Referenssi Itävallasta: Austrian Audio Composer & Full Score one

Kirjoittaja: Sword of Damocles

Nimensä mukaisesti Itävaltaan sijoittuvan Austrian Audion perustivat vuonna 2017 AKG:n entiset työntekijät sen jälkeen, kun yrityksen lähes 70 vuotta toiminut pääkonttori suljettiin Wienissä. Tätä edelsi yrityskauppa, jossa AKG:n omistanut Harman International myytiin Samsungille, joka päätti uudelleenjärjestellä toimintoja. Alkuperäisestä AKG:stä ei olekaan enää jäljellä juuri mitään, sillä sen nimellä myytävät kuulokkeet (paitsi ilmeisesti vanhat mallit) valmistetaan nykyään Kiinassa ja pääkonttorikin sijaitsee Yhdysvalloissa. Austrian Audio sen sijaan otti tehtäväkseen palauttaa Itävaltalaiset kuulokkeet jälleen maailmankartalle.

Vielä toistaiseksi valmistajan useat keskihintaiset studiokuulokemallit eivät ole juurikaan saavuttaneet mainetta, vaan Hi-X55 muodostui jopa katastrofaalisen taajuusvasteensa myötä harrastajien keskuudessa eräänlaiseksi vitsiksi. Esimerkiksi uudemmasta Hi-X65:stä on kuitenkin jo pidetty enemmän, joten virheistä on selvästi opittu. Ehkäpä siksi Austrian Audio uskaltautuikin julkaisemaan vuoden 2023 loppupuolella ensimmäisen hintavamman kuulokemallinsa avoimella rakenteella toteutettuna.

Varsin mieleenpainuvasti nimetty The Composer (tuotesivu) verottaa premium-tason referenssikuulokkeita etsivän lompakkoa 2500 eurolla tai samaan aikaan julkaistu Full Score one -transistorivahvistin (tuotesivu) ostamalla vielä 1500 eurolla lisää. Molemmat valmistetaan odotusten mukaisesti Itävallassa. Kohdeyleisöksi tuotteilleen valmistaja mainitsee laadukkaan äänentoiston tuntijat (connoisseur) ja ammattilaiset, mutta mikään ei toisaalta estä myöskään hintavampaa kuulokesettiä kasaavia harrastajia hankkimasta tätä 4000 euron yhdistelmää tai vaihtoehtoisesti vain kuulokkeita tai vahvistinta. Itse lienen jossakin määrin kuulokeasiantuntija, mutta edustan kuitenkin testaajana harrastajaa ilman ammattitaustaa.

Austrian Audion kuulokkeisiin en ole tutustunut tätä ennen, mutta valmistaja on pyörinyt jo pidempään mukana juttuideoita sisältävällä listallani. Päätinkin aloittaa suoraan huipulta, sillä Audiokaupan omistama AK-Hifisystems pystyi ilahduttavasti lainaamaan The Composerin (tästä eteenpäin pelkkä Composer) ja Full Score one:n arvioitavakseni. Kiitokset yhteistyöstä ja tervetuloa oppimaan tuotteista lisää! Aloitetaan kuunteluketjun mukaisessa järjestyksestä eli vahvistimesta.

Full Score one

  • Julkaisuvuosi: 2023
  • Valmistusmaa: Itävalta
  • Hinta: 1499 EUR
  • Tyyppi: Kuulokevahvistin
  • Liitännät: XLR- ja RCA-sisääntulot
  • Kuulokeliittimet: 4-pin-XLR ja 2x 6,35 mm
  • Gain-taso: +4 dB
  • THD+N: 0,0005 % (1 kHz)
  • SINAD (1 kHz): 86 dB @ 50 mVrms / 107 dB @ 3 Vrms
  • Maksimaalinen antoteho (lähde Headphoneshow/Goldensound): 1,2 W @ 32 ohm (4V input) / 3 W @ 32 ohm (6V input) | 0,13 W @ 300 ohm (4V input) / 0,5 W @ 300 ohm (6V input)
  • Ominaisuuksia: Painikkeella aktivoitava TTT-tila (True Transient Technology)
  • Mitat (L x P x K): 265 x 220 x 65 mm
  • Paino: noin 2,8 kg

Rakenne ja liitännät

Täysin metallista valmistettu Full Score one on kuulokevahvistimeksi melko suurikokoinen, mutta sen lieneekin tarkoitus tulla huomatuksi ja pysyä tukevasti pöydällä. Pidän yönsinistä väritystä tyylikkäänä ja ylipäätään mukavana vaihteluna monille mustille ja hopeisille laitteille. Vahvistin tuntuu myös jokaista yksityiskohtaansa myöten äärimmäisen laadukkaasti tehdyltä, joten 1500 euron hinnalle saa mielestäni sen osalta vastinetta. Muotoilu ja erityisesti pyöristetyt reunat muistuttavat mielenkiintoisesti Toppingin DX-sarjan laitteita, kuten DX5:tä ja DX7:ää, mikä ei kuitenkaan ole laisinkaan huono asia. Yläkanteen on kaiverrettu suuri Austrian Audion logo.

Etureuna sisältää virtapainikkeen ja TTT-painikkeen (tästä kohta lisää) lisäksi luukun taakse piilotetun XLR-kuulokeliittimen sekä kaksi 6,35 millimetrin liitintä. Ellei XLR-liitännälle ole tarvetta, laitteen ulkonäkö saadaan pidettyä siistimpänä luukku sulkemalla. Oikeaan reunaan sijoitettu suuri äänenvoimakkuudensäädin on litteä, mutta siitä on helppo ottaa kiinni. Se pyörii myös tasaisesti, joten käytettävyys on siltä osin kunnossa. Itse olisin kuitenkin vielä toivonut, että säätimen osoitin olisi merkitty näkyvämmin, koska en pysty käytännössä näkemään sitä laisinkaan, vaikka sijoittaisin vahvistimen puolen merin päähän eteeni. Sama vaivaa kuitenkin jostakin syystä valtaosaa nykylaitteista aivan kuin säätimen asentoa tarvitsisi hävetä.

Takaosa Full Score one:ssa on hyvin yksinkertainen, koska sinne on sijoitettu vain XLR- ja RCA-sisääntuloliitännät sekä virtaliitin. Tämä paljastaakin samalla, ettei laitetta ole mahdollista käyttää esivahvistimena, vaan se on puhdasverinen kuulokevahvistin.

Sisäinen toteutus ja toiminnot

Full Score one on toimintaperiaatteeltaan täysin analoginen (Class B painotuksella) ja siinä on käytetty valmistajan mukaan vain laadukkaita erilliskomponentteja. Laitteen käyttäminen ei oikeastaan voisi olla enää suoraviivaisempaa, sillä erillisestä painikkeesta aktivoitavaa TTT-asetusta lukuun ottamatta muita säätöjä ei ole tarjolla. Edes gain-tasosta ei tarvitse murehtia, vaan potentiometri on säädetty epälineaariseksi siten, että äänenvoimakkuus kasvaa liikeradan alkupäässä normaalia hitaammin. Tämän myötä vahvistin sopii hyvin niin herkille in-ear-kuulokkeille kuin hieman vaativammille planaarikuulokkeille.

