Yamaha YH-C3000: Japanilaista laatua ja uniikkia ääntä

Kirjoittaja: Sword of Damocles

Tietoja:

• Julkaisuvuosi: 2025
• Valmistusmaa: Japani
• Hinta: 1899 €
• Ostettavissa Suomesta: Kyllä
• Rakenne: Suljettu, over-ear
• 50 mm dynaamiset elementit (kolmikerroksiset ARMODYNAMIC-kalvot: sekoitus paperia, hartsia ja ZYLON-kuituja)
• Impedanssi: 34 Ohm
• Herkkyys: 94 dB/mW
• Paino: 330 g
• Liitintyyppi: 2x 3,5 mm
• Kaapeli: Pituus 2 m | Liitin 3,5 mm (+ 6,35 mm)
• Lisävarusteet: Suuri kuljetuskotelo ja puhdistusliina
• Takuu: 2 vuotta

Arvostelukappaleen hankintatapa: Saatu lainaan valmistajalta

Yamaha on monen eri tuotekategorian huippuosaaja, jonka kädenjälki näkyy vahvasti muun muassa siinä, millaista musiikkia kuuntelemme, ja miten sitä kuuntelemme. Mieleeni ei tule montaa yritystä, joka valmistaa 1) instrumentit, joilla musiikki soitetaan 2) työkalut, joilla se taltioidaan studiossa ja 3) kuuntelulaitteiston, jolla se toistetaan lopulta esimerkiksi kotona. Toisaalta kaiuttimista ja monipuolisesta elektroniikasta huolimatta vakavasti otettavat hifikuulokkeet Yamahan valikoimasta ehtivät puuttua useamman vuosikymmenen ajan, kunnes elvytysoperaatio aloitettiin 5700 euron hintaisella YH-5000SE:llä vuonna 2023.

Kuulokenurkassakin tämän erikoisuuden testasimme, enkä näin jälkeen päin voi sanoa täysin vakuuttuneeni. Samalla tosin toivoin, että Yamaha julkaisisi lisää passiivisia over-ear-kuulokkeita, minkä se vuoden 2025 lopulla tekikin. YH-5000SE sai seurakseen puolet halvemman YH-4000:n, ja tämä kaksikko kaverikseen 1900 euron hintaisen YH-C3000:n, joka on suljettu kuulokemalli dynaamisilla elementeillä. Vuoden 2025 Hifimessuilla ehdin todeta YH-C3000:n mielenkiintoa herättäväksi, eikä nyt suoritettu pidempikään testijakso jättänyt sanattomaksi.

Kuulokkeet sain lainaan suoraan Yamahalta, joka kuulemani mukaan arvostaa rehellistä palautetta, eikä säikähdä myöskään rakentavaa kritiikkiä. Arvostankin valmistajaa kiitosteni ohessa suuresti. Otetaan seuraavaksi selvää, miltä kuulostaa Yamahan näkemys suljetusta huipputason hifikuulokkeesta.

Tuotepakkaus ja varustelu

YH-C3000 saapuu tukevasti pakattuna lisäsuojanaan suuri kotelo, joka sisukseltaan vastaa enemmän esittelylaatikkoa kuin perinteistä kuljetuskoteloa. Tässäkin kuulokkeiden mukana kuljettaminen kuitenkin onnistuisi vaikkapa kahvasta kantaen.

Pelisilmää valmistajan suunnalta osoittaa puhdistusliinan sisältyminen pakkaukseen, sillä YH-C3000:n kiiltäväksi lakatut puukupit kaipaavatkin arvoistansa huolenpitoa. Muutoin varustukseen kuuluu parimetrinen kaapeli 3,5 millimetrin liittimellä, joka kierrettävän adapterin kera muuntautuu 6,35 milliseksi. Ulkonäöllisesti tavanomainen kaapeli sopisi arkisiin studiokuulokkeisiin, mutta sen notkeutta pidän erinomaisena hyveenä. Kumikuori estää lisäksi ylimääräiset rahinat ja kahinat, joita suljetuissa kuulokkeissa tavallisesti syntyy kaapelin hankautuessa käytön aikana vaatteita vasten. Juuri tästä syystä en oikein ymmärrä monien muiden valmistajien taipumusta suosia kankaalla päällystettyjä kaapeleita.

