verite Closed.
ZMF Verite Open:
Avoin Verite-malli ei mielestäni kuulosta Euforialla erityisen hyvältä, vaan sen ääni jää erikoisen ohueksi ja kirkkaaksi. Lisäksi bassontoisto on vaisua ja äänikuvakin ahdas verrattuna Tor Audio Rogeriin. Tilanne ei parantunut myöskään Schiit Audio Bifrost 2 -DAC:ia käyttämällä, joten en lopulta vaivautunut kokeilemaan erilaisia korvapehmusteita. Luulen, että kovasta African Blackwood -puulaadusta valmistettu Verite Open vaatii lämminäänisemmän vahvistimen, sillä se kuulostaa erinomaiselta Tor Audio Rogerilla.
ZMF Atrium:
ZMF:n uusi Atrium-malli on toinen kuuloke, jolle Euforia sopii erinomaisesti. Kuulokkeissa on jo valmiiksi mahtavan käsinkosketeltava äänikuva, jonka realistisuus pääsee Euforialla oikeuksiinsa. Pidän myös siitä, että kuulokkeiden tummahko diskantti herättää enemmän huomiota kuin transistorivahvistimillani. En muuttaisi yhdistelmässä mitään, koska lopputulos on niin saumaton, etten pysty sanomaan, mikä osa äänestä on kuulokkeiden tai vahvistimen ansiota. Atrium kuulostaa hyvältä millä tahansa vahvistimella, mutta Euforia voimistaa sen parhaita puolia entisestään.
ZMF Eikon:
Myös ZMF:n suljettu, myynnistä vuonna 2022 poistunut, Eikon-malli on kuin Euforialle tehty – tai toisinpäin. Vahvistin tukee saumattomasti kuulokkeiden varsin neutraalia tuunausta ja luonnollista äänenväriä. Äänikuvaan muodostuu uudenlaista syvyyttä, ja enemmän esiin nouseva diskantti täydentää Eikonin epätasaisuuksia juuri oikeista kohdista. Lopputulos on yhtä aikaa aito, innostava ja sulava. Erityisesti laulusuoritukset saavat ihokarvani pystyyn, joten kuuntelin itseasiassa Eikon & Euforia -yhdistelmää vahvistimen laina-aikana kaikkein eniten.
ZMF Auteur:
Eikonin kanssa vastaavalla bioselluloosaelementillä toteutettu ZMF Auteur kuulostaa sekin hyvältä. Auteurin äänikuva ei ole tavallisesti erityisen mieleenpainuva, mutta Euforialla lopputulos on elävämpi ja mielenkiintoisempi. Vahvistin tekee kuulokkeiden luonnollisista keskitaajuuksista entistä paremmat, eikä tavallista enemmän esiin pomppaava diskanttikaan häiritse. Vertailun vuoksi Tor Audio Roger muuttaa Auteurin todella lämpimän kuuloiseksi, kun taas kuulokkeiden neutraali luonne säilyy Euforialla pitkälti ennallaan. Lopputulos on kaiken kaikkiaan miellyttävä, vaikkei Auteur muutukaan vahvistimella yhtä paljoa kuin esimerkiksi Verite Closed tai Eikon.
Focal Clear:
Focal Clear (alkuperäinen malli) oli Euforialla testaamistani kuulokkeista yksi suurimmista yllätyksistä, koska lopputulos on fantastisen hyvä. Kuulokkeiden oma impedanssi on sen verran pieni, että vahvistimen korkeahko lähtöimpedanssi voimistaa ja lämmittää alataajuuksia enemmän kuin muissa testaamissani dynaamisissa kuulokkeissa. Tämä muuttaa Clearin melko neutraalia hifi-ääntä juuri sopivasti täyteläisemmäksi ja musikaalisemmaksi. Äänessä on enemmän runkoa, ja kuulokkeiden äänenvärin lievä metallisuus loistaa poissaolollaan. Myös Focalin kuulokkeille tyypilliset hieman hyökkäävät keskitaajuudet siirtyvät mielenkiintoisesti kauemmas, joten äänikuva tuntuu tavallista tilavammalta. Luonnehtisin kuulokkeita Euforialla kuunneltuna enemmän ZMF-tyylisiksi siten, että äänten erottelu on täsmällisempää esimerkiksi Auteur-malliin verrattuna.