Matalahkon gain-tason (tiettävästi +4 dB) vuoksi maksimaalinen antoteho jää toisaalta varsin pieneksi etenkin, jos vahvistimeen liitetään tavanomainen 4 voltin lähtöjännitettä syöttävä DAC. Tällöin Full Score one:sta irtoaa Headphoneshow:lle laitemittauksia tekevän Cameron Oatleyn (Goldensound) mukaan 32 ohmin kuormalla 1,2 wattia ja 300 ohmin kuormalla 0,13 wattia – useimpiin tilanteisiin riittäviä, mutta hintaan nähden vaatimattomia lukemia. Jos DAC:in lähtöjännite on kuitenkin 6 volttia, antoteho kolminkertaistuu ollen 32 ohmin kuormalla noin 3 wattia. Antoteho pysyy samana myös balansoimattomia kuulokeliitäntöjä käyttäessä, koska vahvistin on rakenteeltaan vain osittain balansoitu. Valmistaja ei ilmoita lähtöimpedanssia, mutta se on oletettavasti matala, koska Composer-kuulokkeiden epätasainen impedanssikäyrä edellyttää sitä.

Full Score one:n ylivoimaisesti tärkein yksittäinen ominaisuus on Austrian Audion kehittämä TTT-teknologia (True Transient Technology), jonka on tarkoitus “parantaa” transienttitoistoa ja selkeyttää musiikin sisältämiä yksityiskohtia. Valmistaja vihjaa vahvistimen reagointikyvyn ja toiston olevan tällöin ikään kuin nopeampaa. Samalla ongelmaksi voi ilmeisesti muodostua yhteensopivuus vanhemman, “hitaammalle” laitteistolle miksatun, musiikin kanssa, joten TTT-ominaisuus saadaan myös tarvittaessa kytkettyä pois päältä.

Cameron Oatley (Goldensound) havaitsi TTT:n madaltavan huomattavasti transienttien välistä säröä, joten ominaisuus tekee periaatteessa juuri sen, mitä lupaakin. Sen myötä Full Score one suoriutuu myös kilpailukykyisesti useimpiin muihin moderneihin vahvistimiin verrattuna, kun taas ilman sitä laitteen suunnittelua voitaisiin kutsua nykymittapuulla lievästi vialliseksi. TTT vaikuttaakin osittain markkinointitempulta, sillä Full Score one olisi voitu suunnitella suoraan mahdollisimman pienisäröiseksi mainostamatta asiaa erikoisominaisuutena. Toisaalta pidän edelleen hyödyllisenä sitä, että ominaisuus voidaan ottaa pois päältä, mikäli joku kokee äänen siten miellyttävämmäksi. Voikin olla, että Austrian Audion insinöörit ja markkinointi ovat vaan nähneet asian hieman eri tavalla. Vahvistin on joka tapauksessa suunnittelultaan laadukas, sillä siitä ei kuulu millään kokeilemallani kuormalla (herkät in-ear-kuulokkeet mukaan luettuna) havaittavaa taustakohinaa tai muitakaan häiriöääniä. Potentiometrin kanavatasapainokin on liikeradan alkupäässä oikein hyvä.

The Composer

  • Julkaisuvuosi: 2023
  • Valmistusmaa: Itävalta
  • Hinta: 2499 €
  • Rakenne: Avoin, over-ear
  • 49 mm:n dynaamiset elementit DLC-kalvolla (diamond-like carbon) ja rengasmagneeteilla
  • Impedanssi: 22 Ohm
  • Herkkyys: 112 dB/V | 95,5 dB/mW
  • Paino: 385 g (ilman kaapelia)
  • Liitintyyppi: 2x 2-pin banana plug
  • 3 kaapelia: 3 metrisissä kaapeleissa liittiminä XLR ja 3,5 mm ja 1,4 metrisessä kaapelissa liittimenä 4,4 mm
  • Lisävarusteet: Puinen säilytyslaatikko ja 6,35 mm:n adapteri
  • Takuu: 5 vuotta (vaatii rekisteröinnin)

Tuotepakkauksen sisältö ja lisävarusteet

Composer toimitetaan mustassa puulaatikossa, jollaisia näkee nykyään enää harvemmin useimpien valmistajien siirryttyä mahdollisimman ekologisiin pahvipakkauksiin. Kuulokkeet tuntuvatkin heti automaattisesti tavallista erityisemmiltä. Tuotepakkaukseen sisältyy myös peräti kolme erilaista kaapelia (liittimet XLR, 4,4 mm ja 3,5 mm), mikä onkin hyvä asia, koska ne kiinnittyvät kuulokkeisiin täysin poikkeuksellisilla banaaniliittimillä, joihin sopivia vaihtokaapeleita ei vielä juurikaan markkinoilta löydy. Tavallisesti näkisin tämän käyttöä häiritsevänä asiana, mutta Austrian Audion toimittaessa kaikki tarvittavat kaapelit voin keskittyä systeemin näppäryyteen. Composerin kupit ovat muotoilultaan niin litteät, ettei niihin olisi mahtunut tavanomaista kuulokeliitintä, vaan asia on täytynyt ratkaista kylkeen asennettavilla liittimillä. Enpä olisi itse keksinyt banaaniliittimiä siistimpää ratkaisua, joten tätä voitaneen kutsua jonkinlaiseksi innovaatioksi.

Mukana tulevat kaapelit ovat varsin ohuita ja kevyitä eli käytön aikana lievästä sotkeutumistaipumuksestaan huolimatta riittävän huomaamattomia. Kangassukitus ei onneksi ole erityisen mikrofoninen, koska kuppeihin haarautuva osa on kuminen. En näkisikään valtavaa tarvetta parempien kaapeleiden hankkimiselle (jos niitä edes olisi olemassa) muutoin kuin mahdollisesti ulkonäkösyistä. Jos Composerin oletetaan kuitenkin olevan suunnattu ensisijaisesti ammattikäyttöön, kaapeleiden ulkonäöllä ei ole juurikaan merkitystä. Banaaniliittimet on helppo irrottaa ja kiinnittää, ja niiden muotoilu sopii saumattomasti yhteen kuulokkeiden kanssa.

Rakenne ja käyttömukavuus

Composer painaa 385 grammaisena hieman enemmän kuin Sennheiser HD 800 (S) (330 g), mutta toisaalta vähemmän kuin vaikkapa Hifiman HE1000 V2 (420 g), Meze Audio Empyrean 2 (455 g) ja T+A Solitaire P-SE (440 g). Audeze MM-500 ja ZMF Atrium puolestaan painavat jo yli 100 grammaa enemmän, joten Austrian Audio on onnistunut pitämään rakenteen useimpia kilpailijoitaan kevyempänä. Tästä voidaan kiittää siroa sankarakennetta, minimaalisia kuppeja sekä dynaamisia elementtejä, jotka painavat vähemmän kuin planaarielementit järeine magneetteineen. Composer on myös mielestäni todella onnistuneen muotoinen, koska sen ovaaleista kupeista on miellyttävää tarttua kiinni. Kupit voidaan kääntää vaakatasoon molempiin suuntiin, mikä helpottaa kuulokkeiden pöydälle asettamista.

Composerin suunnittelussa ei ole unohdettu myöskään 2500 euron hintalapun edellyttämää laadukkuutta, sillä kuulokkeet on valmistettu lähes yksinomaan metallista. Se on vieläpä sävytetty siniseksi, jotta ulkonäkö sopii yhteen Full Score one -vahvistimen kanssa. Muina mielenkiintoisina yksityiskohtina toimivat kuulokeliittimien uniikki sijainti sekä muutamat punaiset yksityiskohdat, kuten pääpannan tikkaus ja Austrian Audion logo elementin renkaan muotoisen magneetin keskellä. Kokonaisuus ei mielestäni herätä liikaa huomiota, mutta näyttää samalla tyylikkäältä ja mielenkiintoiselta. Kuppirakenne on lähes täydellisen avoin, koska elementin kehyksen takapuoli on rakennettu valtaosin metalliverkosta.

Korvapehmusteet kuulokkeisiin kiinnittyvät Meze Audio Empyreanin tapaan magneeteilla eli niiden irrottaminen ja kiinnittäminen on todella vaivatonta. Mukana tulevat pehmusteet on päällystetty jokseenkin hiostavalla keinonahalla, mutta lukemani mukaan Austrian Audio olisi tuomassa loppuvuodesta 2024 myyntiin myös erilaisia pehmusteita sekä niiden alle asetettavia korokkeita. Muutaman millimetrin korotuksesta olisikin itselleni hyötyä, sillä korvanlehteni osuvat koko ajan kevyesti elementin päälle liimattuun vaahtokerrokseen. Se on kuitenkin pehmeä, joten korvani eivät onneksi asiaa suuremmin säikähdä.

Muutoin korvani mahtuvat pehmusteiden sisään helposti, koska korva-aukko on valtava. Hyvänä puolena korvan sijainti ei vaikuta juurikaan taajuusvasteeseen, joten kuulokkeiden päähänasettelussa voidaan painottaa huoletta käyttömukavuutta, joka on jo valmiiksi erinomaisella tasolla rakenteen keveyden ja lempeän istuvuuden ansiosta. Composer on selvästi suunniteltu käytettäväksi vaikkapa koko päivän ajan.

Sopivan käyttöasennon löytymistä voidaan edistää mielenkiintoisella lisäsäädöllä, joka mahdollistaa kuppien kulman kääntämisen sankaan nähden. Tällöin sanka saadaan asettumaan otsalle päin tai vaihtoehtoisesti kupit istumaan korvilla hieman viistosti. Täten jokainen pystyy varmasti löytämään itselleen mukavan käyttöasennon ja asettamaan pehmusteet siten, että ne sulkeutuvat tiiviisti korville. En ole edes osannut toivoa kyseistä säätömahdollisuutta, mutta se on oikein kätevä.

Suurin huolenaiheeni Composerissa liittyy puolestaan sen pääpannan korkeuteen, sillä kuulokkeet voivat olla pienipäisille jokseenkin suuret. Tähän johtopäätökseen olen tullut sen vuoksi, että minun ei tarvitse säätää korkeutta ylöspäin laisinkaan, vaikka yleensä sille on usempien kuulokkeiden kanssa tarvetta. Jos kuitenkin Composerin korkeutta säätäisin, se tapahtuisi nostamalla pääpehmustetta pykälittäin ylöspäin. Muovinen säätömekanismi vaikuttaa pienuutensa vuoksi aavistuksen heiveröiseltä, joten jää nähtäväksi, miten se kestää pidemmässä käytössä. Valmistajan tarjoama 5 vuoden takuu luo kuitenkin luottamusta siitä, että vähintään varaosia tulee olemaan saatavilla. Kuulokkeiden pääpehmusteeseen on panostettu tavallista enemmän, koska sen reunoissa kulkee kaksi kapeaa vaahtoharjannetta, kun taas keskikohta on verkkokangasta, joka estää pään hikoilua. Pehmusteosa on lisäksi todella taipuisa, joten se mukautuu erinomaisesti pään muotoon.

Äänenlaatu

Kuulokkeiden taajuusvastemittaukset on tehty IEC711-standardin mukaisella laitteistolla ja KB501X-mallisilla silikonikorvilla. Kuvaajissa käytetään vertailupohjana tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa Harmanin tavoitekäyrää (vuoden 2018 versio), joka on yleistys siitä, millaisen taajuusvasteen mukainen ääni kuulostaisi suurimman osan mielestä hyvältä ja vastaisi tasapainoisia kaiuttimia hyvin akustoidussa huoneessa. Lisätietoa mittauksista ja niiden tarkkuudesta löytyy Taajuusvastemittaukset-sivulta. The Composer:in taajuusvaste on myös vertailtavissa muiden mitattujen kuulokkeiden kanssa Squiglink-vertailutyökalun avulla.

Kuuntelin Composeria testijakson aikana pääasiassa Full Score one -vahvistimella käyttäen DAC:ina sekä Schiit Audio Bifrost 2:ta että SMSL VMV D1SE:tä. Musiikkini toistui Tidal-suoratoistopalvelusta korkeimmalla mahdollisella laadulla sekä FLAC-tiedostoina tietokoneeltani.

Taajuusvaste:

Composer on mielestäni onnistunut näkemys referenssityylisistä kuulokkeista, sillä sen tuunaus painottaa odotetusti toiston selkeyttä ja erottelua unohtamatta myöskään kuulostaa pääpiirteittäin luonnolliselta. Etenkin 3 kHz:n ja 6 kHz:n painotukset tekevät esitystavasta mikroskooppimaisen tarkan näillä taajuuksilla toistuville yksityiskohdille. Samalla 800–2000 hertsin väli toistuu kuitenkin tavallista rauhallisemmin pehmentäen joidenkin soittimien, kuten sähkökitaroiden, särmikkyyttä sekä vokalistien energisyyttä.

Vastaava tuunaustyyli on tuttu myös monista Hifiman-malleista (esim. eri HE1000- ja Arya-versiot), Sennheiser HD 800-sarjasta ja uusimpana Meze Audio Empyrean 2:sta. Tämän vuoksi ei olekaan suurempi yllätys, että Composer kuulostaa niiden tapaan avaralta ja levittää musiikin eri osa-alueet helposti havainnoitaviksi. Tulen kiinnittäneeksi automaattisesti huomiota äänikuvassa tapahtuviin asioihin, koska vokalisti sijoittuu kokonaisuudessa hieman tavallista etäämmälle, eikä soittimien energiakaan puske erityisen voimakkaasti kohti. Toisaalta laulusta jäävät puuttumaan kaikkein pienimmät nyanssit ja ihokarvoja pystyyn nostava läsnäolevuus, joten avaran äänikuvan tavoittelusta seuraavat kompromissit on hyvä tiedostaa.