Pidän ulkonevia liitinrunkoja kuulokekuppien takareunassa tyylikkäänä yksityiskohtana, mutta ne osoittautuvat ongelmallisiksi, jos joku haaveilee käyttävänsä YH-C3000:n kanssa muita kuin Yamahan valmistamia kaapeleita. Tavallista syvemmälle kourun sisään upotetut naarasliittimet vaativat käytännössä siroimmat mahdolliset 3,5 millimetrin liittimet, jotta ne ulottuvat pohjaan saakka. Tämä on harmillista, sillä lähtökohtaisesti YH-C3000:n kanssa voitaisiin käyttää samoja kaapeleita esimerkiksi FiiO:n, Focalin ja Hifimanin kuulokkeiden kanssa. Optimaalisessa tilanteessa Yamaha olisikin voinut sisällyttää varusteluun valmiiksi myös balansoidun kaapelivaihtoehdon, jottei sellaista tarvitsisi metsästää erikseen. Viidestä kokeilemastani kaapelista nimittäin vain yksi toimi.

Rakenne ja käyttömukavuus

YH-C3000:n parhaita puolia listatessa käyttömukavuus nousee ensimmäisenä mieleeni. Kuulokkeet pohjautuvat samaan ergonomialtaan hyvin suunniteltuun rakenteeseen kuin YH-5000SE ja uudempi YH-4000: materiaaleina toimivat magnesium (haarukkaosat), ABS-muovi (kuppien runko ja pannan kuoret), saksalainen pyökkipuu (kuppien ulkoreuna) ja teräs (kaari). Valmistus tapahtuu käsin Japanissa samalla tehtaalla, jossa tehdään myös Yamahan soittimet. Koskaan aiemmin valmistaja ei kuitenkaan ole käyttänyt kuulokkeissaan puukuppeja, joten YH-C3000 vaati uusien taitojen opettelua.

Kuulokkeiden kevyt 330 gramman paino unohtuu käytön aikana käytännössä kokonaan, ja pääpantakin on leveytensä lisäksi alapuoleltaan extrapehmeä. Teräskaari tuottaa myös miellyttävän lineaarisen puristuksen korville, joita ympäröivät vaahtokarkkimaiset keinonahkapehmusteet (aukko 65 x 45 x 20 mm). Pidän niin ikään Yamahan suunnittelemasta portaattomasta korkeussäädöstä, koska se säilyttää valitsemani asetuksen monia muita kuulokkeita tiukemmin. Kokonaisuus hipookin toteutukseltaan täydellisyyttä etenkin, kun kuulokkeet ovat samalla tukevan tuntuiset ja helposti huollettavissa. Yamaha osoittaa insinööritaitoa jopa siinä, miten näppärästi rakenne saadaan purettua kolmeen osaan elementtiä ympäröivät ruuvit avaamalla: sanka puristuu kahden kupinpuolikkaan väliin.

Ulkonäöltään YH-C3000 on yhtenäisesti kokomusta, joskin puukuppien ruskea sävy paistaa tietyssä valaistuksessa hitusen läpi kiiltävästä ja herkästi sormenjälkiä keräävästä pintakäsittelystä. Annan jokaisen muodostaa oman mielipiteensä siitä, tulisiko puun näyttää tai tuntua enemmän puulta vai miellyttääkö se silmää myös näin piiloon lakattuna. Kuppien muoto joka tapauksessa on mielenkiintoinen (ei näy kunnolla kuvissa), koska keskikohta nousee pystysuunnassa melko terävästi koholle ikään kuin puuveneen pohjan tapaan. Tämä varmasti vaikuttaa jollakin tapaa akustiikkaan sen kautta, miten ääniaallot käyttäytyvät elementtien takapuolella. Kuppien yläreunaan on ”puhkaistu” pari pientä bassoporttia, mutta niistä huolimatta YH-C3000 pitää melko hyvin ei-toivotut mölyt loitolla. Ympäristöhäly vaimenee ihan kelvollisesti, eikä kuunneltu musiikki vuoda juurikaan ulospäin normaaleilla äänenvoimakkuuksilla.

