Testattu: Ferrum Audio ERCO

Kirjoittaja: Roderick

Tietoja:

  • Hinta: 2395 €
  • Tyyppi: Transistorivahvistin & D/A-muunnin
  • Rakenne: Täysin balansoitu
  • DAC-siru: ESS Sabre ES9028PRO
  • Kuulokeliittimet: balansoitu 4,4 mm ja balansoimaton 6,35 mm
  • Lähtöimpedanssi: 0,3 ohm
  • Ilmoitettu antoteho (balansoitu): 1,2 W @ 300 ohm / 6,1 W @ 50 ohm
  • Ilmoitettu antoteho (balansoimaton): 0,3 W @ 300 ohm / 1,7 W @ 50 ohm
  • Ulkoiset mitat (P x L x K): 20,6 x 21,7 x 5 cm
  • Paino: 1,8 kg
  • Tarkemmat tiedot löytyvät valmistajan kotisivuilta: https://ferrum.audio/erco/

Arvostelukappaleen hankintatapa: Itse ostettu tuote

Puolalainen Ferrum Audio nousi vuonna 2021 rytinällä kuulokeharrastajien tietoisuuteen OOR -kuulokevahvistimellaan ja HYPSOS-virtalähteellään. Täysin uudesta valmistajasta ei kuitenkaan ollut kyse, sillä Ferrum Audion emoyhtiö, HEM, omaa alalta jo yli 20 vuoden kokemuksen. Se on toiminut muun muassa Mytek:n sopimusvalmistajana.

Käsittelen tällä kertaa Ferrum Audion kolmatta tuotejulkaisua, ERCO-yhdistelmälaitetta (lausutaan “ertso”), joka sisältää sekä kuulokevahvistimen että D/A-muuntimen. Ehdin kuunnella laitetta vain muutamana päivänä, joten en pyrkinyt kirjoittamaan siitä erityisen syvällistä, objektiivista tai teknisiä ominaisuuksia tarkemmin avaavaa juttua. Keskityn sen sijaan omiin käyttökokemuksiini.

Ominaisuudet ja laitteen käyttö

Laitteen kytkentä ja käyttöönotto oli vaivatonta. Win10-tietokoneeni tunnisti sen välittömästi, eikä minun tarvinnut asentaa ajureita, tai säätää muutenkaan yhtään mitään. Hakkurivirtalähteen kaapelissa on reilusti pituutta. Erikoismaininnan ansaitsevat myös RCA-liittimet, joihin piuhat sujahtavat paikoilleen poikkeuksellisen sulavan tuntuisesti.

Miinusta sen sijaan on annettava lyhyestä, noin metrin mittaisesta USB-kaapelista. ERCO:n Goobay-merkkinen USB-kaapeli maksaa noin 3 euroa, joten laitteen hinta huomioiden olisin toivonut saavani myös pidemmän kaapelin. Yritin esimerkiksi käyttää laitetta sohvapöydällä siten, että siihen kytketty läppäri oli sylissäni – tällaiseen käyttöön kaapeli oli kuitenkin auttamatta liian lyhyt.

Laitteen mukana tulee suppea pikamanuaali. Varsinainen ohjekirja täytyy ladata netistä.

ERCO painaa 1,8 kiloa ja se on kooltaan varsin pienikokoinen. Laite vie tilaa pöydällä vähemmän kuin esimerkiksi 1 riisi A4-paperia. Ulkonäöltään laite on mielestäni onnistunut. Pelkistetyn ulkonäön silmiinpistävin ominaisuus on valaistu FE-logo, joka on himmennettävissä laitteen takaa löytyvällä säätimellä. Etureunan kytkimet napsahtavat asentoihinsa mukavasti ja potentiometrin pyöritysliike on sulava, mutta sopivan jämäkkä.

Näkymä laitteen takapuolella.

Takapuolen liitännät ja kytkimet:

ERCO:n takaa löytyy hyvin tavanomainen määrä sisääntuloliitäntöjä: RCA, USB-C sekä koaksiaalinen- ja optinen SPDIF. Harmillisesti laitteeseen ei ole saatu mahdutettua balansoitua sisääntuloa, mutta valmistajan mukaan signaali balansoidaan kuitenkin sisäisesti myös RCA-sisääntuloa käyttäessä. Joku toinen saattaa sen sijaan jäädä kaipaamaan LVDS- ja AES-liitäntöjä.