Koska olen kuullut hyvin vastaavia kuulokkeita ennenkin, Composer ei alussa tuntunutkaan kovinkaan erityiseltä. Pian opin kuitenkin arvostamaan sen pieniä parannuksia esikuviinsa nähden. Kuulokkeiden diskantti on ensinnäkin vähemmän kirkasta Hifimaneihin ja HD 800-sarjaan verrattuna, joten 6 kHz:n ajoittaista terävyyttä lukuun ottamatta äänessä ei ole korostunutta sihinää tai säihkettä, eikä myöskään mainittavaa sibilanssia. Kirkkaampien kuulokkeiden ilmavuus sopii kyllä joihinkin tilanteisiin, mutta Composer kuulostaa mielestäni luonnollisemmalta ja sitä on rennompaa kuunnella. Tämä on suuri etu esimerkiksi hieman karkeammaksi tuotettua musiikkia kuunnellessa.

Toisekseen Composer toistaa erinomaisesti bassoa muistuttaen lineaarisuudeltaan enemmän planaarikuulokkeita kuin perinteisiä dynaamisia kuulokemalleja. Alabasso ei romahda yhtään alaspäin, vaan nousee jopa aavistuksen koholle 20–50 hertsin välillä. Tämän ansiosta toistossa on mukavasti potkua ja syvyyttä, ja ylipäätään dynaaminen ote. Kuulokkeiden ääni on selvästi tukevampaa HD 800-sarjaan verrattuna ja muistikuvieni mukaan hauskempaa myös HE1000 V2:een verrattuna. Keskibasso ei myöskään korostu samaan tapaan kuin Empyrean 2:ssa, joten alataajuudet pysyvät sitä selkeämpinä.

Rauhallisempi diskantti sekä tukevampi bassontoisto ovat mielestäni riittäviä parannuksia Composerin iäkkäämpiin kilpailijoihin nähden, mutta kuulokkeiden hinnoittelu ja markkinatilanne herättävät hieman kysymysmerkkejä. Composer maksaa nimittäin muutaman satasen enemmän kuin esimerkiksi tehdashuolletut Hifiman HE1000 V2 ja Sennheiser HD 800 S yhdessä. Uutenakin kummankin saa noin 1000 euroa Composeria edullisemmin, mikä on merkittävä säästö pohjimmiltaan melko vertailukelpoisista kuulokkeista. Tähän joukkoon täytyy toisaalta laskea mukaan myös Meze Audion Empyrean 2, joka maksaa puolestaan 500 euroa enemmän kuin Composer. Lieneekin nykysuuntauksen mukaista, että uudet kuulokkeet maksavat aiempaa enemmän. Kaikesta huolimatta Austrian Audio on onnistunut tekemään erinomaiset kuulokkeet, joita pidän oman tyylisuuntauksensa tasapainoisimpina.

Basso:

Basso toistuu Composerilla selkeästi ja useimmissa tilanteissa riittävän tukevasti kuulostaakseen myös hauskalta. Äänessä on mukavasti syvyyttä ja soittimilla tukeva pohja. Etenkin elektronista musiikkia kuunnellessa voisin kuvitella kyseessä olevan planaarikuuloke, koska avoimet dynaamiset mallit synnyttävät vain harvoin vastaavaa äänenpainetta. Vastaavasti keskibasso potkii mielestäni hieman miellyttävämmin kuin monissa avoimissa planaarikuulokkeissa. Minkäänlaista bassokorostusta ei toisaalta pääse syntymään, koska koholle nousevat ylätaajuudet vievät oman osansa huomiosta. Tämän vuoksi bassomusiikin kuunteluun löytyy edelleen monia hauskempia kuulokkeita. Lujempaa potkivasta keskibassosta pitävät saattaisivat puolestaan pitää esimerkiksi ZMF:n kuulokkeista tai Meze Audion Empyrean-malleista. Voimakkaammin bassoa toistavat suljetut kuulokemallit ovatkin sitten jo oma lukunsa.

Keskitaajuudet:

Composerin keskitaajuuksille on luonteenomaista selkeä ja avara ote. Sekä vokalisti että soittimet tulevat tarkasti esiin kokonaisuudessa, mutta eivät varsinaisesti vedä huomiota itseensä. Tämä johtuu hieman vaimeammin toistuvasta 800–2000 hertsin taajuusalueesta, joka pehmentää äänen energisyyttä ja tavallaan loitontaa hieman yksityiskohtia, jotka nousisivat normaalisti toiston keskiöön. Luonnehtisinkin Composerin keskitaajuuksia Empyrean 2:n tapaan hieman etäisiksi, mutta olen kuitenkin tottunut asiaan varsin nopeasti etenkin, kun äänenväri pysyy edelleen melko luonnollisena.

Tilavuuden tunteen etuna on mahdollisuus tarkastella helpommin ääntä vokalistin ja etualalle miksattujen soittimien ympärillä. Pienet korostukset 3 kHz:n ja 6 kHz:n kohdilla tuovat tiettyjä asioita vaivattoman oloisesti esille. Tämä synnyttää myös ääneen lievästi kirkkaan vivahteen, vaikka ylin diskantti ei varsinaisesti kuulokkeissa korostukaan, enkä havaitse voimistettua sibilanssiakaan. Itse en toisaalta olekaan erityisen herkkä preesensalueen korostumille, kun taas toisille 6 kHz:n ympäristö saattaa kuulostaa Sennheiser HD 800-sarjan tapaan jokseenkin ärsyttävältä ja karkealta. Tämän vuoksi Composeria kannattaisi koekuunnella ennen sen ostamista.

Keskitaajuuksiin jäävän “kuopan” varjopuolena menetetään osa vokalistin intiimiydestä ja läsnäolevuudesta, joten Composer ei välttämättä miellyttäisi Sennheiser HD 600-sarjan tapaisesta toistosta tai ylipäätään Harmanin tavoitekäyrästä sellaisenaan pitäviä. Myös joidenkin soittimien, kuten sähkökitaran, pienimmät nyanssit toistuvat hieman pehmennetysti. Näkisin tästä olevan toisaalta välillä myös hyötyä esimerkiksi aggressiiviseksi tuotettua rock-musiikkia kuunnellessa, ellei joku satu pitämään nimenomaan rajusta räväkkyydestä. Esimerkiksi Hifiman HE1000 ja Arya toistavat tällaista musiikkia terävämmin, joten ne voivat kuulostaa herkemmin ylienergisiltä. Composerilla on oma avara tyylinsä, joka lieventää hieman toiston särmikkyyttä, mutta lisää tilallista erottelua. Tämä on mielestäni validi tapa toteuttaa referenssityyliset kuulokkeet, koska määritelmä on ylipäätään lavea.