Kokonaisuutena YH-C3000 tuntuu premium-tason tuotteelta, jossa on painotettu tasapuolisesti keveyttä, ergonomiaa ja kestävyyttä. Kenties joku voisi toivoa kuppien kääntyvän vähintään toiseen suuntaan täydet 90 astetta, mutta rajallisempikaan kääntösäde ei itseäni ole häirinnyt. Ainoat moitteeni koskevat kuulokeliittimien upotussyvyyttä ja tähän mennessä mainitsematta jäänyttä hajua, joka keinonahkapehmusteista tarttuu korviini ja hiuksiini. Vielä parin viikon käytön jälkeenkin aistin sulanutta muovia muistuttavan vivahteen, joten ehkäpä Yamaha voisi vielä miettiä, millaisilla kemikaaleilla pehmusteitaan käsittelee. Tähän hintaan olisi ylipäätään mukavaa nähdä aitoa nahkaa keinonahan sijaan.

Äänenlaatu

ARMODYNAMIC-elementit

Yamahan kokoisella yrityksellä riittää resursseja ja kehitysintoa, joten YH-C3000:n dynaamiset elementit ovat odotetusti sen omaa käsialaa ja ne lainaavat materiaaleja valmistajan lippulaivakaiuttimista. Italiankielen armonia-sanan (harmonia) mukaan nimetyissä ARMODYNAMIC-elementeissä 50 milliset kalvot rakentuvat kolmesta kerroksesta ja kolmesta erilaisesta materiaalista. Kalvon lujat ulkoreunat ovat yhdistelmä ZYLON-PBO-kuituja, paperia ja hartsia, kun taas keskimmäinen kerros on pehmeä materiaalin ollessa vaahdotettua paperia ja hartsia.

Elementin taustalle puolestaan on lisätty magneetin lisäksi rautakiekko, kun taas patentoitu keskiventtiili muistuttaa muodoltaan Y-kirjainta. Insinööritiimi on saanut paiskia hommia pitkäjänteisesti, koska Yamaha mainitsee elementtien kehitysajaksi yli 10 vuotta – ilmankos uusia kuulokemalleja ei ole hetkeen näkynyt. Äänenlaadun osalta valmistaja kertoo tavoitelleensa rikasta ja tukevaa toistoa sekä mahdollisimman avointa ja elävää äänimaisemaa.

Impedanssimittaukset ja vahvistustarve

Impedanssimittaukseni eivät paljasta mitään erityisen yllättävää, vaan YH-C3000 noudattaa oikein tarkasti Yamahan ilmoittamaa 34 ohmin nimellisimpedanssia. Ainoastaan 2 kilohertsin tuntumassa pompataan hieman ylemmäs, mutta tämä kertoo lähinnä jonkinlaisesta rakenteellisesta ominaispiirteestä, eikä niinkään haasteista laitevalintoja kohtaan. Kuuntelun tulisi siis olla suhteellisen turvallista myös vanhemmilla laitteilla (ei merkittäviä taajuusvastemuutoksia) etenkin, kun dynaamisten elementtien herkkyys jää lajityypilleen hieman tavallista matalammaksi noudattaessaan lukemaa 94 dB/mW (vähemmän taustakohinaa). Eräs vastine planaarikuulokemaailmasta olisi näiden suureiden näkökulmasta Hifiman Sundara.

Omalaatuisen tuunauksensa vuoksi Yamahan kuulokkeet ovat jossakin määrin nirsot laiteparituksille, sillä ”vääränlaisella” laitteistolla kokemukseni kärsii sopivampaan elektroniikkaan verrattuna. Suosittelen tavoittelemaan basson osalta mahdollisimman kontrolloitua ja diskantin osalta mieluummin rentoa kuin neutraalia vahvistinta. Tarkkaa tehovaatimusta tästä on silti vaikeaa muodostaa, koska äänenvoimakkuudesta asia ei jää kiinni, vaikka käytössäni olisi jokin mobiilikokoinen palikka, kuten Qudelix 5K. Synergia-asiat osaavat olla välillä haastavia.

Taajuusvastemittaukset

Kuulokkeiden taajuusvastemittaukset on tehty IEC711-standardin mukaisella laitteistolla ja KB501X-mallisilla silikonikorvilla. Kuvaajissa käytetään vertailupohjana tälle laitteistolle optimoitua Harman-tavoitekäyrää (2018 versio), joka on tieteellisen tutkimuksen mukainen yleistys siitä, millaisen taajuusvasteen mukainen ääni kuulostaisi suurimman osan mielestä hyvältä ja vastaisi tasapainoisia kaiuttimia hyvin akustoidussa huoneessa.

Harman-tutkimus toteutettiin silikonikorvilla, jotka ”kuulevat” äänen hieman eri tavalla kuin nykyään myytävät korvatyypit. Tämän vuoksi Kuulokenurkan käyttämä tavoitekäyrä pohjautuu KB501X-korvien oman HRTF-siirtofunktion mukaiseen diffuusikenttävasteeseen (Diffuse Field), johon on kuitenkin sovitettu Harman-tutkimuksen ydinhavainnot suodattimien avulla. Käytännössä lopputulos vastaa yhä Harman-tutkimuksen osoittamaa ihannetaajuustasapainoa, mutta siten kuin Kuulokenurkan käyttämä laitteisto sen ominaisakustiikkansa pohjalta ”kuulisi”. Näin ollen kuulokkeiden taajuusvasteesta on mahdollista tehdä 2–20 kilohertsin välillä tarkempia havaintoja kuin puhdasta Harman 2018 -käyrää vertailupohjana käyttäessä.

Lisätietoa mittauslaitteistosta löytyy Taajuusvastemittaukset-sivulta. YH-C3000:n taajuusvaste on myös vertailtavissa muiden mitattujen kuulokkeiden kanssa Squiglink-vertailutyökalun avulla.

Taajuusvaste:

Suosittelen vielä tässä kohtaa hengittelemään rauhallisesti, sillä Yamaha on päätynyt niin erikoiseen ja kolmea taajuusaluetta W-kirjaimen tapaan korostavaan tuunaukseen, ettei juuri kukaan pystyisi sanomaan pelkän taajuusvasteen perusteella, miltä YH-C3000 kokonaisuutena kuulostaa. Moni mittaustulosten perään vannova kenties kiertäisi kuulokkeet kaukaa, mutta odottakaapas hetki omia havaintojani.

Se kuitenkin jo selviää, että kaikenlainen neutraalius ja lähdemateriaalille uskollisuus voidaan heittää YH-C3000:n kohdalla pitkälti romukoppaan. Äänessä tulee voimistetusti esiin basso 300 hertsistä alaspäin, yläkeskialue 2–3 kilohertsin tuntumassa sekä ylin diskantti 8 kilohertsistä eteenpäin. Mainitsemani W-kirjaimen muotoinen viritys toteutuu valtaosan keskialueesta (400–1500 Hz) ja preesensalueesta (4–6 kHz) toistuessa vaimeasti. Etenkin 1 kilohertsin tuntumassa vajaus on suorastaan valtaisaa. Diskantin kohdalla näemme lisäksi erittäin jyrkkiä korostumia, jotka eivät myöskään ole mittausvirheitä, vaikka niiden taajuussijainti voikin vaihdella käyttäjäkohtaisesti.

Mitä Yamaha oikein on ajatellut ja voiko näin värittyneessä äänessä olla jonkinlaista ideaa?

Havaintoja äänestä

Testattu pääasiassa Topping Centaurus & Cayin iHA-6 (balansoitu) -yhdistelmällä, jolla basso on kontrolloiduinta ja sibilanssi vähiten huomiota herättävää. Neutraalit vahvistimet, kuten JDS Labs Element IV, tuottivat hieman kirkkaamman ja vähemmän sopusuhtaisen lopputuloksen.

---

Heti alkuun on paljastettava, että pidän YH-C3000:sta, vaikka se kuulostaakin hyvin erilaiselta ja huomattavasti värittyneemmältä kuin vaikkapa Dan Clark Audio E3, jota yhä pidän yhtenä parhaista suljetuista kuulokkeista. Yamahan uutuutta en suosittelisikaan tasapainoiseksi joka paikan höyläksi, vaan se esittää musiikin tarkoituksella omalla kiinnostavalla tavallaan. Harva valmistaja uskaltaisi julkaista nykyään tällaiset kuulokkeet, joten kuuloketestaajana olen iloinen, että Yamaha niin on tehnyt.

YH-C3000 kuulostaa useimpien muiden kuulokkeiden jälkeen tavallaan täysin väärältä, mutta se saa silti innostumaan. Ensimmäisenä huomioni kiinnittyy epätavallisen syvään äänikuvaan ja massiiviseen bassotykittelyyn. Ylätaajuudet toistuvat lisäksi elävästi ja meininki tuntuu ylipäätään dynaamiselta. Keskialuepainotteista musiikkia kuunnellessa ääni toisaalta jää verhoutuneeksi ja äänenväri samalla epäluonnolliseksi. Sibilanssikin pääsee toisinaan lähes säikäyttämään.

Totuttelun jälkeen värittymät eivät kuitenkaan enää tunnu suoranaisesti virheiltä, vaan tarkoituksellisilta valinnoilta, joilla valmistaja on saavuttanut äänenlaadulliset tavoitteensa. Kyseessä on ikään kuin Yamahan ”ZMF-hetki”: objektiivisesti arvioituna viallinen ääni toimiikin subjektiivisesti yllättävän hyvin ja eheästi. Sopivalla vahvistimella, kuten Cayin iHA-6:lla, lopputulos on huomattavasti parempi kuin mittauskuvaajien perusteella uskaltaisin odottaa. Tämä osoittaa itselleni, ettei massasta poikkeavien kuulokkeiden aika ole ohi.

---

Äänikuva: YH-C3000:n tärkein juttu on mielestäni sen kiehtovan syvä ja jopa mahtipontiselta tuntuva äänikuva – jos muutkin kokevat sen samalla tavalla kuin minä. Esitystapa ei muistuta perinteisiä kuulokkeita, vaan tuntuu siltä kuin päällä olisi jonkinlainen äänikuvaa muovaava, live-keikkaa imitoiva, tilaefekti. Kuulokkeet ikään kuin siirtävät studioäänitteet suurelle esiintymislavalle ja toistavat ne siellä mukaansa tempaavalla voimalla.

Tämä on saatu aikaan vaimentamalla keskialue ja preesensalue, jolloin valtaosa musiikin sisältämästä informaatiosta kuuluu tavallista hiljempaa eli subjektiivisesti kokien kauempana. Samalla YH-C3000 toistaa kuitenkin yläkeskialueen voimistetusti, mikä säilyttää etäiseltä kuulostavan äänen riittävän selkeänä ja uskottavana. En ainakaan koe toistoa häiritsevän vaisuksi, joten illuusio useimmiten toimii. Tukeva basso ja kirkas diskantti omalta osaltaan skaalaavat musiikkia suuremman ja voimakkaamman tuntuiseksi. Parhaimmillaan kokemus on hurjan hauska. Mielenkiintoisena piirteenä kuulokkeiden taajuusvaihtelut synnyttävät kompressoituun musiikkiin keinotekoisesti lisää tilaa ja kerrostuneisuutta, joten hieman nurinkurisesti ”huono” musiikki voi kuulostaa YH-C3000:lla jopa paremmalta kuin ”hyvä” musiikki.

Kun vertaan tällaista esitystapaa tasapainoiseen Dan Clark Audio E3:een, YH-C3000 ei kuitenkaan kuulosta yhtä avaralta tai sijaintivihjeiltään realistiselta. E3 tuo äänitteisiin sisäänleivotun äänikuvan ja äänten erottelun oikeaoppisemmin esiin, kun taas Yamahan kuulokkeiden äänikuvakikkailu on täysin oma juttunsa. Toisaalta peräjälkeen vertailtuna E3:n läsnäolevuus tuntuu alkuun jopa hieman omituiselta YH-C3000:n tietynlaisen rentouden ja epäkuulokemaisuuden rinnalla. E3 on todella mainio, mutta huomaan samaistuvani myös YH-C3000:n viihdyttävään tunnelmaan ja tilavaikutelmaan, vaikka se syntyykin toiston luonnollisuuden kustannuksella. Koska kaikki musiikki ei odotetusti kuulosta näin erikoisella tuunauksella hyvältä, YH-C3000 ohjaa kuuntelemaan juuri sellaisia biisejä, jotka sille parhaiten sopivat. Yleensä näitä tulee vastaan pitkälti sattumalta.

Basso: Jos joku tykkää voimakkaasta ja yökerhomaisesta bassosta, YH-C3000 tekee taatusti vaikutuksen. Bassohyllyn alkaessa 300 hertsin kohdalta basso kuulostaa paksulta ja suurelta muistuttaen subwooferia. Tavallisesti yhtä ilmiselvä yläbassokorostus johtaisi selvästi mutaisempaan lopputulokseen, mutta yllättäen Yamahan kuulokkeissa basso pysyy ihan hyvin kontrollissa. En havaitse pahempaa löysyyttä tai muhjuisuutta, ellei minusta sitten ole kuoriutumassa jonkinlainen piilevä ”basshead”, joka tykkää ympärille säteilevästä murinasta ja pörinästä. Kaikenlainen bassomusiikki kuulostaa joka tapauksessa YH-C3000:lla erittäin hauskalta, enkä pistä pahakseni myöskään mehukkaasti potkivaa rytmisektiota raskaan musiikin kohdalla. Yamahan maininta rikkaasta toistosta viittaa oletettavasti juuri massiiviseen bassoon. Suljetut kuulokkeet ovat usein avoimia malleja viihdyttävämpiä, kuten tässäkin tapauksessa.

---

Keskialue: Mielenkiintoiseksi viritetyn äänikuvan varjopuolena keskialueen värittymät ovat vuoden 2026 mittapuulla suuria, joten esitystapa on lähes poikkeuksetta jossakin määrin epäluonnollinen. YH-C3000:n kanssa täytyy siis tottua siihen, että osa äänestä toistuu verhoutuneesti samalla kun yläkeskialue nousee esiin varsin hyökkäävästi. Diskanttipiikit puolestaan lisäävät laulusuorituksiin herkästi sibilanssia. Pelkät laulajan henkäykset saattavat pahimmillaan särähtää korvaan.

Kriittisesti arvioituna jo alle 200 euron hintainen FiiO FT1 olisi selvästi tasapainoisempi ja luonnollisempi yleiskuuloke, jos joku kaipaa ensisijaisesti sellaista. Silti usein YH-C3000 tekee itseeni suuremman vaikutuksen. ZMF Verite Closed:in tapaan uppoudun kuuntelemaan Yamahan kuulokkeita pitkäksi aikaa, enkä malttaisi lopettaa. Molemmilla kuulokemalleilla on kyky esittää tutut kappaleet uudella tavalla ja ennen kaikkea viihdyttävästi. Toisaalta jälkimmäinen havainto tuskin on täysin universaali, sillä raja onnistuneesti värittyneen ja virheisiin liikaa huomiota kiinnittävän kuulokkeen välillä lienee pohjimmiltaan häilyvä.

---

Diskantti: Ylimmät taajuudet YH-C3000:ssa kaipaisivat eniten hienosäätämistä sillä perusoletuksella, että esitystapa muutoin halutaan säilyttää muuttumattomana. Diskantissa näkyy mittauksissa pari voimakasta korostumaa, jotka ajoittain ilmenevät sibilanssina ja muuna ylimääräisenä rosoisuutena ja räiskyvyytenä. Silti korvakuulolla uskaltaisin väittää lopputulosta kelvollisen sulavaksi muut taajuusalueet huomioiden. Täytyy kuitenkin muistaa, että valtava määrä bassoa tasapainottaa aina tilannetta. Jos musiikillinen informaatio painottuu 4–6 kilohertsin välille, jonka YH-C3000 toistaa rauhoitetusti, diskantti saattaa kuulostaa jopa yllättävän pehmeältä. Tällöin koen ilmavuudenkin oikein miellyttäväksi piirteeksi. Vaihteluun täytyy tottua, kun taajuusvaste sahaa näin voimakkaasti eri suuntiin.

Diskanttikorostumien myötä varmaa on ainakin se, että kaikenlaiset tehosteäänet pomppaavat huomiota herättävästi esiin kokonaisuudessa. Tämä lisää esitystapaan yksityiskohtaisuutta ja elävyyttä, jota vaimealta keskialueelta puolestaan puuttuu. Jos Yamaha saisi vielä tasoitettua pois pahimman epätasaisuuden ja sibilanssin, lopputulos tuntuisi hienostuneemmalta, eikä yhtä raa’alta kuin tällä hetkellä. Eloisassa diskantissa on toki oma viehätyksensä, mutta minun olisi hyvin vaikeaa ennustaa, miten eri piirteet sopivat kunkin kuuntelijan henkilökohtaiseen kuuloaistiin ja mieltymyksiin.

Taajuusvasteen ilmiselvien ongelmien vuoksi YH-C3000:n ei varmaankaan tulisi kuulostaa minusta näin hyvältä ja viihdyttävältä, mutta jostakin syystä se kuulostaa. En oikein voi selittää asiaa muutoin kuin toteamalla värittymät toimivaksi kokonaisuudeksi. Ääni soi eri taajuuksien osalta niin erilaisilla äänenvoimakkuuksilla, että pystyn havaitsemaan toistossa ikään kuin useamman kerroksen: aivan kuin ääni olisi elossa, eikä vain äänite. Ainakin vielä parin viikon ahkeran kuuntelun jälkeen tämä tekee yhä vaikutuksen ja saa antamaan anteeksi monet heikkoudet. YH-C3000 tarjoaa ennen kaikkea vaihtelua muille kuulokkeilleni. Tällä kertaa ymmärränkin Yamahan insinöörejä selvästi paremmin kuin YH-5000SE:n kohdalla.

Vertailuyritykset

YH-C3000:n uniikin luonteen vuoksi en koe sen totisempaa vertaamista muihin kuulokkeisiin erityisen mielekkäänä. Omistamani Dan Clark Audio E3 on objektiivisin mittarein selvästi parempi ja tasapainoisempi kuuloke, mutta toisaalta Yamaha tarjoaa hyllystäni löytyvän ZMF Verite Closed:in tapaan erittäin mielenkiintoisen, tavallisuudesta poikkeavan, kuuntelukokemuksen. Molemmat omaavat todella tukevan basson ja loihtivat äänikuvaan lisää tilaa omalla tyylillään. Toiston selkeyttä ja pikkutarkkuutta painottaessa YH-C3000 suoriutuu mielestäni ZMF-mallia paremmin, kun taas lämpöinen ja sävyltään orgaaninen keskialue on suljetun Veriten hyve. Jos taas äänitteet halutaan toistaa itselleen uskollisemmin, DCA E3 tekee sen vaikuttavalla tarkkuudella eloisaan tyyliin.

Lopulta Yamahan kannalta lienee hyödyllisempää erottua joukosta ja kuulostaa erilaiselta kuin hukkua massaan tai yrittää olla parempi samoilla mittareilla esimerkiksi E3:n tapaisten kuulokemallien kanssa.

Koska eri ihmiset suosivat joka tapauksessa äänenlaadultaan erilaisia kuulokkeita, YH-C3000:n selkein vahvuus kilpailijoihin nähden on käyttömukavuus. Yamahan kuulokkeet ovat kevyet ja järkevän kokoiset, eikä niissä ole samanlaisia heikkouksia kuin mainitsemassani E3:ssa ja Verite Closed:issa. E3:n pääpanta on verrattain kova ja korvien ympärille muodostuva puristuskin alkaa aikanaan hieman puuduttaa samalla kun YH-C3000:n mukava käyttö jatkuisi vielä pitkään. Verite Closed puolestaan on todella suuri ja painava kuuloke, vaikka oma Monkeypod-parini painaakin poikkeuksellisesti vain 450 grammaa tavanomaisemman 500–600 gramman sijaan.

Muista saman hintaluokan kilpailijoista Meze Audio LIRIC 2 yltää käyttömukavuudeltaan lähelle Yamahan kuulokkeita, joskin osa voi joutua asettelemaan sen voimakkailla jousilla toteutettuja kuppeja hetken aikaa korville, jotta basso toistuu oikein. Lopulta YH-C3000:n erillinen pääpehmuste tuntuu pidemmän päälle hieman pehmeämmältä sen perusteella, miten olen LIRIC 2:n kanssa samanlaiseen rakenteeseen pohjautuvan STRADA-mallin kokenut. YH-C3000:n mielenkiintoisesta äänestä on helppo nauttia, koska se tuntuu lempeältä korvilla. On myös mukavaa, kun tiivis istuvuus löytyy välittömästi, eikä kuppeja tarvitse hieroa eri asentoihin kateissa olevaa bassoa etsien.

Yhteenveto

Yamaha YH-C3000 osoittautui itselleni positiiviseksi yllätykseksi, joten kuuntelutunteja kertyi testijakson aikana tavallista enemmän. Aina kun luulen mieltymysteni lukkiutuneen mahdollisimman tasapainoisten kuulokkeiden suuntaan, vastaan tulee tällainen kummajainen, joka saa minut innostumaan erilaisuudellaan. Kyseessä on hämmentävä kuuloke siinä mielessä, että se kyllä kuulostaa useimmiten väärältä, mutta silti upealta ja helposti nautittavalta. Yamahan visio tuottaa siis tällä kertaa tulosta, mistä en ollut aivan varma vielä YH-5000SE:n kohdalla.

Vaikka kuuntelukokemuksen hyvyys vaihtelee kappaleesta toiseen – kuten näin värittyneiden kuulokkeiden kohdalla on tapana – olen valtaosan ajasta arvostanut YH-C3000:n uniikkia ääntä ja mielenkiintoista äänikuvaa. Asiaa ei haittaa sekään, että kuulokkeet ovat kevyet ja erinomaisen mukavat päässä. Toisinaan ääni kaipaisi taajuuskorjausta kuulostaakseen normaalimmalta, mutta korjausten suositteleminen 1900 euron tuotteelle tuntuisi aika pöhköltä – YH-C3000:sta kannattaa mielestäni nautiskella sellaisenaan niinä hetkinä, jolloin sen omalaatuinen luonne pääsee loistamaan. Tällöin tarjolla on uudenlaisia kokemuksia.

Lopulta Yamaha ansaitsee kehut rohkeudestaan ja tietynlaisesta hulluudestaan. Monet valmistajat tekevät melko samanlaisia kuulokkeita kerta toisensa jälkeen, joten on virkistävää nähdä näin suuren toimijan kokeilevan jotakin uutta. Tavallaan tämä on juuri sellaista oman tien kulkemista, josta japanilaiset valmistajat usein kuulokepiireissä tunnetaan. En voi suositella YH-C3000:ta suoraan jokaisen hifistin luottokuulokkeeksi, enkä kehota ryntäämään ostoksille sokkona, mutta suosittelen ehdottomasti testaamaan kuulokemallia omin korvin. YH-C3000 tuntuu aidosti kuulokkeelta, jonka voisin omistaa tuomaan vaihtelua muille kuulokemalleilleni. Kenties se voisi tehdä saman muillekin.

Kiitän vielä Yamahaa kuulokkeiden lainaamisesta ja myönnän niille Kuulokenurkan erityismaininnat sekä käyttömukavuudesta että rakenteen laadusta ja muotoilusta.

Plussat ja miinukset:

+ Syvä ja mahtipontiselta tuntuva äänikuva
+ Hauskan voimakas ja dynaaminen basso
+ Erinomainen käyttömukavuus
+ Taidokas mekaaninen suunnittelu
+ Yhtenäinen ulkonäkö

+/- Poikkeaa ääneltään melko reilusti siitä, mitä nykyään pidetään hyvänä

– Diskanttikorostumien aiheuttama sibilanssi
– Epäluonnollinen keskialue ja äänenväri
– Syvälle upotetut kuulokeliittimet estävät useimpia vaihtokaapeleita toimimasta
– Korvapehmusteet haisevat epämiellyttäviltä ainakin testikuulokkeissa
– Melko korkea hinta