Laitteesta puuttuu lisäksi bluetooth-yhteys, mutta sen pois jättäminen on varsin ymmärrettävää. Luulisin, että ERCO:n potentiaalinen ostaja suhtautuu äänenlaatuun sen verran vakavasti, ettei bluetooth ole varteenotettava vaihtoehto muiden liitäntöjen joukossa.

Laitteen takana on liitäntöjen lisäksi ohituskytkin, jolla voidaan kytkeä pois päältä äänenvoimakkuudensäätö, mikäli ERCO:a halutaan käyttää ainoastaan päätevahvistimena. Laitteessa on myös herätysvirtaliitin ulkoiselle vahvistimelle, sekä Powerlink-liitin erikseen myytävää HYPSOS-virtalähdettä varten. Ulostuloja laitteen takana on kaksi: XLR ja RCA.

Etupuolen liitännät ja kytkimet:

Etupaneelista löytyy kuulokeliittimet ja laitteen operoimiseen tarvittavat kytkimet. Kuulokkeita varten on perinteinen 6,35 mm:n liitin sekä balansoitu 4,4 mm:n liitin. Jälkimmäinen on yleistynyt kovasti viime vuosina, mutta jäin silti kaipaamaan perinteisempää 4-pin-XLR-liitintä.

Etureunan vasemmanpuoleisella kytkimellä valitaan käytetty sisääntulo tai asetetaan laite valmiustilaan. Varsinaista virtakytkintä ERCO:ssa ei ole, joten sitä ei ole mahdollista sammuttaa kokonaan. Ratkaisu on varsin erikoinen! Kun laite asetetaan valmiustilaan, se käy ilmi ainoastaan kytkimen asennosta. Mielestäni valmiustilassa vasemman reunan logosta olisi syytä sammua valo, jolloin näkisin kauempaakin, olenko muistanut laittaa laitteen valmiustilaan vai onko se jäänyt turhaan päälle.

Laitteen etureunasta löytyy kaksi kytkintä.

Oikeinpuoleisella kytkimellä vaihdetaan vahvistimen kolmea gain-asetusta. Ominaisuus on tarpeellinen tehokkaassa vahvistimessa. Äänenvoimakkuudensäädin on tuntumaltaan miellyttävä. Mielestäni säädin kaipaisi kuitenkin selkeämpiä merkintöjä, sillä hiemankin hämärämmässä huoneessa on vaikeaa erottaa, mihin asentoon äänenvoimakkuus on tullut viimeksi säädettyä.

Valittu äänenvoimakkuus voitaisiin mielestäni osoittaa esimerkiksi selkeästi erottuvalla maalauksella tai valolla – miksipä laitteen etureunassa ei voisi olla jopa erillistä näyttöä. Siitä olisi mahdollista nähdä näppärästi myös muut käytössä olevat asetukset, kuten äänen sisääntulo sekä näytteenottotaajuudet ja niiden tyypit. Näytön sijaan kyseiset tiedot välitetään käyttäjälle yksittäisellä ledillä, joka palaa eri värisenä tilanteesta riippuen. Hyviä näyttöjä käytetään nykyään jo 200 euron laitteissa, joten Ferrum Audion lediratkaisu tuntuu melko antiikkiselta.

ERCO:n puutelistaan on lisättävä myös puuttuva kaukosäädin. Vaikka laite onkin suunniteltu pöytäkäyttöön ja kytkimet ovat periaatteessa käsien ulottuvilla, on sillä mahdollista ohjata myös aktiivikaiuttimia. Tämä olisi helpompaa kaukosäätimen avulla. Itse tykkäisin toisaalta käyttää kaukosäädintä myös silloin, kun laite on lähelläni. Miksipä kurkotella itseään turhaan pois mukavasta istuma-asennosta, jos samat säädöt onnistuisivat helpommin kaukosäätimellä?

ERCO on tiivistettynä ominaisuuksiltaan varsin karsittu, joten sen äänenlaadun on parasta olla todella hyvä, jotta laitteen korkea hinta tuntuisi oikeutetulta.

