Luxsin X9: Älyä ja ominaisuuksia moneen lähtöön

Kirjoittaja: Sword of Damocles

Tietoja:

• Julkaisuvuosi: 2025
• Valmistusmaa: Kiina
• Hinta: 1150 €
• Tyyppi: DAC & esivahvistin & taajuuskorjain & kuulokevahvistin
• DAC-piiri: AKM AK4499EX + AK4191EQ
• Digitaaliset tuloliitännät: USB-A (vain firmware-päivitykset), USB-B, USB-C, Optical, Coaxial, HDMI ARC ja Bluetooth 5.0 (LDAC/AptX HD/AptX/AAC/SBC)
• Näytteenottotaajuus (USB) PCM: 44,1–768 kHz (16–32 bit)
• Näytteenottotaajuus (USB) DSD: DSD512 (natiivi)
• Näytteenottotaajuus (Optical, Coaxial ja HDMI) PCM: 44,1–192 kHz (16–24 bit)
• Näytteenottotaajuus (Optical ja Coaxial) DSD: DSD64 (DoP)
• Analogiset tuloliitännät: RCA ja 12V Trigger
• Analogiset lähtöliitännät: XLR, RCA, 2 subwoofer-lähtöä ja 12V Trigger
• Kuulokeliittimet: 4-pin-XLR, 4,4 mm ja 6,35 mm
• Gain-taso: Low/Medium/High
• Kuulokevahvistimen lähtöimpedanssi: Ei ilmoitettu
• Kuulokevahvistimen antoteho (6,35 mm): 2,1 W @ 16 ohm | 1,7 W @ 32 ohm | 0,23 W @ 300 ohm
• Kuulokevahvistimen antoteho (XLR & 4,4 mm): 2,65 W @ 16 ohm | 3 W @ 32 ohm | 0,92 W @ 300 ohm
• Ominaisuuksia: Kosketusnäyttö, kaukosäädin, mobiilisovellus (Android/IOS), R2R-potentiometri, Crossfeed-toiminto, äänikuvan laajuuden säätö, automaattinen kuulokkeiden impedanssin tunnistus, HP-EQ/parametrinen taajuuskorjain (valmiit EQ-profiilit 2500+ kuulokemallille)
• Virrankulutus: max 25 W
• Mitat (L x P x K): 30 x 20,6 x 6,5 cm
• Paino: 3,72 kg
• Mukana tulee: virtakaapeli, USB-C ja USB-B kaapeli sekä 3,5–6,35 mm adapteri kuulokkeille

Arvostelukappaleen hankintapa: Saatu lainaan maahantuojalta/jälleenmyyjältä

Kuulokeharrastamisessa eletään kulta-aikaa laadukkaiden oheislaitteiden saatavuudessa, sillä viime vuosina markkinat ovat saturoituneet erinomaisista D/A-muuntimista ja kuulokevahvistimista, jotka eivät edes maksa mansikoita. Tästä saamme kiittää pitkälti lukuisia kiinalaisia valmistajia, jotka kilpailevat keskenään yhä edullisemmissa hintaluokissa ilman ylimääräisiä välikäsiä tai innovaatioita rajoittavaa historiallista painolastia. Alle 200 eurolla saakin jo hämmästyttävän monipuolisia yhdistelmälaitteita, jotka tarjoavat käytännössä kaiken, mitä perusharrastaja tai hieman vaativampikin asiakas tarvitsee. Toisaalta samaan aikaan enemmän rahaa tiskiin latoessa laitteiden ominaisuuslista kasvaa entisestään. Tästä toimii esimerkkinä tällä kertaa käsittelyssäni oleva Luxsin X9 (hinta 1150 €), jonka sain testilainaan kotimaiselta IDEAALI Tec:iltä.

Luxsin (Luxurious Sinewave) teki valmistajana debyyttinsä vuonna 2025 juuri X9-laitteensa julkaisemalla. Kyseessä on digitaalisilla äänilähteillään ja erityisesti verkkosoittimillaan mainetta niittäneen Eversolon tytäryhtiö, joten taustan tulisi olla kunnossa. Molemmat tuotemerkit omistaa kiinalainen Zidoo Group, joka suuntautunee Luxsinin myötä aiempaa enemmän kuulokehifiin.

X9 ei jopa hieman yllättäen sisällä verkkosoitinta, mutta se tarjoaa Eversolon laitteita selvästi tehokkaamman kuulokevahvistimen ja ylipäätään kuulokekuunteluun räätälöityjä lisäominaisuuksia, kuten AutoEQ-tyylisen taajuuskorjaimen ja äänikuvasäätöjä. Luxsin on lisäksi panostanut laitteen ulkoasuun ja liitäntöihin, joista mainittakoon HDMI ARC -sisääntulo ja kaksi subwoofer-lähtöä. Kosketusnäytön ohella X9:ää voidaan ohjata kaukosäätimellä ja Eversolon tuotteiden tapaan mobiilisovelluksella, joten laite voisikin hoitaa yhtä aikaa monta eri roolia pelkän kuulokekuuntelun sijaan. Juuri monipuolisuus toimi itselleni kannustimena kirjoittaa X9:stä arvostelu. Se erottuu massasta verrattuna monien muiden kiinalaisvalmistajien (esim. Topping ja SMSL) yhdistelmälaitteisiin, jotka ovat keskenään niin identtisiä, ettei niistä olisi paljoa kerrottavaa.

Rakenne ja liitännät

X9 on ensinnäkin mahdottoman tyylikäs ja laadukkaasti viimeistelty laite, joka painaakin jykevien alumiinikuoriensa myötä peräti 3,7 kiloa. Pidän 15 astetta ylöspäin kallistetusta etupaneelista visuaalisesti, mutta kallistus helpottaa myös käyttöä. Muotoillut kulmat saavat niin ikään laitteen näyttämään hieman mielenkiintoisemmalta. Suurin huomioni käytön aikana keskittyy silti neljän tuuman kosketusnäyttöön, jolla voidaan esittää esimerkiksi erilaisia digitaalisia VU-mittareita tai äänisignaalin taajuussisältöä palkkien muodossa (tällä hetkellä 12 eri visualisointivaihtoehtoa). Vertailun vuoksi omistamani Topping Centaurus -DAC:in pieni näyttö näyttää paksun reunuksensa keskellä suorastaan surulliselta Luxsin X9:n rinnalla. Jos näytöstä kerran halutaan visuaalisesti hieno, sen on parasta olla suuri ja laadukas. Tarvittaessa X9:n näyttö ja potentiometrin ympärillä kiertävä valorengas voidaan myös pimentää, jolloin laitteesta ei synny esimerkiksi illalla käyttäessä minkäänlaista valosaastetta.

Laitteen pääasiallinen käyttötarkoitus käy selvästi ilmi etureunan kolmesta kuulokeliittimestä, joista 4-pin-XLR ja 4,4 mm ovat balansoituja ja 6,35 millimetrin liitin odotetusti balansoimaton. Toisesta reunasta löytyy virta/mute-painike sekä suuri R2R-tekniikkaan pohjautuva potentiometri, joka naksuu pyörittäessä poikkeuksellisen maukkaasti. Oletuksena äänenvoimakkuus säätyy desibelin välein, mutta asetusten kautta säätöväli voitaisiin pudottaa puoleen desibeliin tai vaihtoehtoisesti kasvattaa sitä esimerkiksi 2 desibeliin. Kanavatasapaino on aina täydellinen, ja koska potentiometri ei hoida minkäänlaisen painikkeen virkaa, se tuntuu kädessä monia vastaavia laitteita tukevammalta. Jos X9 sattuu sijaitsemaan käden ulottumattomissa, äänenvoimakkuutta voidaan säätää mukana toimitettavalla infrapunakaukosäätimellä tai valmistajan mobiilisovelluksella (Android ja IOS). Jo tässä kohtaa laite on siis todella monipuolinen, mutta takareunan liitäntöihin siirtyessä se vasta sellaiseksi osoittautuukin.

Tavanomaisten digitaalisten sisääntulojen (USB-B, USB-C, Optical & Coaxial) lisäksi Luxsin on lisännyt mukaan myös HDMI ARC/EARC -liittimen, joten laitteeseen saadaan kiinni näppärästi vaikkapa televisio. Olohuonekäyttöä ajatellen laitteesta löytyy lisäksi kaksi subwoofer-lähtöä eli se pystyy olemaan täysiverinen DAC ja esivahvistin subwooferilla ryyditetyille aktiviikaiuttimille etenkin, kun asetusvalikossa piileskelee monipuolisesti säädettävissä oleva jakosuodin. Sekä HDMI-liitin että subwoofer-lähdöt ovat harvinaisia ominaisuuksia tässä tuotekategoriassa.

Analogisina liitäntöinä Luxsinin laite sisältää RCA-tuloliitännät sekä XLR- ja RCA-lähtöliitännät, minkä lisäksi muihin laitteisiin integroimista helpottavat 12 voltin trigger-liittimet. Takaa kumitulpan alta löytyvä USB-A-liitin puolestaan kelpaa vain firmwaren päivittämiseen eli siihen voidaan tökätä päivitystiedoston sisältävä muistitikku. Päivitinkin julkaisuajankohdan firmwaren uusimpaan versioon juuri tällä tavalla, joskin asia olisi hoitunut vaihtoehtoisesti myös langattomalla verkkoyhteydellä. Sen avulla X9 ottaa niin ikään yhteyden sovellukseensa ja noutaa kuulokkeiden taajuusvastetietoja AutoEQ-toimintoaan varten. Verkkosoitinta X9 ei harmillisesti sisällä, mutta langattomaan kuunteluun voidaan hyödyntää Bluetooth-vastaanotinta.

Sisuskalut

Laitteen D/A-muunnin on rakennettu modernin AKM AK4499EX & AK4191EQ -piiriyhdistelmän ympärille, ja se tukee odotetusti kaikkia mahdollisia näytteenottotaajuuksia niin PCM- kuin DSD-ympäristössä. Valittavana on myös tuttuun tapaan erilaisia DAC-filttereitä. Lisäksi laitteesta löytyy audioprosessorina AK7739-DSP-piiri, jolla hoidetaan digitaalinen signaalinkäsittely eri lisätoimintojen yhteydessä. Tätä piiriä hyödynnetään myös autoteollisuudessa, josta Luxsin ja Eversolo nappaavat vaikutteita niin ikään laitteidensa intuitiiviseen käyttöliittymään. X9:n käyttäminen tuntuu helpolta ja sujuvalta sekä kosketusnäytön että mobiilisovelluksen kautta. Kaukosäätimellä laitetta voidaan sen sijaan ohjata vain puolittain, mutta sekin riittää kuuntelun aikana.

Miellän Bluetooth 5.0:n versiotasolla hieman vanhentuneeksi, mutta tuettuna ovat kuitenkin Luxsinin ilmoittamien AAC- ja SBC-koodekin lisäksi myös LDAC, AptX HD ja AptX. Itse en käytä työpöytäkokoisten laitteiden kanssa Bluetooth-yhteyttä juuri koskaan, mutta olen varma, että osa niin tekee. Tällöin LDAC-koodekki tuottaa jo oikein laadukasta ääntä.

Kuulokkeiden vahvistamisesta vastaa X9:ssä Texas Instruments:in TPA6120A2-piiri yhdistettynä OPA1612-operaatiovahvistimiin ja negatiiviseen takaisinkytkentään (Dynamic Negative Feedback) eli toteutukseen ei liity suurempaa eksotiikkaa nykyään uudestaan yleistyneisiin erilliskomponenttivahvistimiin verrattuna. Luvattu antoteho vaihtelee kuulokeliittimien välillä ollen balansoituna 3 wattia 32 ohmin kuormalla ja noin 0,9 wattia 300 ohmin kuormalla. Sen sijaan 6,35 millimetrin liittimen kohdalla puhutaan vastaavien impedanssilukemien yhteydessä maltillisemmasta 1,7 watin ja 0,2 watin antotehosta. Mielenkiintoisesti 16 ohmin kuormalla teholukemat asettuvat kuitenkin hyvin lähelle toisiaan (2,65 vs 2,1 W). Kriittisesti arvioituna kuulokevahvistin ei ole nykymittapuulla kovinkaan tehokas, sillä saman verran antotehoa irtoaa laitteista, jotka maksavat vain neljäsosan X9:ään verrattuna. Toisaalta 99 prosenttia ajasta tehomäärän tulisi riittää kuulokkeille etenkin balansoitujen liitäntöjen kautta helposti, joten ylimääräinen reservi toimisi lähinnä teoreettisena kilpailuvalttina muita valmistajia vastaan.

Kuulokevahvistimen lähtöimpedanssia Luxsin ei ilmoita, mutta se vaikuttaisi olevan kuulokkeiden taajuusvastekäyttäytymisen perusteella lähellä nollaa. Laitteen 4,4 ja 6,35 millimetrin kuulokeliittimet (ei tuettuna XLR-liittimessä) osaavat tunnistaa kuulokkeiden impedanssin, jonka perusteella niille valitaan automaattisesti sopiva gain-taso kolmesta vaihtoehdosta Low-Medium-High. Käyttöä helpottavana toiminnallisuutena X9 myös muistaa kullakin gain-tasolla valitun äänenvoimakkuuden, joka voi olla vaikkapa low-tasolla -40 dB ja high-tasolla -50 dB. Kuulokelähtöjen (kaikki yhdessä) ja muiden analogisten lähtöliitäntöjen äänenvoimakkuutta hallinnoidaan niin ikään erikseen, kuten tämän hintaisessa laitteessa ja hyvässä esivahvistimessa kuuluukin tehdä. Täten kaiutinkuuntelusta kuulokekuunteluun siirtyminen (tai toisinpäin) on sulavaa ilman pelkoa siitä, että äänenvoimakkuus saattaisi olla liian suuri.

Luxsinin logiikalla matalan impedanssin (16–50 ohm) omaavat kuulokkeet laitetaan toistumaan low-gain-tilassa, kun taas esimerkiksi 300 ohmiselle Sennheiser HD 600:lle määritetään korkein gain-asetus. Impedanssi indikoi kuitenkin varsin huonosti kuulokkeiden herkkyyttä, johon gain-tason valinnan tulisi mieluummin pohjautua. Esimerkiksi monet matalaimpedanssiset planaarikuulokkeet ovat epäherkkiä, joten ne hyötyisivät korkeammasta gain-tasosta. Vastaavasti 300 ohmiset kuulokkeet, kuten Sennheiserit ja ZMF:t, ovat usein herkkiä, joten niille riittäisi matalampikin gain-taso. Käytännössä ero äänenvoimakkuudessa jää kuitenkin kolmen gain-tason välillä pieneksi, joten säätövaraa on aina tarjolla riittävästi molempiin suuntiin. Täten automaattinen impedanssin tunnistus tuntuu jopa hieman turhalta kikkailulta, mutta voidaan sitä toki hyödyntää kuulokemallikohtaisen äänenvoimakkuuden hallinnointiin, jos hyllystä löytyy impedanssiltaan riittävän erilaisia kuulokkeita. Manuaalisesti gain-tasoa päästään vaihtamaan harmillisesti vain valikoiden syövereistä, koska X9:stä puuttuu fyysinen gain-valitsin.

Laadukkaan lineaarisen virtalähteen lisäksi Luxsin mainitsee valinneensa laitteeseensa vain audiofiilitason komponentteja, ja onpa sisäinen johdotuskin tehty OCC-hopeapinnoitetuilla kaapeleilla. Vaikkei jokainen ratkaisu suuremmin vaikuttaisikaan toteutuvaan äänenlaatuun, ainakin X9 onnistuu vaikuttamaan erinomaisen laadukkaalta sekä ulkoisesti että sisäisesti. Laite lämpenee pidemmässä käytössä melkoisesti, muttei kuitenkaan polttavan kuumaksi. Molempiin kylkiin tehdyt tuuletusaukot varmasti auttavat.

Monipuoliset ja älykkäät lisäominaisuudet

Yksi päällimmäisistä syistä X9:n ostamiselle olisivat sen monipuoliset lisäominaisuudet tai tarkemmin ottaen äänisäädöt, joita voidaan hyödyntää laitteen oman kuulokevahvistimen lisäksi muidenkin analogisten lähtöliitäntöjen kautta. X9 muistuttaakin mielestäni mobiilikäyttöön suunnattua Qudelix 5K:ta, eikä vähiten päivitystukensa vuoksi. Luxsin on jo korjannut firmware-päivityksillä muutamia bugeja, selkeyttänyt eri toimintoja ja lisännyt mukaan jopa täysin uusia ominaisuuksia. Mikään ei siis estä sitä, etteikö X9:ään voitaisi lisätä tulevaisuudessakin kaikenlaista uutta, koska Luxsinin sovellustiimi vaikuttaa osaavan asiansa.

HP-EQ

Laite sisältää ensinnäkin 10-kanavaisen parametrisen taajuuskorjaimen HP-EQ-toiminnolla, joka vastaa toimintaperiaatteeltaan Jaakko Pasasen kehittämää AutoEQ-työkalua. Lähtötiedoiksi valitaan listalta oma kuulokemalli ja toivottu tavoitekäyrä (esim. Harman 2018), minkä jälkeen ohjelmisto laskee sopivaksi näkemänsä taajuuskorjauksen automaattisesti. Tämän helpompaa ei taajuuskorjaaminen voisi enää olla etenkään, kun Luxsinin tietokanta sisältää tällä hetkellä tiedot yli 2500 kuulokemallista tai niiden eri versioista (esim. erilaiset korvapehmusteet). Kannattaa toki huomioida, että X9 vaatii langattoman verkkoyhteyden päästäkseen käsiksi kuulokkeiden taajuusvasteet sisältävään tietokantaan. Niin ikään mobiilisovellusta käyttäessä laitteen tulee olla yhdistettynä esimerkiksi puhelimen kanssa samaan langattomaan verkkoon, joskin vaihtoehtoisesti sovellusta voidaan käyttää myös tietokoneella syöttämällä sopiva IP-osoite nettiselaimen osoiteriville.

Vaikka HP-EQ voikin vaikuttaa melkoiselta kultakaivokselta ja tehdä tietyistä kuulokkeista parilla napin painalluksella entistä paremmat, tällaiseen taajuuskorjaamiseen liittyy myös selkeitä heikkouksia. Luxsin ei ole itse mitannut tietokantansa sisältämien kuulokemallien taajuusvasteita, vaan valtaosa datasta on kopioitu AutoEQ-tietokannasta. Listalta löytyy täten paljon myös omia mittauksiani eli mukana ovat esimerkiksi Valcon ja Kaikun kuulokkeet.

Vaikken tykkääkään datani kaupallisesta hyödyntämisestä (teknisesti ottaen luvallista AutoEQ:n ehtojen mukaan), näen ongelmallisemmaksi sen, ettei Luxsin ole varmistanut millään tavalla pohjadatan paikkaansa pitävyyttä. Se ei myöskään ota huomioon, millä laitteistolla taajuusvastemittaukset on tehty, joten sopivan tavoitekäyrän valinta on hieman arpapeliä. Näin ollen automaattinen taajuuskorjaus saattaa mennä joissakin tapauksissa pahasti pieleen ja olla etenkin ylätaajuuksien osalta yliampuva. Lopputulos varmistuu oikeastaan vasta kuulokkeita omin korvin kuuntelemalla ja arvioimalla. Oman kokemukseni mukaan diskanttia ei kannattaisi taajuuskorjata tällä tavoin automatisoidusti, vaan korvakuulolla henkilökohtainen HRTF (pään siirtofunktio) huomioiden.

Kokeilujeni perusteella X9:n muodostama automaattinen korjaus vaatii lähes poikkeuksetta omatoimisia hienosäätöjä sovelluksen kautta (ei mahdollista laitteen näytöltä). Vaihtoehtoisesti osaavampi käyttäjä voi aloittaa taajuuskorjaamisen myös puhtaalta pöydältä lisäämällä filttereitä haluamillensa taajuuksille. Tällöin ohjelmisto osaa tarvittaessa laskea automaattisesti sopivan Preamp-asetuksen.

Parametrinen taajuuskorjain itsessään ei ole nykyään enää täysin uusi juttu tässä tuotekategoriassa, sillä sellainen löytyy esimerkiksi monista Toppingin laitteista, kuten 300 euron hintaisesta DX5 II:sta. Käytettävyydeltään Topping Tune (ainakin Windows-ympäristössä) häviää kuitenkin mielestäni selvästi Luxsinin ohjelmistolle. Toppingin PC-sovellus myös toisinaan unohtaa tallentamani kuulokekohtaiset profiilit, joten en oikeastaan juurikaan luota siihen tai halua enää käyttää sitä säännöllisesti omistamani Centaurus DAC:in kanssa. X9:n sovelluksessa homma sen sijaan pelaa, joten en voi kylliksi korostaa, miten tärkeää ohjelmiston toimivuus on sulavan käyttökokemuksen näkökulmasta. Uskoisin tämän olevan yksi syy sille, miksi myös Eversolon tuotteista on tullut suosittuja.

Tone Control, Sound Style & Loudness

X9 sisältää lisäksi perinteisemmät tasosäätimet bassolle (20–600 Hz), keskitaajuuksille (150–8500 Hz) ja diskantille (2000–18000 Hz), joista lienee eniten hyötyä esimerkiksi aktiivikaiuttimien kanssa. Näiden säätöjen pelivara on 100 pykälää ylös- ja alaspäin, koska maksimiarvo on 10 ja säädöt tapahtuvat kymmenyksen välein. Kukin säätimistä vaikuttaa erittäin laajalle taajuusalueelle ja vieläpä epälineaarisesti. Esimerkiksi asetus +1 konkretisoituu yhden desibelin muutoksena, kun taas +10 muuttaa jo tiettyjä taajuuksia peräti 17 desibelin verran. Ehkä tässä olisi vielä pientä hienosäätämistä.

”Style”-valikosta löytyy puolestaan pitkä lista erilaisia ääniprofiileita, joiden olisi tarkoitus sopia tietylle musiikkigenrelle (esim. rock tai klassinen) tai tietynlaiseen kuuntelufiilikseen (esim. soft, full bass tai party). Harmillisesti asetuksissa ei kuitenkaan ole taajuusvastemuutosten näkökulmasta kunnollista logiikkaa, vaan jokainen niistä kuulostaa enemmän tai vähemmän epäluonnolliselta. Varoituksen sanana suosittelen välttämään Full Treble -profiilia, sillä korvani vuotavat edelleen hieman verta sen jäljiltä. Toki jos kuulokkeet tai kaiuttimet eivät toistaisi juurikaan diskanttia, tai laitteen käyttäjän kuuloaisti olisi sen osalta heikentynyt, tällä profiililla tilanne saataisiin korjattua.

Loudness-tilaa X9 ei alun perin sisältänyt, mutta Luxsin lisäsi sellaisen tarjolle erään firmware-päivityksen kylkiäisenä. Monille lieneekin jo ennestään tuttua basson ja diskantin voimistaminen hiljaisella äänenvoimakkuudella tapahtuvaa kuuntelua varten. Loudness-tila mahdollistaa juuri tämän ja sen voimakkuus on säädettävissä X9:ssä oman maun mukaan.

Crossfeed & Stereo Width

Itselleni mielenkiintoisimpia ominaisuuksia ovat kuulokekuuntelun näkökulmasta X9:n crossfeed-toiminto ja stereoäänikuvan laajuussäätö. Ensin mainittu sekoittaa oikeaa ja vasenta kanavaa keskenään sopivasti ajoitettuna, jolloin kuulokkeiden äänikuva siirtyy hieman eteenpäin ja muistuttaa enemmän kaiuttimia. Parhaimmillaan tämä torjuu vaikutelmaa, että ääni soisi pään sisällä. Suurin hyöty crossfeedin kanssa saavutetaan silti kuunnellessa sellaista musiikkia, joka on tuotettu aikanaan puhtaasti kaiuttimilla kuunneltavaksi. Tällöin ääntä saattaa kuulua vuorotellen vain oikealta tai vasemmalta puolelta, mikä kuulostaa kuulokkeilla todella ikävältä ilman crossfeedia. X9:n crossfeed toimii mielestäni tavallista järkevämmin, koska se säätää äänikuvaa luvatusti muuttamatta kuitenkaan suuremmin kuulokkeiden taajuustasapainoa. Tarjolla on lisäksi kolme erilaista asetusta: Default, Popular ja Relax.

Stereoäänikuvan leveyttä/laajuutta en ole päässyt säätämään tähän mennessä millään muulla laitteella. X9:ssä ominaisuus tarkkailee äänisignaalin samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia oikean ja vasemman kanavan välillä. Molemmille kanaville yhteiset ja samanaikaisesti toistuvat taajuudet säilytetään ennallaan, kun taas eroavia taajuuksia voimistetaan, jolloin ne vaikuttavat kuuluvan yhä enemmän vasemmalla tai oikealla. Mielestäni tämä venyttää melko onnistuneesti äänikuvaa sivulle päin, joskaan liukusäädintä ei kannata vetää tappiin asti. Jos samaan aikaan aktivoidaan vielä crossfeed, kuulokkeiden äänikuva saadaan myllättyä uuteen uskoon sekä leveyden että syvyyden osalta. Aina lopputulos ei välttämättä kuulosta täysin luonnolliselta, mutta parhaimmillaan tämä parantaa kuuntelukokemusta tai tuo vähintään vaihtelua elämään. Esimerkiksi Dan Clark Audion E3-kuulokkeilla koen äänen muuttuvan elävämmäksi ja tilavuudeltaan mahtipontisemmaksi.

Havaintoja äänenlaadusta

Tästä päästäänkin laitteen äänenlaatuun vakioasetuksilla. Nähdäkseni X9:n tapaisen hintavamman yhdistelmälaitteen ostaja hankkii sen juuri all-in-one-tyyliseksi ratkaisuksi kuulokkeille tai älykkääksi DAC:iksi ja esivahvistimeksi kaiuttimille. En sen sijaan usko, että monikaan käyttäisi laitetta pelkkänä kuulokevahvistimena jonkin toisen DAC:in kanssa, mikä sekin toki onnistuisi analogisten RCA-sisääntulojen myötä. Äänenlaatua arvioidessani olen kuitenkin painottanut Kuulokenurkan kohdeyleisön näkökulmasta eniten yhdistelmäkäyttöä kuulokkeiden kanssa eli havaintoni painottuvat siihen, miltä omistamani kuulokkeet kuulostavat X9:n DAC:in ja kuulokevahvistimen kautta. Pelkkää DAC:ia puolestaan kokeilin hieman pikaisemmin erillisen kuulokevahvistimen kanssa.

Alkuun mainittakoon, että edes herkimpiä nappikuulokkeita käyttäessä X9:stä ei kuulu minkäänlaista taustakohinaa, vaan musiikin tausta on miellyttävän tumma. Esimerkiksi Audio Science Review -sivuston suorittamien mittausten perusteella laite onkin suunniteltu sähköteknisestä näkökulmasta hyvin. Vaikkei X9:n kuulokevahvistin olekaan kaikkein tehokkain, se selviytyy nipin napin jopa Hifiman HE-6:sta, kunhan äänilähteen gain-taso on korkea esimerkiksi Tidal-suoratoistopalvelun tapaan. Hiljaisemmilla äänitteillä X9:n saisi luultavasti kääntää täysille High-gain-tilassa. Esimerkiksi Dan Clark Audio E3:n tapaiset planaarit sekä 300 ohmiset ZMF:t sen sijaan soivat X9:lla helpommin kaikenlaiset ”peruskuulokkeet” mukaan luettuna.

Laitetta käyttäessä kannattaa huomioida alkuun Bypass-tila, joka ohittaa nimensä mukaisesti kaikki ääntä muokkaavat DSP-toiminnot. Vaikka mitään äänisäätöjä ei oltaisi aktivoitukaan, X9 kuulostaa omiin korviini hieman erilaiselta Bypass-tila päällä ja pois päältä. Bypass-tilassa ääni on kaikkein selkeintä ja läpinäkyvintä, koska transientit toistuvat terävästi ja äänikuva tuntuu taustaltaan todella tummalta. Ilman Bypass-tilaa äänensävy muuttuu puolestaan hieman täyteläisemmäksi ja rennommaksi selkeyden kustannuksella. Esimerkiksi puheesta ja laulusta minulle syntyy ensin mainitussa tapauksessa hieman ilmavampi ja ohuempi fiilis, kun taas Bypass-tila pois päältä ääneen tulee lisää lämpöä ja tekstuuria. Pidemmässä käytössä tällainen pieni vivahde-ero luultavasti menettäisi merkityksensä tai jopa unohtuisi, mutta sitä voidaan toisaalta hyödyntää yhtenä hienosäätönä äänenlaadulle.

DAC + kuulokevahvistin = kirkasta ääntä balansoituna

Luxsin ei kerro, miltä X9:n tulisi kuulostaa, mutta tällaiselta modernilta laitteelta voidaan yleensä odottaa melko neutraalia, puhdasta ja väritöntä toistoa. Tältä X9 pitkälti kuulostaakin, mikä luo hyvän lähtökohdan kaikenlaisille lisäasetuksille ja äänisäädöille. Toisaalta balansoituja kuulokeliittimiä käyttäessä koen diskantin nousevan melko etualalle kokonaisuudessa, joten yhdenlainen määritelmä esitystavalle voisi olla ”neutral-bright”. Kunkin laitetta arvioivan henkilön tottumuksista ja lähtökohdista riippuen osa ei välttämättä huomaisi pientä lisäkirkkautta laisinkaan, kun taas toiset saattaisivat pitää X9:n diskanttia melko huomiohakuisena. Kokemukseen vaikuttavat myös käytössä olevat kuulokkeet ja kuunneltu musiikki.

Luontaisesti kirkasäänisten planaarikuulokkeiden kanssa en itse pidä X9:ää kaikkein miellyttävimmän kuuloisena, vaan se saa esimerkiksi Hifiman Sundara Silverin ja Fiio FT7:n diskantin kuulostamaan korostuneen sähisevältä, ellei jopa terävältä. Olemassa olevat epätasaisuudet voimistuvat tavallaan lisää. Esimerkiksi rumpujen lautaset ovat jokseenkin raakaa kamaa ja laulusuoritukset tyyliltään ohuita, koska laite vetää huomiota hengitysääniin ja toisinaan myös sibilanssiin. Vaikkei toisto mielestäni missään nimessä ärsyttävän räikeää olekaan, se voisi olla luonnollisempaakin. Esimerkiksi erinomaisen tasapainoisena pitämäni Dan Clark Audio E3 tai neutraalista äänestään tunnettu Sennheiser HD 600 eivät yleensä kuulosta yhtä kirkkaalta kuin X9:llä. Neutraalina, joskin selvästi edullisempana, verrokkilaitteena käyttämäni SMSL DL200 tuottaa tasapainoisemman kuuntelukokemuksen. Myös X9:ää hintavampi Topping Centaurus & Gold Note HP-10 -setti toistaa diskantin rennommin heikentämättä sen yksityiskohtaisuutta.

Toisaalta X9:n kirkkaudesta voi olla myös hyötyä toisenlaisten kuulokkeiden kanssa, sillä esimerkiksi diskantiltaan aavistuksen tumma ZMF Atrium muuttuu X9:llä neutraalimman kuuloiseksi. Niin ikään Hifimanin rentoääninen uutuuskuuloke, Edition XV, kuulostaa Luxsinin laitteella oikein hyvältä, joten sen kanssa en edes osaisi epäillä ”diskantin lisäystä”. Jos kuulokkeiden taajuusvaste on ylipäätään ylätaajuuksilla suhteellisen tasainen, X9 ei onnistu tekemään äänestä niin kirkasta, etteikö esitystapaan luultavasti tottuisi melko nopeasti. En tavallaan haluakaan paisutella asiasta minkäänlaista ongelmaa, vaan tuoda lähinnä esiin, mitä Luxsinin laitteelta saattaisi olla odotettavissa, jos kokemukset vastaavat omiani.

Tässä kohtaa myös muistutan, että havaintoni koskevat vasta pelkkiä balansoituja kuulokeliitäntöjä mihinkään äänisäätöihin koskematta. Jos diskantin kirkas sävy häiritsee, siitä päästäisiin esimerkiksi pienellä taajuuskorjauksella tai tasosäädintä hyödyntämällä eroon. Myös Bypass-tilan pois päältä kytkeminen rentouttaa jo hieman ääntä.

Muilta osin X9:n esitystapa on hyvin neutraali, joskin kaiken yllä kuvailemani myötä energisellä vivahteella. Laite omaa selkeitä vahvuuksia edullisempaan DL200:aan nähden, sillä kuulokkeet Luxsiniin kiinnittäessä musiikki suorastaan aukeaa ympärilleni avaralta ja läpinäkyvältä tuntuvan äänikuvan ansiosta. DL200:ssa äänikuva jää utuisemmaksi, eikä yksittäisten äänten tai instrumenttien ympärillä tunnu olevan yhtä paljoa tyhjää tilaa. Toisaalta Gold Noten HP-10 vie asian vielä selvästi pidemmälle lisäämällä äänikuvaan syvyyttä ja toistamalla äänten liikkeet ikään kuin fyysisemmin. X9 kuulostaa mielestäni balansoitujen liitäntöjensä kautta ennen kaikkea täsmälliseltä ja tietyllä tapaa kepeän raikkaalta, vaikka samaan aikaan se toistaakin bassoa hieman tukevammin kuin DL200.

Rennompaa ääntä 6,35 millimetrin liittimestä

Väliotsikkoni kertookin suoraan, miten koen äänen muuttuvan 6,35 millimetrin kuulokelähtöä käyttäessä. En oikeastaan odottanut sen eroavat mitenkään balansoiduista liitännöistä, joten asia meinasi jäädä kokonaan testaamatta. Yllätyksekseni näin pidän kuitenkin X9:stä kaikkein eniten, jos korvillani on esimerkiksi Dan Clark Audio E3, Fiio FT7, Sennheiser HD 600, ZMF Bokeh Open, Focal Hadenys tai Aune Audio AR5000.

Ääni ei ole yhtä tarkan, täsmällisen tai läpinäkyvän tuntuista kuin balansoiduista liitännöistä, mutta ylätaajuudet toistuvat rauhallisemmin ja ne tulevat vähemmän päin näköä. Tämän ansiosta huomaan pystyväni valitsemaan helpommin, mihin musiikin osa-alueeseen kuuntelun aikana keskityn. Rennommat ylätaajuudet tarkoittavat samalla myös hieman tukevampia alataajuuksia ja luonnollisempia laulusuorituksia, joten toisto nappaa minut paremmin mukaansa, enkä huomaa enää samaan tapaan laitteen olemassa oloa. Näin käytettynä X9 on tyyliltään lähempänä mainitsemiani SMSL DL200:aa ja Topping Centaurus & Gold Note HP-10 -yhdistelmää. Toisaalta kaikenlaiset tehosteäänet eivät eivät enää pomppaa esiin kuin kirkkaat tähdet tummalta taivaalta, joten mahdollisimman yksityiskohtaisesta toistosta pitävät suosisivat luultavasti balansoituja kuulokelähtöjä.

X9:n omistajalla olisi siis valittavanaan kaksi erilaista esitystapaa: 1) terävämpi ja tarkempi ja 2) pehmeämpi ja rennompi. Näistä Bypass-tila pystyy vielä muovaamaan kaksi erilaista versiota, minkä lisäksi muilla äänisäädöillä saavutetaan lähes loputtomasti erilaisia vaihtoehtoja. En voi yksiselitteisesti sanoa, mikä olisi paras tapa käyttää X9:ää, vaan jokaisen kannattaa kokeilla rohkeasti, toteutuvatko havaintoni vai jäävätkö erot eri käyttötapojen välillä niin pieniksi, ettei niillä ole käytännön merkitystä. Itse saan joka tapauksessa kuulokkeeni kuulostamaan X9:llä hyvältä, enkä edes ole turvautunut laitteen taajuuskorjaimeen.

DAC on hyvä

Kokeilin myös Luxsinin laitetta pelkkänä DAC:ina Gold Note HP-10 -kuulokevahvistimelleni. A-B-testailussa verrokkina toimi Topping Centaurus (OS-tilassa) Windows-asetukset ja äänenvoimakkuus mätsättynä, kuten asiaan kuuluu. Molemmat laitteet maksimoituna X9:n äänenvoimakkuus olisi 0,5 desibeliä suurempi, joten ilman tasausta ero saisi minut suosimaan hienoisesti Luxsinin laitetta. Hieman lujempaa soivaan laitteeseen vaihtaminen kun tuntuu automaattisesti vaikuttavammalta kuin äänen lievä vaimentuminen Topping Centaurusin kohdalla. Ero äänenvoimakkuudessa siis pitkälti peittoaa kaikki muut äänenlaadulliset erot, jotka usein jäävätkin DAC:ien välillä pieniksi. Kannattaakin muistaa, että eroista puhuminen saa ne väkisin kuulostamaan todellista suuremmilta.

Tämä huomioiden laitteesta toiseen lennossa vaihtamalla ja Dan Clark Audion suhteellisen neutraaleita E3-kuulokkeita kuuntelemalla havaitsin X9:n diskantin olevan aavistuksen ilmavampaa ja äänen siten tyyliltään ikään kuin raikkaampaa. Topping Centaurus puolestaan lisäsi keskitaajuuksiin ripauksen täyteläisyyttä sulavoittaen samalla ylätaajuuksia, mutta vain niin vähän, että sen hädin tuskin huomasi. Tällainen pieni sävyero unohtuisikin lähes välittömästi. Sen sijaan Centaurus erottuu mielestäni eniten X9:stä kyvyllään rajata instrumentteja hieman onnistuneemmin omiin kerroksiinsa ja sijainteihinsa. Fokukseni esimerkiksi vokalistiin muodostuu voimakkaammaksi ja huomaan muutoinkin seuraavani äänten liikkeitä enemmän kuin X9:llä. Centaurus siis mielenkiintoisesti erottelee ääniä terävämmin, vaikka X9 periaatteessa kuulostaakin kaksikosta äänensävyltään hieman terävämmältä. Missään kohtaa en kuitenkaan kokenut X9:n DAC:ia korostuneen kirkkaaksi, joten tämä piirre vaikuttaisi esiintyvän vain laitteen kuulokevahvistimen balansoiduissa liitännöissä.

Vaikka koenkin Toppingin 1000 euron hintaisen DAC:in ääneltään hieman vaikuttavammaksi, X9:stä voitaisiin aktivoida monia lisäominaisuuksia, joilla olisi taatusti suurempi vaikutus kuuntelukokemukseen. Kriittisesti arvioituna erot vakioasetuksillakin jäävät kokonaisuuden kannalta niin pieniksi, että pystyn uppoutumaan kuunteluun riippumatta, kumpaa laitetta käytän. X9:n DAC on siis mielestäni oikein hyvä. Lisävertailut varmasti vielä auttaisivat minua asemoimaan sen äänenlaadun tarkemmin kilpailijoiden tuotteisiin nähden, mutta jo nyt kokemani perusteella kaikki heikkoudet loistavat poissaolollaan. Ääni ei ole esimerkiksi tukkoista, terävöitettyä tai ahdasta, vaan oikeaksi näkemälläni tavalla neutraalia ja puhdasta. Tilavaikutelmakin tuntuu avaralta, sillä Topping Centaurus ei hieman tarkemmasta erottelustaan huolimatta kuulosta varsinaisesti ”suuremmalta”.

Yhteenveto

Luxsin X9 on hyvin suunniteltu laite, joka pystyy hoitamaan niin älykkään D/A-muuntimen, käytännöllisen esivahvistimen kuin monipuolisen kuulokevahvistimenkin roolin. Samalla se toki maksaa monia kilpailijoitaan enemmän, mutta markkinoilta ei oikeastaan löydy tällä hetkellä mitään vastaavaa ainakaan yhtä sulavalla käyttöliittymällä toteutettuna. Luxsin osoittaakin ennen kaikkea sen, etteivät sen kilpailijat juurikaan panosta ohjelmistokehitykseen, jolla olisi saavutettavissa kilpailuetua lukuisten laitevalmistajien joukossa. HDMI-liitin ja subwoofer-lähdöt olisivat myös yksi selkeä peruste X9:n hankkimiselle. Toisaalta jos joku ei tarvitse laitteen kaikkia hienouksia, vakioasetuksia vastaavaan äänenlaatuun päästäisiin mielestäni kuulokekuuntelussa käsiksi selvästi edullisemminkin. Tässä kohtaa kuluttajan täytyy siis punnita tarpeitaan ja halujaan.

Testijaksoni aikana laitetta oli mukava ja helppo käyttää, se tuntui ulkoisesti hintansa arvoiselta, ja kuulosti myös sopivilla asetuksilla oikein hyvältä. Muutapa en osaa toivoakaan. Kaikkia lisäasetuksia en henkilökohtaisesti tarvitsisi, mutta niiden onkin tarkoitus tuoda joustoa eri käyttötilanteisiin. Mistäpä tiedän, millaisia tarpeita minulla vuoden-parin päästä olisi. Tällöin en ainakaan joutuisi ostamaan uutta laitetta sen vuoksi, että X9:stä puuttuisi jotakin. Ehkä joku voisi haluta samaan pakettiin vielä verkkosoittimen, mutta ymmärrän, ettei Zidoo Group halua syödä Luxsin-brändillään liikaa Eversolon markkinoita.

Jos joku etsii monipuolista yhdistelmälaitetta sulavalla käyttökokemuksella ja budjetti taipuu X9:n myyntihinnan tasolle, minun olisi helppo suositella tuotetta.

Plussat ja miinukset:

+ Puhdas ja tarkka ääni balansoiduista kuulokelähdöistä
+ Balansoimaton kuulokelähtö rentouttaa diskanttia
+ DAC:in hyvä äänenlaatu
+ Monipuoliset äänisäädöt ja parametrinen taajuuskorjain
+ Lisäominaisuudet hyödynnettävissä laitteen toimiessa DAC:ina ja esivahvistimena
+ Kattavat liitännät, kuten HDMI ARC ja subwoofer-lähdöt
+ Sulava käyttökokemus ja käyttöliittymä
+ Päivitystuki ja mahdolliset uudet ominaisuudet
+ Laadukas rakenne ja hieno ulkonäkö
+ Näytön monipuoliset visualisointivaihtoehdot

– Diskantin lievä ylikorostuneisuus balansoiduissa kuulokelähdöissä
– Kuulokkeiden automaattisen impedanssintunnistuksen hyödyt jäävät puolittaisiksi
– HP-EQ:n toimivuus vaihtelee, koska eri lähteistä haalittu pohjadata on usein epätarkkaa
– Kuulokevahvistin ei ole nykymittapuulla kaikkein tehokkain
– Verkkoyhteys, muttei verkkosoitinta
– Korkeahko hinta yksinkertaisempiin erillislaitteisiin verrattuna