Sennheiser HD800 (SDR-modattu):
Euforia sopii hyvin SDR-modatulle Sennheiser HD800:lle. Kuulokkeet olisi itseasiassa mielenkiintoista kuulla vahvistimella modaamattomina, koska erittäin kirkas diskantti reagoi vieläkin paremmin laitteistomuutoksiin. Euforialla kuunneltuna SDR-versio on joka tapauksessa realistisen ja varsin rennon kuuloinen. Erityisesti keskitaajuuksien aitous ja tunnelataus paranevat Cayin IHA-6:een verrattuna, koska Euforia tuo laulajan sopivasti lähemmäs. Myös bassoa on kuulokkeille epätyypillisesti juuri sopivasti, eikä diskanttikaan häiritse kirkkaudellaan. Koska HD800:n diskantti on laadukasta ja vahvistin tekee siitä helposti kuunneltavaa, kiinnitän sen yksityiskohtaisuuteen tavallista enemmän huomiota.
Ellei testilistallani olisi ollut monia muitakin kuulokkeita, olisin todennäköisesti unohtunut kuuntelemaan HD800 & Euforia -yhdistelmää huomattavasti pidempäänkin. Jokin ääntä enemmän lämmittävä putkivahvistin saattaa edelleen olla HD800:lle mielenkiintoisempi vaihtoehto, kun taas Euforia tukee kuulokkeiden vahvuuksia värittämättä kokonaisuutta liikaa.
Sennheiser HD580 ja HD600:
Sennheiserin edullisempia malleja testatessa kokemukseni olivat hieman ristiriitaiset. Kaksikosta kirkkaamman ja avaramman kuuloinen HD580 on Euforialla varsin hyökkäävän kuuloinen, koska vahvistin vetää entistä enemmän huomiota ylätaajuuksiin. Pidän HD580:sta enemmän esimerkiksi Cayin IHA-6:n 10 ohmin liittimestä kuunneltuna. Kuulokkeet hyötyisivät mielestäni lämpimämmästä putkivahvistimesta, vaikka keskitaajuudet ovatkin Euforialla hyvät.
Diskantiltaan maltillisempi HD600-malli sen sijaan kuulostaa perushyvältä. Lopputulos on neutraali, uskottava ja tavallista avarampi. Cayin IHA-6:een verrattuna äänikuvasta tulee Euforialla hieman mielenkiintoisempi, ja diskantin pieni piristysruiske on mielestäni pääasiassa positiivinen asia, vaikka ylätaajuudet ovatkin tyyliltään luonnollisemmat muilla vahvistimilla. Loppujen lopuksi kuuntelisin kuitenkin HD600:aa mieluummin Tor Audio Rogerilla, koska se voimistaa erinomaisesti kuulokkeiden vaisuja alataajuuksia. Euforia ei ole mielestäni tarpeeksi ”putkimaisen” kuuloinen HD600-sarjalle. Myös kuulokkeiden skaalautuvuus tuntuu loppuvan kesken, joten vastaavaan lopputulokseen päästäisiin luultavasti edullisemmallakin laitteella.
Planaarit: Hifiman HE1000 V2 ja Meze Empyrean
Hifimanin HE1000 V2:ta en halunnut kuunnella Euforialla pitkään, koska huomioni kiinnittyi aivan liikaa diskanttiin. Kuulokkeet eivät mielestäni sovi kunnolla vahvistimelle tai siitä loppuu teho kesken.
Toinen kokeilemani planaarikuuloke, Meze Empyrean sen sijaan kuulostaa paremmalta. Jos jotakuta ärsyttää Empyreanin ylemmän diskantin ylimääräinen säihke, ominaispiirteestä päästään Euforialla pitkälti eroon. Samaan aikaan laulusuoritukset ja äänikuva ovat aidommat kuin esimerkiksi Cayin IHA-6:lla, vaikka toisaalta lopputulos onkin Euforialla jopa liiankin rauhallinen transistorivahvistimen menevämpään esitystapaan verrattuna. Empyreanin vahvuus on kuitenkin lopulta kuuntelun helppous ja rasittamattomuus, joten Euforian voi nähdä tukevan näitä ominaisuuksia erinomaisesti.
Yhteenveto
Feliks Audion Euforia 20th Anniversary on mielestäni sopivilla kuulokkeilla fantastisen hyvän kuuloinen putkivahvistin. Itselläni ei ole juurikaan kokemusta muista vastaavan hintaisista laitteista, mutta minun on suoraan sanottuna vaikea kuvitella etenkään ZMF:n kuulokkeille mitään parempaa – vieläkin parempia laitteita on luultavasti olemassa, mutta sellainen täytyisi ensin löytää. Euforian tiedän olevan sekä laadukkaasti tehty että ääneltään erinomainen, joten se herättää korkeasta hinnastaan huolimatta yllättävän voimakasta omistamisen halua. Luovun vahvistimesta haikein mielin, mutta ehkä tapaan sen vielä aikanaan uudestaan, mikäli omistan edelleen useita korkeaimpedanssisia kuulokkeita.
Euforialla onkin mielestäni oma kohdeyleisönsä, johon satun itse kuulumaan. Vaikka vahvistin tarjoaakin miellyttävän sulavaa ja tunteita herättävää toistoa realistisella äänikuvalla höystettynä, se ei välttämättä sovellu OTL-tyyppisenä laitteena kaikille kuulokkeille tai kaikille ihmisille. Euforian ääni ei esimerkiksi ole kaikkein putkimaisinta, vaan diskanttia lukuun ottamatta melko normaalia ja aikuismaista. Monet muut putkilaitteet saattavat kuulostaa mielenkiintoisemmalta ja hauskemmalta, vaikka ne maksaisivatkin vain murto-osan Euforian hinnasta. Vastaavasti planaarikuulokkeiden omistajat sekä Euforiaa särmikkäämpää ääntä hakevat pitävät luultavasti enemmän transistorivahvistimista. Nämä huomioni eivät kuitenkaan tee Euforiasta yhtään huonompaa sen omilla vahvuusalueilla.
Onko Euforia lopulta yli 3000 euron hintansa arvoinen? Vahvistin on nähdäkseni eräänlainen luksustuote tosiharrastajalle, joka on jo kauaa sitten lopettanut kuulokkeiden ja laitteiden hinta-laatusuhteen arvioinnin. Kun kuunteluharrastuksesta on tullut elämäntapa, pienetkin asiat voivat tehdä kokonaisuudesta miellyttävämmän. Euforian ostamalla tietää saavansa laatua, vaikka melko vastaavia putkivahvistimia löytyy todennäköisesti nimettömämmiltä valmistajilta huomattavasti edullisemminkin. Koska Euforian normaali versio maksaa ”vain” 2200 euroa, 20th Anniversary -erikoisversion ostaja on joka tapauksessa valmis maksamaan suorituskyvyn viimeisistä prosenteista. Hurjaltahan 3000 euroa tuntuu, mutta voi pojat, miten hyvältä se myös kuulostaa.
Plussat ja miinukset:
+ Toisto on äärimmäisen sulavaa ja korvia rasittamatonta
+ Taianomaiset keskitaajuudet: erityisesti laulu kuulostaa realistiselta ja tunteita herättävältä
+ Äänikuva on erittäin kerrostunut ja täsmällisesti jäsentynyt
+ Ei väritä toistoa liikaa basson ja keskitaajuuksien osalta
+ Tekee useimmista korkean impedanssin kuulokkeista, kuten ZMF-malleista paremman kuuloisia kuin transistorivahvistimet
+ Siro koko putkivahvistimeksi
+ Hieno kiiltäväksi maalattu runko
+ Laadukkaan tuntuinen äänenvoimakkuuden säädin
+ Ei taustakohinaa
+/- Crossfeed-toiminto on mielenkiintoinen lisäominaisuus, mutta se ei ole omaan makuuni erityisen käyttökelpoinen
+/- Diskantti on helppoa korville ja se pomppaa esiin selkeästi. Ylätaajuudet kuulostavat kuitenkin jokseenkin värittyneiltä ja epäluonnollisilta muihin vahvistimiin verrattuna
– Malata antoteho ei välttämättä riitä kaikille planaarikuulokkeille
– Laitteessa olisi mukavaa nähdä korkea hinta huomioiden 6,35 mm:n kuulokeliittimen lisäksi esimerkiksi myös XLR-liitin, vaikka se olisikin toteutettu balansoimattomana
– Putket lämpenevät erittäin kuumiksi (tämä on tosin odotettua)
– Hinta on erittäin korkea suurimmalle osalle kuulokeharrastajista