Itse pidän Composerin keskitaajuuksia hieman tasapainoisempina melko vastaavan tyyliseen Empyrean 2:een verrattuna, koska Meze Audion kuulokkeissa välimatka eri taajuusalueiden välillä on suurempi ja osa äänestä sen myötä etäisemmän tuntuista. Composer loistaa muutoin samoissa asioissa eli sen toisto on selkeää ja yksityiskohtaista olematta liian analyyttista tai raskasta kuunnella. Erinomainen bassontoisto auttaa omalta osaltaan tasapainottamaan lievää kirkkautta, koska ilman sitä ääni olisi tyyliltään ohuempaa. Nyt yksityiskohtaisuus tulee selkeästi esiin tukevalla pohjalla säestettynä, ja avaraa ääntä on miellyttävää kuunnella pitkiäkin aikoja.

Composerin elementtien suurin erikoisuus on renkaan muotoinen magneettirakenne, jonka keskiosa on avoin samaan tapaan kuin monissa Focalin kuulokkeissa.

Diskantti:

Composer sekä on että ei ole kirkas kuuloke. Tämä johtuu ensinnäkin 6 kHz:n korostumasta, joka terävöittää väkisin tiettyjä ääniä ja saattaa saada jotkin kappaleet kuulostamaan aavistuksen rosoisilta. Toiston selkeyttä on tavallaan hieman voimistettu. Toisaalta esimerkiksi Sennheiser HD 800-sarjaan ja Hifimaneihin verrattuna toistossa ei ole yhtä korostunutta sihinää tai räiskyvyyttä, joka saisi esimerkiksi rumpujen lautaset kuulostamaan epäluonnollisilta tai voimistaisi merkittävissä määrin sibilanssia. Composerin ylimmät diskanttitaajuudet onkin saatu pidettyä hyvin kurissa, joten lautaset kuulostavat omaan makuuni juuri sopivilta. Ymmärrän kuitenkin esiin nousseet näkemykset siitä, että äänessä voisi olla ilmavuutta hieman enemmänkin. Composeria kirkkaammat kuulokkeet, kuten vaikkapa juuri HD 800 (S), tekevät klassisesta musiikista hieman vaikuttavamman kuuloista. Composer on kuitenkin nähdäkseni suunniteltu tasapainoisemmaksi kuulokkeeksi, joka ei pyrikään olemaan yhden genren ihme.

Itselleni kuulokkeet jäivät testijakson aikana 95 prosenttia ajasta kirkkaudeltaan sen rajan alle, jota alkaisin pitää ärsyttävänä. Nautin toiston tarkkuudesta ja erottelusta, koska sitä ei ole saavutettu ylintä diskanttia epäluonnollisesti korostamalla. Tältä osin Composer eroaa Hifimanin kuulokkeista. Jos joku toivoo vieläkin voimakkaammin yksityiskohtia esiin tuovaa esitystapaa, esimerkiksi Hifiman Arya tai HE1000 sopivat siihen tarkoitukseen. Muutoin Composer on mielestäni miellyttävämpää kuunneltavaa myös hieman rennommalla otteella ja laadultaan keskinkertaisempaa musiikkia kuunnellessa.

Muita havaintoja:

Minulla on oikeastaan tällä kertaa testaamistani kuulokkeista hyvin vähän muuta kommentoitavaa. Composer kuulostaa avaralta ja erottelukykyiseltä ja dynamiikkakin on hyvällä tasolla. Lopputulos tuntuisi mukailevan melko suoraan taajuusvastetta, koska avoin kuppirakenne tai särö eivät vaikuta kuultavasti ääneen, eikä Austrian Audio ole myöskään tavoitellut valitsemallaan dynaamisella elementillä mitään poikkeuksellista, vaan ennen kaikkea selkeää toistoa. Tältä osin Composer antaa kuitenkin mielestäni jonkin verran tasoitusta planaarielementit sisältäville kilpailijoilleen, sillä en koe sen olevan aivan yhtä erottelukykyinen tai “läpinäkyvä”. Lisäenergia keskitaajuuksiin ja diskanttiin kompensoisi kuitenkin varmasti tilannetta, joten lievä pehmeys voi myös olla seurausta tuunauksesta. Tämä voitaisiin nähdä vaihtoehtoisesti yhtenä Composerin vahvuuksista, koska se ei painota yksityiskohtaisuutta liikaakaan, vaan antaa tietyllä tapaa kuuntelijan valita itseään kiinnostavat osa-alueet.

Havaintoja vahvistuksesta

Tästä päästäänkin kuulokkeiden vahvistamiseen ja sitä myötä myös havaintoihini Full Score one:sta. Heti alkuun todettakoon, että Austrian Audion kuulokkeet ja vahvistin sopivat mielestäni erinomaisesti toisilleen, koska ne ovat ääneltään hyvin saman tyyliset. Composer toimisi loistavasti myös edullisilla mobiililaitteilla ja dongle-ratkaisuilla, koska sen impedanssi on matala ja herkkyyskin kohtuullisen suuri 95,5 dB/mW. Yleisesti ottaen kuulokkeita voisi olla järkevintä kuunnella vahvistimella, jonka lähtöimpedanssi on matala.

Composerin oma impedanssikäyrä on epätasainen, sillä impedanssi nousee valmistajan ilmoittamasta 22 ohmista 42 ohmiin saakka 30 hertsin kohdalla ja 32 ohmiin saakka 15 kilohertsin kohdalla. Vaikka impedanssi jääkin kokonaisuutena matalaksi, pienestä epätasaisuudesta johtuen kuulokkeet reagoivat herkästi vahvistimen lähtöimpedanssiin. Jo 10 ohmin lähtöimpedanssi alkaa voimistaa bassotaajuuksia samaan tapaan kuin useimmissa Focalin kuulokemalleissa. Samalla myös ylin diskantti voimistuu hieman. Mittasin Composerin taajuusvasteen korkealla 120 ohmin lähtöimpedanssilla osoituksena siitä, millaisia muutoksia esimerkiksi tietynlaisista putkivahvistimista aiheutuisi. Voimistuva murina bassotaajuuksilla voi olla joillekin positiivinen asia, mutta ääni ei enää vastaa täysin sitä, mitä Austrian Audio on kuulokkeillaan tavoitellut. Jos tältä halutaan välttyä, kannattaa valita vahvistin mahdollisimman lähellä nollaa olevalla lähtöimpedanssilla. Myös Full Score one vaikuttaisi olevan tällainen.

Kuuntelin testijakson aikana Full Score one:lla monia erilaisia kuulokkeita vertaillen laitteen ääniprofiilia ylistystä saaneeseen Ferrum Audio OOR -vahvistimeen, joka maksaa 500 euroa enemmän. Palaan OOR:iin tarkemmin sen arvostellessani, mutta tässä yhteydessä on huomionarvoista, että Composer kuulostaa mielestäni hieman paremmalta ja tarkoituksenmukaisemmalta Full Score one:lla. Tämä johtuu nähdäkseni siitä, että OOR pehmentää jonkin verran kuulokkeiden ylintä diskanttia ja tekee myös keskitaajuuksista aavistuksen lämpimämmät. Tyyli ei täysin tue Composerin vahvuuksia tai referenssihenkisyyttä, vaan saa sen kuulostamaan jopa hieman tylsältä ja tukkoiselta. Full Score one puolestaan säilyttää toiston avarampana ja sopivasti terävämpänä eli kuulokkeet eivät varsinaisesti muutu siitä, mitä ne jo valmiiksi ovat. Toisaalta Full Score one ei myöskään kuulosta millään tapaa liian kirkkaalta tai analyyttiselta, vaan hyvällä tavalla täsmälliseltä ja neutraalilta. Erityisesti diskantti toistuu ihailtavan vaivattomasti ilman pistävyyttä. OOR ei ole yhtä ilmava, mutta lisää puolestaan bassoon potkua.

Havaitsin kahden vahvistimen välillä vastaavia eroja myös muilla kuulokkeilla, mutta tilanteeseen vaikutti yllättävän paljon käytössä ollut DAC. Schiit Audio Bifrost 2 saa nimittäin OOR:in kuulostamaan entistä rauhallisemmalta, kun taas neutraalimmalla SMSL VMV D1SE:llä vahvistin herää paremmin eloon ja osoittaa omat vahvuutensa Full Score one:een verrattuna erityisesti äänikuvan syvyydessä ja kerrostuneisuudessa. Full Score one muuttuu DAC:ia vaihtamalla vähemmän, mutta hyötyy mielestäni Bifrost 2:n tietynlaisesta “orgaanisuudesta”.

Tiivistettynä enemmän tehoa vaativat planaarikuulokkeet, kuten Dan Clark Audio E3 ja Hifiman HE-6, kuulostavat vaikuttavammalta OOR:illa, kun taas useimpia dynaamisia kuulokemalleja kuuntelin hieman mieluummin Full Score one:lla etenkin, jos valitsin DAC:iksi Bifrost 2:n. Myös vahvistustarpeeltaan helpommat planaarit, kuten ZMF Caldera, kuulostivat oikein hyvältä Bifrost 2 & Full Score one -yhdistelmällä. Tykästyinkin Austrian Audion vahvistimeen enemmän kuin ennakkoon odotin. OOR on mielestäni edelleen sopivan DAC:in ja haastavampien kuulokkeiden kanssa parempi vahvistin, mutta juuri Composerille Full Score one sopii erinomaisesti. Tämä oli erityisen ilahduttavaa huomata sen jälkeen, miten huonosti totesin Yamahan HA-L7A-vahvistimen sopivan sen pariksi suunnitelluille YH-5000SE-kuulokkeille.

Vielä lopuksi haluan mainita vahvistimen TTT-ominaisuudesta, jonka pidin testijakson aikana käytännössä koko ajan aktivoituna. Alussa TTT:n vaikutus jäi tosin itselläni lähes huomaamatta, kun en tiennyt, millaisia eroja etsiä. Yksinkertaisemman ja esimerkiksi vain vähän ylätaajuuksia sisältävän musiikin kanssa äänenlaadullinen parannus onkin totuuden nimissä pienehkö. Useimmissa tilanteissa Full Score one muuttuu kuitenkin TTT aktivoituna hieman selkeämmän kuuloiseksi, koska äänten erottelu terävöityy ja yksityiskohdista on tavallaan helpompaa napata kiinni. TTT pois päältä ottaessa ääni on puolestaan jonkin verran pehmeämpää ja yhteensulautuneempaa, ellei jopa pahimmillaan hieman tukkoistakin. En lopulta havainnut TTT:n päällä pitämisestä mitään haittaakaan, vaan siten Full Score one kuulostaa enemmän siltä kuin hintavalta vahvistimelta odotan. Ominaisuus on siis mielestäni oleellinen osa vahvistimen hyvyyttä riippumatta siitä, mitä sen toteutuksesta muutoin ajattelen.

Vertailua muihin kuulokkeisiin

Hinnat: 2500 € vs. 2800–3500 € (riippuu valitusta puulaadusta ja ulkonäöstä)

Composer ja ZMF Atrium kuuluvat melko harvaan dynaamisten kuulokemallien joukkoon yli 2000 euron hintaluokassa, sillä useimmissa hintavissa kuulokkeissa käytetään nykyään eksoottisempia planaarielementtejä tai elektrostaattisia elementtejä. Löytyypä markkinoilta myös AMT- ja nauhaelementeillä totetettuja kuulokkeita. Perinteisten dynaamisten elementtien vähäisyys tuskin riippuu varsinaisesti niiden äänenlaadullisesta potentiaalista, vaan pikemminkin siitä, että niiden kiinnostavuusarvon ajatellaan olevan ylemmissä hintaluokissa muita elementtityyppejä matalampi. Toki totuuden nimissä säröarvot ovat yleensä korkeammat, eikä alabassoa ole yhtä helppoa tuunata lineaariseksi planaareihin verrattuna. Silti Composerin ja Atriumin perusteella myös dynaamisille malleille on mielestäni markkinoilla paikkansa. Kaksikko on suunnattu mielenkiintoisesti niin rakenteeltaan kuin ääneltäänkin varsin erilaiseen makuun.

Rakenteellisia ja teknisiä eroja:

  • Atrium on kooltaan selvästi suurempi ja painaa 100–200 grammaa enemmän, joten se ei ole hyvästä istuvuudestaan huolimatta yhtä mukava kuin Composer
  • Atriumia myydään monilla eri ulkonäkövaihtoehdoilla
  • Kuulokkeille sopivat hieman erilaiset vahvistimet, koska Composerin impedanssi on matala 22 ohmia ja Atriumin korkea 300 ohmia
  • Composerin 49 millimetrin elementeissä on DLC-kalvo ja Atriumin 50 millimetrin elementeissä bioselluloosasta valmistettu kalvo
  • Composerissa on uniikit banaaniliittimet, kun taas Atriumissa yleisemmät mini-XLR-liittimet
  • Atriumin ääntä voidaan säätää erilaisilla korvapehmusteilla, mutta saman pitäisi onnistua pian myös Composerin kanssa
  • Composerin ostaja saa kolme kaapelia, kun taas Atriumin ostaja kaksi kaapelia ja kahdet korvapehmusteet
  • Composerin takuu on 5 vuotta, kun taas ZMF myöntää Atriumille elinikäisen elementtitakuun sekä 2 vuotta ulkoisille osille

Äänenlaadulliset erot:

Jos Composer on yleisääneltään hieman kirkas ja keskitaajuuksiltaan aavistuksen pehmeä ja etäinen, Atrium puolestaan kuulostaa vakiokorvapehmusteillaan täyteläisen läsnäolevalta ja ylätaajuuksiltaan melko rauhalliselta. Diskantin osalta kannattaa tosin huomioida, että käyttämäni laitestandardi ei kykene mittaamaan Atriumista 5–8 kHz:n väliä kovinkaan totuudenmukaisesti, sillä ylätaajuudet eivät ole todellisuudessa yhtä vaimeat kuin taajuusvaste antaisi ymmärtää. Diskantti kuuluu kuitenkin joka tapauksessa hieman taka-alalla keskitaajuuksiin nähden.

Composer on kaksikosta ilmavampi ja se nostaa musiikin yksityiskohtia energisemmin ja erotellummin esiin. Se kuulostaa myös keskitaajuuksiensa tuunauksen myötä avarammalta mahdollistaen äänen tarkkailun hieman etäämmältä. Atrium puolestaan toistaa sekä vokalistin että soittimet läsnäolevammin, mutta samalla myös hieman rauhallisemmin 4 kHz:n tuntumaan asettuvan “kuoppansa” vuoksi. Se on mielestäni kaksikosta aidompi, koska Composeria intiimimpi ja lämpimämpi esitystapa herättää minussa suurempia tunteita etenkin taitavien laulajien kohdalla. Atriumin äänikuva ei myöskään ole hullumpi, vaan lähellä ja kaukana soivat äänet erottuvat selkeästi toisistaan ja syvyysvaikutelmakin on mainio. Tästä huolimatta Composerin äänikuva tuntuu avoimemmalta ja tilavammalta.

Kaksikko eroaa jonkin verran myös bassontoistoltaan, koska Atriumin keskibasso murisee ja potkii muhkeammin, kun taas Composerin alabasso on tukevampaa ja enemmän äänenpainetta synnyttävää. Useimmissa musiikkigenreissä Atriumin basso kuulostaa painavammalta, mutta elektroninen musiikki on tyydyttävämpää Composerilla, jonka basso pysyy myös selkeämpänä ja tiukempana. Kutsuisin Atriumia rauhallisen diskantin myötä jopa hieman bassovoitoiseksi, kun taas Composer on bassoltaan neutraalimpi. Kannattaa kuitenkin huomioida, että vahvistin- ja korvapehmustevalinta vaikuttaa merkittävästi Atriumin alataajuuksiin.

Composer ja Atrium tarjoavat lopulta tietyllä tapaa sitä, mitä toisesta jää hieman puuttumaan. Tämän vuoksi molemmista kuulokkeista onkin helppoa löytää vahvuuksia ilman, että kumpikaan tuntuu yksiselitteisesti paremmalta. Henkilökohtaiset mieltymykset ratkaisevatkin nähdäkseni lopulta sen, kumpi kuulokkeista sopii paremmin kenellekin. Composer tarjoaa referenssityylistä yksityiskohtaisuutta avarasti toteutettuna, kun taas Atrium imaisee mukaansa täyteläisellä ja läsnäolevalla äänellään.

Hinnat: 2500 € vs. 1800–2100 € (riippuu ulkonäöllisistä kustomoinneista)

Pääsin tutustumaan Composerin kanssa samaan aikaan myös Modhouse Audion ensimmäiseen itse kehittämään planaarikuulokemalliin, Tungsteniin, jota myydään kahdella erilaisella magneettirakenteella. Itselläni on kuulokkeista 500 dollaria edullisempi versio yksipuoleisilla magneeteilla eli siitä voidaan käyttää “Single sided”-lisänimitystä tai sen SS-lyhennettä.

Tungsten on uniikki ensinnäkin elementtiensä brutaalin matalan herkkyyden ja tavallista korkeamman impedanssin vuoksi, sillä kuulokkeiden kuuntelu lujemmalla äänenvoimakkuudella vaatii vahvistimen, joka on tehokas 130-150 ohmin kuormalla. Tällaiset ovat nykyään hieman harvinaisempia, koska valtaosa laitteista on optimoitu 16-32 ohmin impedanssille. Esimerkiksi Austrian Audion Full Score one ei sovellu kunnolla Tungstenin toistamiseen. Ferrum Audio OOR sen sijaan toistaa Tungstenia hyvin korkeimmalla gain-tasollaan.

Jos vahvistustarve aiheuttaa Tungsten hankkiessa oman päänvaivansa, saman tekee myös sen saatavuus, kuulokkeiden valmistamisesta kun vastaa vain yksi henkilö. Tungsten on mahdollista tilata käytännössä vain yhtenä päivänä per kuukausi ja sen odotettu valmistumisaika vaihtelee tällä hetkellä suuren suosion vuoksi 6-8 kuukauden välillä. Tilaus täytyy vieläpä maksaa etukäteen, joten prosessi on vähintäänkin turhauttava etenkin, kun valmistaja ei tarjoa minkäänlaisia väliaikatietoja toiminnastaan. Austrian Audio kuulokkeet voi sen sijaan löytää helposti, ja niitä voidaan toistaa lähes millä tahansa vahvistimella. Moni saattaakin miettiä, miksi ihmeessä kukaan haluaisi tilata Tungstenin? Vastaus liittyy äänenlaatuun, sillä kuulokkeet pääsevät kaikkein lähimmäs legendaarista Hifiman HE-6:ta. Täten Composer on tässäkin vertailutilanteessa hyvin erilainen vaihtoehto, mikä on lähtökohtaisesti hyvä asia.

Rakenteellisia ja teknisiä eroja:

  • Tungsten on kooltaan selvästi suurempi ja painaa 130 grammaa enemmän, joten se ei ole hyvästä istuvuudestaan huolimatta yhtä mukava kuin Composer
  • Tungstenia myydään kahdella erilaisella magneettirakenteella ja sen ulkonäkö on kustomoitavissa
  • Composer toimii lähes millä tahansa vahvistimella, kun taas Tungsten SS on tällä hetkellä maailman hankalimmin toistettava kuuloke 135 ohmin impedanssinsa ja äärimmäisen matalan herkkyytensä (76 dB/mW) vuoksi
  • Composerissa on dynaamiset elementit DLC-kalvolla ja Tungstenissa planaarielementit kultaisilla johtimilla
  • Composerissa on uniikit banaaniliittimet, kun taas Tungstenissa perinteiset 3,5 millin liittimet
  • Tungstenin ääntä voidaan säätää erilaisilla korvapehmusteilla, mutta saman pitäisi onnistua pian myös Composerin kanssa
  • Composerin ostaja saa kolme kaapelia, kun taas Tungstenin ostaja yhden Viking Weave -premiumkaapelin
  • Composerin takuu on 5 vuotta ja Tungstenin vain 1 vuosi. Modhouse Audio huoltaa kuitenkin kuulokkeita maksua vastaan

Äänenlaadulliset erot:

Tungsten on keskitaajuuksiltaan läsnäolevampi erityisesti 500–1000 hertsin välillä, minkä myötä sekä vokalisti että useimmat soittimet toistuvat Composeria särmikkäämmin. Samalla yläkeskitaajuuksien ja preesensalueen väli (3–6 kHz) toistuu Composeria rauhallisemmin, joten Tungsten painottaa vähemmän toiston yleistä selkeyttä, eikä kuulosta yhtä avoimelta. Sen salaisuus on kuitenkin alkuperäisen Hifiman HE-6:n tapainen dynaaminen räjähtävyys. Äänessä on hauskaa menevyyttä ja positiivista aggressiivisuutta, kun taas Composer kuulostaa pehmeämmältä, vaikkei senkään dynamiikassa ole varsinaista moitittavaa.