Kuuntelukokemus

ERCO ja testaamiani kuulokkeita.

ERCO:n käyttäminen DAC/AMP-yhdistelmälaitteena

ESS Sabren DAC-piirejä pidetään yleisesti ottaen soinnin sävyltään varsin raikkaina. Lähtöodotuksiin nähden ERCO soi kuitenkin yllättävän pehmeästi – kuvailisin ääntä samettiseksi. Metallisuuden ja turhan kihinän puute on huomiota herättävää.

Kuuntelin laitetta ZMF Verite Open:illa, Focal Clear:illa, Hifiman HE6se V2:lla ja Sash Tres:llä. ERCO:n ominaisääni oli kaikilla kuulokkeilla selkeästi läsnä ja havaittavissa. Soinnin rasittamattomuus on siinä mielessä miellyttävää, että se antaa tilaa sellaisille yksityiskohdille, joihin ei tule kiinnitettyä huomiota aggressiivisemmin soivilla laitteilla. Pidemmän päälle kuuntelukokemus ERCO:lla ei kuitenkaan ollut järin innostava.

Verrattuna Soncoz SGD1 + Topping L30 II -yhdistelmään, ERCO kuulosti jopa aavistuksen verhoutuneelta ja lattealta. Hyvin erilaisten esitystapojen vuoksi en oikein osannutkaan päättää, pidänkö enemmän siitä vai Soncoz + Topping -yhdistelmästä. Verrokkien moninkertainen hintaero huomioiden tämä ei ole järin imarteleva lopputulos ERCO:n kannalta.

ERCO:n käyttäminen ulkoisen DAC:in kanssa

Seuraavaksi lähdinkin selvittämään, johtuuko ERCO:n hieman tylsä ja aavistuksen verhoutunut sointi laitteen D/A-muuntimesta vai vahvistinosiosta. Kun yhdistin laitteen Soncozin SGD1:een, muutos oli välitön. Ääni kirkastui kummasti, mutta lopputulos ei ollut aivan täydellinen. Ehkä kyse oli osittain myös erilaisesta esitystavasta johtuvasta shokista, mutta Soncoz + ERCO -yhdistelmä kuulosti hieman rakeiselta ja jäsentymättömältä. Sain kuitenkin varmistuksen siitä, että ERCO:n tylsänä pitämäni ominaissointi oli pitkälti laitteen D/A-muuntimen aikaansaannosta.

Tässä kohtaa on hyvä hetki muistuttaa jälleen siitä, että erot ovat oikeasti varsin pieniä, vaikka kuvauksestani saattaakin muodostua sellainen käsitys, että kuulokkeiden tuottama ääni muuttui laitemuutoksella yhtäkkiä täysin erilaiseksi.

Seuraavaksi yhdistin ERCO:n Schiit Audio Yggdrasill A1 -D/A-muuntimeen. Nyt laite kuulosti siltä kuin olisinkin toivonut sen kuulostavan omalla D/A-muuntimellaan. Kaikki kokeilemani kuulokkeet soivat rasittamattomasti ja dynamiikkansa säilyttäen. SPL Phonitor 2 -vahvistimeni on huollossa, joten en päässyt valitettavasti vertailemaan sitä ERCO:n kanssa. Muistikuvieni perusteella Phonitor 2 on aavistuksen “läpinäkyvämmän” kuuloinen, mutta ERCO ei jää kovin kauas jälkeen.

Vaikka 150 euron hintaisen Topping L30 II -vahvistimen vertaaminen ERCO:on onkin hieman pöhköä, halusin kuitenkin kokeilla, miten Topping suoriutuu, kun DAC:ina käytetään Yggdrasilia. Topping ei soinut hintaisekseen huonosti, mutta ERCO oli kuitenkin omassa luokassaan. L30 II ei pystynyt ERCO:n tapaan hyödyntämään Yggdrasilin luomaa äänikuvaa, minkä lisäksi sen sointi oli yleisesti pakotetumman kuuloista. L30 II kuulosti kireältä ja epämiellyttävällä tavalla sähäkältä, eikä lopputulos ollut itseasiassa Yggdrasilin kanssa kovinkaan erilainen verrattuna Soncoz SGD1:n kanssa kuunteluun.

En erityisemmin pidä Monopricen THX AAA 887:sta, joten en vertaillutkaan sitä enempää ERCO:n kanssa. Toinen Monopricen vahvistin, Monolith Liquid Platinum, sen sijaan on ollut eräs suosikkivahvistimistani jo useamman vuoden ajan. Pikaisella vertailulla Liquid Platinum kuulosti kuitenkin ERCO:n rinnalla aavistuksen epäpuhtaalta, äänikuvaltaan suppeammalta ja jopa hieman räikeältä. Aikani ERCO:n kanssa jäi kuitenkin harmillisen lyhyeksi, joten voi olla, että uutuudenviehätyksen laannuttua kokemukseni olisi ollut toisenlainen.

Vertailemiani vahvistimia.

ERCO on tehokas, mutta silläkin on rajansa

Yleisesti ottaen ERCO toimi mielestäni parhaiten Sash Tres:n ja ZMF Veriten kanssa. Focal Clearin kanssa synergia ei sen sijaan täysin natsannut, mutten lähtisi sen perusteella sanomaan varmaksi, soveltuuko laite paremmin planaareille vai korkean impedanssin dynaamisille kuulokkeille. Testaukseni jäikin lopulta varsin pinnalliseksi.

Yllättävimmän kokemuksen tarjosi ERCO:n suoriutuminen Hifiman HE6se V2:n kanssa. Vaikka kuulokkeet kuulostivatkin hyvältä, ja äänenvoimakkuuttakin riitti reilusti, ei laitteesta tuntunut irtoavan niin paljon tehoa kuin olisin odottanut. Kaikkein hiljaisimmilla äänitteillä tai taajuuskorjainta käyttäessä tehoreservin puute saattaisi itseasiassa muodostua ongelmaksi.

Ferrum Audion mukaan ERCO:n balansoidusta kuulokelähdöstä irtoaa tehoa 6,1 W 50 ohmin kuormalla, mutta sain silti Hifimanin kuulokkeet soimaan lujempaa Topping L30 II:lla (2,7 W @ 32 ohm) sekä Monopricen Liquid Platinumilla (4,2 W @ 56 ohm) ja THX AAA 887:llä (6 W @ 32 ohm). Pelkkien teholukemien valossa ERCO:a ei siis kannata hankkia, koska tehokkaampia vahvistimia myydään huomattavasti halvemmallakin.

Laitteen sisällä riittää komponentteja.

Loppumietteitä

Ferrum Audio ERCO oli minulle kokonaisuutena pettymys. Laitteen D/A-muunnin ei vakuuttanut ja ominaisuudet olivat korkeaan hintaan nähden varsin suppeat. Alle 1000 eurolla on saatavilla suosittuja D/A-muuntimia, kuten Schiit Audio Bifrost 2, Topping D90, RME ADI-2 ja Denafrips ARES II. ERCO:n hinnalla olisi mahdollista hankkia niistä mikä tahansa, ja rahaa jäisi vielä jäljelle noin 1500 euroa kuulokevahvistimen hankintaan. ERCO:n kuulokevahvistin on tehokas, muttei niin tehokas kuin ennakkoon oletin. Myös XLR-kuulokeliittimen puuttuminen alkaisi todennäköisesti ärsyttää itseäni pidemmän päälle.

Täydellinen floppi laite ei kuitenkaan ole, sillä se kuulosti Schiit Audio Yggdrasilin kanssa käytettynä todella hyvältä. Soinnissa yhdistyi tuolloin mielenkiintoisella tavalla pehmeys ja dynamiikka. Musiikista irtosivat selkeästi kaikki kaipaamani nyanssit ja kerrostumat, vaikka ääni muistuttikin rasittamattomuudessaan hetkittäin jopa putkivahvistimia. Ihastuinkin lopulta ERCO:n persoonalliseen ääneen siinä määrin, että päätin hankkia Ferrum Audion OOR-vahvistimen, joka sisältää kaipaamani XLR-liittimen, enemmän tehoa, sekä toivottavasti ERCO:n vahvistinosion tyylistä ääntä vielä aavistuksen parempana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *