Arvostelu: Tor Audio Roger

Kirjoittaja: Sword of Damocles

Tietoja:

• Julkaisuvuosi: 2016
• Valmistusmaa: Ukraina
• Hinta: 580 USD
• Tyyppi: Class-A-putki-kuulokevahvistin (2 toroidi-päätemuuntajaa)
• Ominaisuuksia: Pisteestä pisteeseen johdotus
• Sisääntuloliitin: 6,35 mm (käytettävä adapteria RCA-kaapeleille)
• Kuulokeliitin: 6,35 mm
• Putket: 1 x 6N8S (sopii myös 6SN7) ja 1 x 6C5S-rectifier (sopii myös 6X5GT)
• Antoteho: max 450 mW
• Lähtöimpedanssi: Ei ilmoitettu
• Suositeltu kuulokkeiden impedanssi: 25–600 ohm
• Paino: 2,65 kg
• Mitat (L x P x K): 310 x 200 x 150 mm (putket kiinnitettynä)
• Takuu: 3 vuotta

Arvostelukappaleen hankintatapa: Itse ostettu tuote

Olohuoneen pöydältäni on löytynyt muutaman vuoden ajan melko harvinainen Ukrainassa käsityönä valmistettu putkivahvistin, Tor Audio Roger (valmistajan kotisivu). Valmistajan nimi, Tor Audio, tulee toroidimuuntajista, joita se kertoo valmistavansa itse. Muuntajien kasaan kiertäminen vie ilmeisesti 80 prosenttia yksittäisen vahvistimen vaatimasta työajasta, mutta äänenlaatu on valmistajan mukaan tavallisia muuntajia parempi. Laitteen muukin toteutus on Tor Audion tiimin omaa suunnittelua. Itse kiinnostuin 580 dollaria maksavasta Roger-vahvistimesta ennen kaikkea sen mielenkiintoisen ulkonäön vuoksi.

Ostin laitteen aikanaan käytettynä Ebaysta, joten en osaa sanoa, kuinka sujuva tilausprosessi valmistajan verkkosivuilta olisi tai kuinka kauan vahvistimen valmistumista täytyisi odottaa. Tor Audio vaikuttaisi kuitenkin edelleen valmistavan vahvistimia Ukrainan sodasta huolimatta, koska toimitusaika-arviota on päivitetty tähän mennessä säännöllisesti. Roger-vahvistimen lisäksi myynnissä on kaksi muutakin putkivahvistinta (Nick ja Tor Audio Balanced) sekä kaksi putkitoimista D/A-muunninta (Tube DAC ja Tube DAC II). Kaikista näistä löytyy melko vähän tietoa tai omistajakokemuksia, joten päätin vihdoin kirjoittaa Rogerista sen jäätyä parina viime vuotena vähemmälle käytölle. Onneksi tein näin, koska olinkin jo päässyt unohtamaan, miten hauskalta perinteinen putkisoundi kuulostaa.

Ulkoinen esittelykierros

Ruskeisiin puukuoriin rakennettu Roger näyttää lähes 100 vuotta vanhalta laitteelta, joten sen ikää olisi todella vaikeaa arvata. Tämän ansiosta vahvistin on myös hauska sisustuselementti, koska se herättää varmasti keskustelua. Pyöristettyinä sivukylkinä on käytetty kekseliäästi bambun puolikkaita, ja yläkantena sekä pohjana toimii teräslevy. Kannen tumma ja hieman kimalteleva pintamateriaali, metalliset vintage-henkiset infokyltit ja ruskeat putkien kannat sopivat hyvin vanhahtavaan ulkonäköön. Roger ei vie pöydällä valtavasti tilaa, eikä se paina kuin putkivahvistimelle maltilliset 2,65 kiloa.

Takana sijaitsevaa virtaliitintä lukuun ottamatta kaikki oleellinen löytyy yläkannesta, kuten monissa muissakin putkivahvistimissa. Edessä vasemmalla on virtapainike ja oikeassa reunassa tasaisesti pyörivä metallinen äänenvoimakkuudensäädin. Ylöspäin osoittavat ääniliitännät sijaitsevat hieman hankalasti kahden putken takana, joten 6,35 millimetrin liittimeen kiinnitettävä kuulokekaapeli kannattaa reitittää siten, ettei se osu polttavan kuumiin putkiin käytön aikana. Tämä voi vaatia hieman tavallista pidemmän kuulokekaapelin käyttämistä.

Äänen tuloliittimeksi on valittu poikkeuksellisesti myös 6,35 millimetrin liitin, joten RCA-kaapeleiden kanssa täytyy käyttää esimerkiksi 3,5 millimetrin adapteria ja siitä eteenpäin 6,35 millimetrin adapteria. Itse tilasin aikanaan Hart Audio Cables:ilta teemaan sopivan ruskeaksi sukitetun RCA-kaapelin, jonka toisessa päässä on 90-asteen kulmassa oleva 3,5 millimetrin liitin. Rogerin itsensä mukana tuli ainoastaan 3 metriä pitkä virtakaapeli.

Putket ja toimintaperiaate

Rogerissa käytetään kahta putkea: rectifier-putkena eli tasasuuntaajana 6X5GT:tä ja vahvistuksessa 6SN7:ää. Koska laite tulee idästä, valmistaja on valinnut vakioputkiksi edellä mainittujen tyyppien Neuvostoliitossa 70-luvulla valmistetut vastineet, 6C5S:n ja 6N8S:n. Näitä putkia on myynnissä edullisimmillaan muutamalla eurolla, ja Tor Audio lähetti niitä ainakin aiemmin postikuluja vastaan varaosiksi, kun aiemmat putkeni vikaantuivat.

Neuvostoliitossa valmistetut putket ovat yleisesti ääneltään varsin miellyttäviä, mutta niiden laadussa tuntuu olevan suurta vaihtelua. Itselläni on laitteen vakioputkia useita kappaleita, joista osa suhisee voimakkaasti NOS-statuksestaan (new old stock) huolimatta. Kunnossa olevilla putkilla taustakohinaa ei kuitenkaan ole, vaan toiston tausta on miellyttävän musta ja äänetön. Länsimaiset putket toimivat niin ikään hyvin ja voivat säästää samalla hermoja. Koska tasasuuntaajaputki vaikuttaa ääneen vähemmän, vahvistinta voidaan säätää helposti ja melko edullisesti yksittäistä 6SN7-putkea vaihtamalla. Monet muut putkivahvistimet tarvitsevat hintavamman putkiparin.

Rogerissa käytetään valmistajan itse rakentamia toroidimuuntajia – arvelisin niitä olevan kaksi kappaletta, koska vahvistimen balansoidussa versiossa on neljä. Vahvistimen sanotaan toimivan Class A-tilassa, ja kaikki johdotukset sen sisällä on tehty pisteestä pisteeseen. Maksimaaliseksi antotehoksi luvataan 450 milliwattia, mikä on putkivahvistimelle ihan hyvä lukema. Suurin mysteeri Rogerissa on sähköturvallisuus, kuten monissa muissakin DIY-henkisissä tuotteissa. Itse en uskaltaisi jättää laitetta pidemmäksi aikaa päälle, ellen ole vahtimassa sitä – näin toki kannattanee toimia muidenkin putkivahvistimien kanssa.

Käyttöön liittyviä huomioita

Minulla ei ole oikeastaan huomautettavaa vahvistimen toimivuudesta, koska sen kanssa ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia vaihtelevan laatuisia vakioputkia lukuun ottamatta. Kunnollisilla putkilla Rogerin ei arvaisi olevan edes päällä, koska sen taustakohina on olematonta, eikä kuulokkeiden kiinnittämisestä tai äänenvoimakkuudensäätimen pyörittämisestä aiheudu minkäänlaisia sivuääniä. Alhaiseen kohinaan voi vaikuttaa myös melko maltillinen antoteho, koska tehokkaammat putkivahvistimet kohisevat enemmän herkkien kuulokkeiden kanssa. Yleisesti ottaen putkivahvistimien hiljaisuus on muutoinkin suoranaista arpapeliä, koska myös laitteen sijoittelu ja muut ympärillä olevat sähkölaitteet voivat vaikuttaa siihen.

Koska olen ehtinyt omistaa Rogerin useampia vuosia, olen ehtinyt havaita sen rakenteessa muutamia heikkoja kohtia. Ensinnäkin reunoiltaan hieman alaspäin painuva yläkansi hankaloittaa putkien kiinnittämistä etenkin, kun putkien kannat ovat tiukat. Vahvistimen sisälle on liimattu kaksi puista pystypilaria tukemaan kannen reunoja, mutta itselläni toinen pilareista on irronnut, koska se liikkuu ja kolisee laitetta heiluttaessa. Valmistajan olisi kannattanut käyttää liiman sijaan jotakin muuta kiinnitysmenetelmää. Joillakin myös bambusta tehdyt sivukyljet ovat irronneet liimauksistaan, mutta omistaja voi toki liimata ne uudestaan kiinni. Laatuvaikutelma ei kuitenkaan ole pikku vikoineen päätä huimaava.

Sama vaikutelma syntyy myös takana sijaitsevasta virtaliittimestä, jonka muovirunko on alkanut murentua todennäköisesti lämmön tai ruuvien puristuksen seurauksena. Joudunkin todennäköisesti joskus vaihtamaan liittimen, kunhan se hajoaa muutamaan osaan. Tällaiset seikat kuulunevat kuitenkin harrastukseen eksoottinen vahvistin ostaessa.

Rogeria ei mielestäni kannata hankkia planaarikuulokkeille, koska se ei omien kokemusteni perusteella pysty tarjoamaan niille riittävästi jännitettä. Esimerkiksi matalaimpedanssinen Dan Clark Audion Aeon 2 Closed oli vahvistimelle suorastaan myrkkyä, koska äänenvoimakkuus jäi alhaiseksi ja bassontoisto oli todella puutteellista. Toisaalta Audeze LCD-2 Classicin tapainen, korkeammalla impedanssilla varustettu, planaarikuuloke toimi ihan ok, vaikkei ääni kovin puhdasta ollutkaan. Kaikki dynaamiset kuulokkeet sen sijaan soivat Rogerilla vaivattomasti todella lujaa ilman negatiivisia sivuvaikutuksia. Vahvistin on kuin tehty 300 ohmisille Sennheisereille ja ZMF:ille.

Valmistaja ei kerro Rogerin lähtöimpedanssia, mutta se lienee korkeahko. Toisaalta vahvistimen tuottama ääni on melko vastaavaa kuulokkeiden impedanssista riippumatta, joten lukema on varmastikin lähempänä muutamaa kymmentä ohmia kuin 100 ohmia. Tästä päästäänkin siihen, että Roger värittää joka tapauksessa kuulokkeiden ääntä, mitä sen varmasti halutaankin tekevän.

Äänenlaatu

Roger on ääneltään hauska ja itseasiassa melko perinteinen putkivahvistin. Se kuulostaa täyteläisen lämpimältä ja sulavalta: keskibasso korostuu selvästi, eikä ylätaajuuksissa ole koskaan hyökkäävyyttä tai terävyyttä, jota huonommin äänitetyssä musiikissa tai kirkkaammissa kuulokkeissa voisi muutoin toisinaan esiintyä. Joku voisi tässä kohtaa olettaa vahvistimen äänen olevan myös pehmeää ja epäselvää, mutta esitystapa on päinvastoin suhteellisen kontrolloitu ja todella rytmikäs.

Korostunut ja voimakkaasti iskevä basso vetää väkisin suupieleni ylöspäin. Etualalla kuuluvista alataajuuksista huolimatta myös muut taajuudet ovat edelleen hyvin edustettuina, koska äänillä on mukavasti tyhjää tilaa ympärillään ja pienemmät musiikin yksityiskohdat pomppaavat selkeästi esiin kokonaisuudessa ikään kuin tähdet tummalla yötaivaalla. Kuuntelukokemus on erittäin putkimainen ja sopivilla kuulokkeilla koukuttava. Esimerkiksi Sennheiserin HD 600 ja HD 800 saavat äänensä Rogerilla lisää lämpöä ja orgaanisuutta.

Valmiiksi melko tummat ZMF Atticus ja Verite Closed puolestaan voivat kuulostaa pidemmän päälle liiankin paksulta ja synkältä, vaikka myönnänkin pitäväni esitystapaa edelleen todella hauskana. Rogerin äänestä puuttuu joka tapauksessa ilmavuutta, jonka sijaan musiikki kuulostaa aina melko tuhdilta ja intiimiltä. Tämä on mielestäni mukavaa vaihtelua transistorivahvistimille, muttei sovellu kriittisempään kuunteluun. Neutraalia putkivahvistinta etsivien kannattaakin joko katsella muita vaihtoehtoja tai vaihtaa mukana tulevat putket erilaisiin.

Myös vahvistimen luoma äänikuva on varsin intiimi. Koen äänen toistuvan läsnäolevasti silmieni edessä samaan tapaan kuin päässäni olisi virtuaalilasit. Musiikkiin syntyy helposti tunneyhteys, koska esiintyjä sijaitsee elävästi ikään kuin omassa olohuoneessa. Ääni ei hajaudu koskaan erityisen kaus sivuttaissuunnassa, mutta äänten ympärillä oleva tyhjä tila saa esitystavan tuntumaan edelleen tilavalta. Äänikuva on ylipäätään tuhdista bassontoistosta huolimatta useimmiten yllättävänkin läpinäkyvä, joten äänet on helppoa erottaa toisistaan. Toisaalta jos kuunneltu musiikki, kuulokkeet ja vahvistin korostavat yhtä aikaa ylempiä bassotaajuuksia, lopputulos pääsee väkisin puuroutumaan. Näin on käynyt välillä ZMF:n kuulokkeilla tuhdiksi tuotettua rockkia ja heviä kuunnellessa. Esimerkiksi rauhallisempi akustinen musiikki sen sijaan kuulostaa täyteläisellä bassolla höystettynä erinomaiselta.

Muut kokeilemani putket:

Koska Rogerin tuhti ääni on tarjonnut vaihtelua neutraalimman kuuloisille vahvistimilleni, en ole intoutunut kokeilemaan siinä kovinkaan monia erilaisia putkia. Hankin kuitenkin aikanaan kokeilumielessä melko hintavan Psvane CV181-T mk2 -putken sekä Sylvania 6X5GT:n tasasuuntaajaputkeksi. Näillä putkilla ääni muuttuu neutraalimmaksi ja selvästi ilmavammaksi ja avarammaksi. Toisaalta bassontoisto on edelleen tavallista painavampaa, joten siihen vaikuttavat varmasti omalta osaltaan vahvistimessa käytetyt toroidimuuntajat.

Sylvanian tasasuuntaajaputki tekee toistosta kontrolloidumpaa ja vähemmän paksua kasvattaen samalla hieman vahvistimen gain-tasoa. Psvanen CV181-T ei ole kaikkein mielenkiintoisimman tai hauskimman kuuloinen, mutta todella puhdasääninen. Jokin muu 6SN7-putki tarjoaisi luultavasti putkimaisemman lopputuloksen, mutta olen pitänyt myös hienostuneesta esitystavasta. Melko kohtuullisesti hinnoitelluista 6SN7-putkista löytyisi varmasti monia mielenkiintoisia vaihtoehtoja Rogerin kanssa kokeiltaviksi. Oletuksena Tor Audio on selvästi halunnut tehdä vahvistimestaan lämpimän ja täyteläisen kuuloisen.

Yhteenveto

Tor Audio Roger on ääneltään värittynyt ja hauska putkivahvistin, jota ei ole tarkoitettu tosikoille tai neutraalia ääntä tavoitteleville. Laite saa itseni keskittymään kuulokkeiden ja kuunteluketjun analysoinnin sijaan puhtaasti musiikista nauttimiseen, mikä on erinomainen saavutus. Jokin anteeksipyytelemättömässä putkisoundissa tekee kuuntelusta mukaansa tempaavaa. Koen esimerkiksi studio-olosuhteissa äänitetyn musiikin olevan vähemmän hiottua ja laskelmoitua, mikä lisää sen uskottavuutta. Roger sopii hyvin rentoon kuunteluun esimerkiksi raskaan työpäivän päätteeksi.

Kokonaisuutena vahvistin ei kuitenkaan lukeudu parhaimpien tai tasapainoisempien kuulemieni putkivahvistimien joukkoon, eikä sen hintalaatusuhdettakaan ole aivan helppoa arvioida. Ostin itse Rogerin käytettynä puoleen hintaan, joten en osaa sanoa, miten suhtautuisin siihen noin 700 euron hintaisena. Erikoisuudesta ja mielenkiintoisesta ulkonäöstä voisin toki maksaakin hieman extraa, vaikka rakenteessa onkin muutamia heikkoja kohtia. Kaikki toimii kuitenkin onneksi oikein, enkä ole havainnut kunnollisia putkia käyttäessä laisinkaan taustakohinaa. Vahvistin uutena ostaessa Tor Audiolta kannattanee kysäistä pakettiin mukaan muutama ylimääräinen varaputki, koska iäkkäiden neuvostoputkien laadussa tuntuu olevan vaihtelua.

Putkia Rogerissa on ylipäätään vain kaksi kappaletta, joten erilaisten putkien kokeileminen ei maksa maltaita. Tässä on omat etunsa, koska enemmän putkia sisältävissä vahvistimissa “tube rolling” syö nopeasti lompakkoon useiden satojen eurojen loven. Roger asettuu myös hinnaltaan esimerkiksi Eufonikan vahvistimien ja Feliks Audio Echo mk2:n välimaastoon, joten se voisi olla niille jonkinlainen vaihtoehto. Monien pöydältä Tor Audion vahvistimia ei ainakaan löydy, joten sellainen hankkimalla on mahdollista erottautua massasta.

Plussat ja miinukset:

+ Lämmin, sulava ja intiimi ääni on miellyttävää kuunneltavaa
+ Hauskan voimakas ja rytmikäs bassontoisto
+ Toistaa vaivatta dynaamisia kuulokemalleja
+ Ei taustakohinaa
+ Uniikki ulkonäkö
+ Ei vie paljoa tilaa pöydällä
+ Sisältää vain kaksi putkea, joten erilaisten kokeileminen on suhteellisen edullista

– Tuhti ääni voi olla liikaa valmiiksi täyteläisen kuuloisille kuulokkeille
– Ei toista kunnolla matalaimpedanssisia planaarikuulokkeita
– Kuulokeliitin sijaitsee hankalassa paikassa
– Rakenteessa on muutamia heikkoja kohtia
– Neuvostoliittolaisten vakioputkien laadussa on suurta vaihtelua