Tungsten saa reivaamaan intensiivisyydellään, kun taas Composer esittää musiikin eri osa-alueet avarammin ja laajemmalle levitettynä. Äänikuvan tilavuus on yleisemminkin Composerin vahvuus Tungsteniin verrattuna, vaikka planaarielementit pystyvätkin loihtimaan äänestä tietyllä tapaa läpinäkyvämpää. Molemmat painottavat hieman eri yksityiskohtia, joten tarkkuuden osalta on vaikeaa julistaa selkeää voittajaa. Bassontoisto Composerissa tuntuu hieman muhkeammalta, mutta Tungsten iskee lujempaa. Diskantista löytyy puolestaan suurempi tyylillinen ero.

Molempien kuulokkeiden ylätaajuuksissa on omanlaistaan kirkkautta, mutta Tungsten on kaksikosta lopulta aggressiivisempi, koska ääni on säihkyvämpää ja räiskyvämpää. Aion vielä tutkailla asiaa paremmalla ajalla tarkemmin, mutta kuulokkeiden kaksipuoleisilla magneeteilla toteutettu versio tasapainottaa tiettävästi juuri diskantin yksittäisiä korostumia. Single sided -versiolla rumpujen lautaset toistuvat ajoittain melkoisen räiskyvästi ja sibilanssikin voi olla korostunutta. Composerissa on 6 kHz:n tuntumassa pientä karkeutta, mutta sen diskantti on kaiken kaikkiaan selvästi lempeämpää. Toisaalta pienen totuttelun jälkeen Tungsten ei enää kuulosta ärsyttävän kirkkaalta, koska sen ääni muutoin ei ole hyökkäävää. Pieni säikähdys iskeekin lähinnä alussa muista kuulokkeista Tungsteniin vaihtaessa.

Vaikka Composerilla onkin omat etunsa Tungsteniin verrattuna, jälkimmäinen tarjoaa mielestäni vaikuttavamman ja innostavamman kuuntelukokemuksen. Tungstenin poikkeuksellisen dynaamisia planaarielementtejä onkin melko vaikeaa päihittää juuri näillä mittareilla. Kuulokkeet on myös tuunattu pientä diskantin räikeyttä lukuun ottamatta hyvin, joten ne tarjoavat kovan vastuksen Composerin lisäksi muillekin hintavammille kuulokemalleille. Composer on kuitenkin esitystavaltaan ja suunnitellulta käyttötarkoitukseltaan niin erilainen, etten voi lopulta kutsua sitä suoraan Tungstenia huonommaksi vaihtoehdoksi etenkään, kun Modhouse Audio ei tällä hetkellä pysty valmistamaan kuulokkeitaan järkevässä ajassa. Omat kuulokkeeni löysin sattumalta käytettyjen markkinoilta, mutta valmistajalta en luultavasti lähtisi niitä tilaamaan, koska samaan hintaan saa ostettua ilman puolen vuoden odottelua monia muitakin hyviä kuulokkeita, jollaiseksi myös Austrian Audion Composerin lasken.

Yhteenveto

Kriittisesti ajateltuna Austrian Audion Composer ei tarjoa valtavasti uutta, koska sitä muistuttavista kuulokkeista Hifiman HE1000-sarja tekee saman jonkin verran kirkkaammin ja erotellummin, Sennheiser HD 800 S kuulostaa avoimemmalta ja ilmavammalta, ja Meze Audio Empyrean 2 on V-tyylisyytensä myötä hieman hauskempaa kuunneltavaa. Composer on kuitenkin niin ikään mainio kuuloke, jossa yhdistyy sopivalla tavalla yksityiskohtaisuus, avara tilavaikutelma ja helppo kuunneltavuus. Näkisin sen jopa oman tyylilajinsa edustajista tasapainoisimpana, mikä on oikein hyvä saavutus. Samalla kuulokkeet maksavat harmillisesti useimpia kilpailijoitaan enemmän siitäkin huolimatta, että ääni tuotetaan varsin perinteisellä dynaamisella elementillä monimutkaisempien ja hintavampien ratkaisujen sijaan.

Tämän myötä Composerista on toisaalta voitu tehdä monia muita kuulokkeita sirompi ja kevyempi, mikä varmistaa sen, että sitä on mukavaa käyttää tunnista toiseen. Rakenne muutoinkin on erinomaisen laadukas ja tyylikäs, ja lisäarvoa syntyy myös 5 vuoden takuusta sekä kolmesta mukana tulevasta kaapelista. On niin ikään mukavaa, että kuulokkeet valmistetaan Euroopassa. Tällä kaikella on hintansa, mutta voin suositella Composeria referenssimäistä ja avaran erottelevaa toistoa etsiville, joita korkea hintalappu ei häiritse. Koska olen nostanut samasta hintaluokasta Meze Audio Empyrean 2:n hiljaittain julkaisemalleni kuulokkeiden kunniaseinälle, sinne pääsee myös objektiivisesti arvioituna neutraalimpi Composer.

Nautin testijakson aikana suuresti myös Full Score one -vahvistimen tarkasta ja tilavan tuntuisesta äänestä. Laite sopii erinomaisen hyvin yhteen etenkin Composerin, mutta myös monien muiden kuulokkeiden kanssa. Vaikeimmin toistettaville planaarimalleille kannattaa tosin valita hieman tehokkaampi vahvistin.

Full Score one ei tarjoa juurikaan lisäominaisuuksia, mutta korkean laatuvaikutelman ja hyvän äänenlaadun osalta minun tekisi mieli kutsua sitä hyväksi hankinnaksi. Se ei edes pyri kilpailemaan hinta-laatusuhteeltaan lyömättömien edullisten vahvistimien kanssa, vaan on nähdäkseni suunnattu pääasiassa Composerin “viralliseksi” kaveriksi referenssikäyttöön tai vaihtoehtoisesti niille, jotka haluavat panostaa harrastukseensa hieman enemmän. Jälkimmäiselle tielle lähtiessä 1500 euroa ei lopulta ole valtava summa useita tuhansia euroja maksavien kuulokevahvistimien maailmassa, mutta Full Score one kohtaa joka tapauksessa äärimmäisen kovaa kilpailua.

Plussat ja miinukset:

The Composer

Full Score one

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *