Testattu: suomalainen RH Tube-FET hybrid amp 1.0

Kirjoittaja: Sword of Damocles

Kuulokenurkassa on testattu viime aikoina entistä enemmän kuulokevahvistimia ja D/A-muuntimia, joiden käsittely ei kuitenkaan ole laitteiden erilaisuudesta huolimatta useinkaan erityisen mielenkiintoisia kuulokkeisiin verrattuna. Välillä yksittäiset laitteet onnistuvat kuitenkin erottautumaan joukosta tavalla tai toisella. Tällainen laite on sininen RH Tube-FET hybrid amp 1.0, jonka on suunnitellut ja valmistanut Suomessa Risto Hölttä (tästä nimen RH-lyhenne).

Vahvistimesta on tätä ennen nähty kuvia Hifiharrastajat-foorumilla, ja sen prototyyppi oli kuunneltavissa vuoden 2022 Hifimessuilla. Itselläni oli suuri kunnia päästä kokeilemaan laitteen ensimmäistä täysin valmista versiota, joten jaan siitä hieman kokemuksiani. Vahvistimen pitkähkön nimen vuoksi kutsun sitä tässä jutussa RH hybridiksi. Ristolla on valmiina prototyyppi myös pienempikokoisesta operaatiovahvistimella toteutetusta kuulokevahvistimesta, jota myös kokeilin.

Operaatiovahvistimella toteutettu laite on huomattavasti pienempi ja pelkistetympi.

Suunnitteluperiaate

RH hybrid on Riston omien sanojen mukaan eräänlainen sekoitus vanhaa ja uusinta uutta piiritekniikkaa. Laitteen topologia on saanut inspiraationsa Konkan OTL -putkivahvistimesta, mutta sitä on modernisoitu monin eri tavoin. Virransyöttöpuoli on toteutettu nykyaikaisilla hakkureilla, eikä perinteisten putkivahvistimien tapaan. Piirilevy puolestaan on 4-kerroksinen yhtenäisellä maatasolla, mikä on sähköisesti selvä parannus tavanomaisempiin 2-kerros levyihin verrattuna. Vahvistin sopii myös varsin hyvin matalaohmisille kuulokkeille, koska lähtöpuskurina on A-luokassa toimiva FET-aste.

Näillä valinnoilla vahvistimesta on pyritty tekemään puhtaan ja neutraalin kuuloinen. Kyseessä on kuitenkin hybridilaite, koska jännitevahvistuksessa käytetään putkia. Esimerkiksi monista edullisista kiinalaisista hybridivahvistimista poiketen RH hybridin putket eivät ole vain bufferina tai “koristeena”, vaan niitä käytetään vahvistuksessa täydellä 200 voltin anodijännitteellä eli parhaalla toiminta-alueellaan. Joissakin kiinalaisissa laitteissa anodijännite saattaa jäädä 24-40 voltin välille. Putket tuottavat RH Hybridissä putkivahvistimille tyypillisen, kuultavissa olevan, säröprofiilin, mutta modernin suunnittelun myötä säröä on määrällisesti vähemmän kuin useimmissa muissa putkilaitteissa. RH hybrid on täten nimensä mukaisesti välimuoto putkiäänestä ja puhtaasta vahvistuksesta. Lähtöimpedanssi laitteessa on 10 ohmin luokkaa.

Laitteen putket ovat neuvostoliittolaista tuotantoa vuodelta 1984.

Laitteen ulkoinen esittely

RH hybrid on ulkoisesti yksinkertainen ja varsin pelkistetty laite. Ulkonäkö huokuu DIY-henkisyyttä, mutta kokonaisuus on mielestäni vakavasti otettavan näköinen – tämän näköisen laitteen odottaa kuulostavan hyvältä. Pidän massasta poikkeavasta sinisestä värityksestä. Alumiinista tehty kotelo on kaikin puolin tukeva ja laadukas.

RH Hybrid näyttää yhtä aikaa itse tehdyltä ja ammattikäyttöön suunnatulta. Kaikki tarvittava löytyy etureunasta, joten esimerkiksi virtapainiketta ei tarvitse kurkotella laitteen takaa.

Vahvistimen etureunassa on suuren metallisen virtapainikkeen ja äänenvoimakkuudensäätimen lisäksi kaksi 6,35 mm:n kuulokeliitintä. Totesin sinisen virtaledin erittäin kirkkaaksi hämärässä huoneessa, joten hieman maltillisempikin ilmoitus laitteen päällä olosta voisi riittää. Äänenvoimakkuudensäätimen tuntuma on hyvä ja tasainen. Säätimessä on lisäksi selkeä merkintä sille, mihin asentoon se on käännetty. Kanavatasapaino säätimessä on hyvä heti säädön alkupäästä lähtien.

Putket painetaan kiinni kantoihinsa yläkannessa olevien reikien kautta. Positiivisena puolena putket jäävät sopivasti esiin, joten ne on myös helppo irrottaa. Joissakin laitteissa putket painuvat niin syvälle, että niistä on vaikeaa pitää kiinni.

Vahvistimessa käytetään kahta putkea.

Laitteen takaa löytyy perinteiset RCA-sisääntuloliittimet ja täysikokoinen virtaliitin – ei mitään erikoisempaa siis.

Takapuolella on vain virtaliitin ja RCA-liittimet.

Pohjaan on tehty reikiä jäähdytystä varten. Kulmissa sijaitsevat jalat ovat tavallista suuremmat, joten laite istuu tukevasti pöydällä. Hieman korkeammat jalat auttavat todennäköisesti myös jäähdytyksessä, vaikkei laite lämmennyt omassa käytössäni juuri laisinkaan. Tämä on hyvä asia, sillä joillakin putkilaitteilla on tapana käydä todella kuumana.

Pohjassa on jäähdytysreikiä ja suuret jalat.

Käyttöön liittyviä huomioita

RH hybridin käyttö on suoraviivaista, sillä virran päälle kytkemisen ja hetken odottelun jälkeen laite on kuunteluvalmis. Putkista ei välity kuuntelun aikana ääneen erikoisia sivuääniä, mutta kuulokkeiden kiinnittäminen ja laitteen rungon koskettaminen saa putket soimaan hetkeksi. Tällöin kuulokkeista kuuluu melko voimakasta sirinää ja sirkutusta, joka lakkaa kuitenkin onneksi noin 10 sekunnin päästä. Ominaispiirre ei sen vuoksi vaikutakaan negatiivisemmin laitteen käyttöön. Risto myös mainitsi selvittävänsä, olisiko asialle tehtävissä jotakin. Putkitoimiset laitteet ovat oman kokemukseni mukaan herkkiä muulle ympärillä olevalle elektroniikalle ja sähköverkon häiriöille, joten tilanne sivuäänien osalta saattaa muuttua laitteen sijoittelulla. Tältä osin RH hybrid ei poikkea muista putkivahvistimista.

Taustakohinaa ei kuulu käytön aikana juuri laisinkaan tavallisilla kuulokkeilla. Testaamilleni herkille in-ear-kuulokkeille vahvistin ei kuitenkaan melko voimakkaan kohinan vuoksi soveltunut. Tästä en kuitenkaan ole laisinkaan yllättynyt, eikä RH hybridin tapaista laitetta mielestäni kannata hankkia muutoinkaan in-ear-kuulokkeille.

Antotehon osalta laite toisti hyvin niin 300 ohmin dynaamisia kuulokkeita kuin matalaimpedanssisia planaarikuulokkeitakin. Ensin mainittuina testikuulokkeina toimivat eri ZMF- ja Sennheiser-mallit, kun taas planaarikuulokkeina käytin pääasiassa 18 ohmista Moondrop Venusta. RH hybrid kykeni toistamaan myös Hifimanin alkuperäistä HE6-mallia, joka tunnetaan yhtenä kaikkein vaikeimmin toistettavista kuulokkeista. HE6:n ääni oli kyllä tavallista pehmeämpää, mutta moniin muihin vahvistimiin verrattuna edelleen miellyttävää ja täysin kuuntelukelpoista.

RH Hybrid kykenee vahvistamaan Hifimanin HE6:ta, joka tunnetaan eräänlaisena “pyöriikö Crysis?” -tyylisenä (toivottavasti joku tunnistaa viittauksen) kuulokkeena.

Kokemuksia äänenlaadusta

Testailussa mukana olleita laitteita:

  • Schiit Audio Bifrost 2 -D/A-muunnin
  • Soncoz SGD1 -D/A-muunnin
  • Cayin IHA-6 -transistorivahvistin
  • Monolith Liquid Platinum -hybridivahvistin
  • Tor Audio Roger -putkivahvistin
  • Objective 2 -vahvistin
  • RH HP Amp 1.0 (Riston oparipohjainen vahvistin)

Testattuja kuulokkeita:

  • ZMF-mallisto: Atrium, Auteur, Verite Closed, Eikon
  • Sennheiser-mallisto: HD600 ja HD800 (SDR)
  • Fostex TR-X00 Purpleheart
  • Moondrop Venus
  • Hifiman HE6
  • Modhouse Audio Argon mk3
  • Beyerdynamic DT770 Pro (32 ohm)

Aloitan äänenlaadun käsittelyn toteamalla, että Riston tavoite neutraalista äänestä on mielestäni toteutunut. RH hybrid ei väritä toistoa merkittävästi minkään taajuusalueen suuntaan, mutta se tuo kokonaisuuteen juuri sopivasti putkisoundin parhaita puolia. Nämä ovat myös helposti kuultavissa tavanomaisiin transistorivahvistimiin verratessa.

Havaitsin vahvistimen lisäävän oman mausteensa ääneen riippumatta siitä, millaisia kuulokkeita sillä kuuntelin. Tällainen tasaisuus on mielestäni erinomainen asia, sillä tiedän tarkalleen, mihin suuntaan ääni muuttuu vahvistinta käyttäessäni. Yleisen neutraalihkon esitystavan ansiosta minun ei tarvinnut vaivata päätäni myöskään sillä, että vahvistimen aikaansaamat suuremmat värittymät eivät sopisi yhteen jonkin tietyn kuulokemallin kanssa. Koin RH hybridin soveltuvan monipuolisesti erilaisille kuulokkeille, joten minulla ei ole erityistä intoa nostaa mitään tiettyä kuuloke & vahvistin -synergiaa muiden yläpuolelle – musiikki kuulosti aina hyvältä ja sitä teki mieli kuunnella lisää.

Mitä ovat RH hybridin parhaat puolet transistorivahvistimiin verrattuna?

RH hybrid kasvattaa ja avartaa kaikkien kokeilemieni kuulokkeiden äänikuvaa, mikä tuntuu olevan yleistä nimenomaan putkivahvistimille. Ääni on transistorivahvistimiin, kuten Cayin IHA-6:een ja Riston omaan oparipohjaisen laitteen prototyyppiin, verrattuna kerrostuneempaa ja mielenkiintoisella tavalla elävämpää. Laulaja ja eri soittimet erottuvat selkeästi toisistaan niin, että aistin yksittäisten instrumenttien sijaitsevan tavallista rajatummin omassa tilassaan. Toisaalta negatiivisena puolena koen äänikuvan absoluuttisen tarkkuuden samalla heikentyvän, koska äänet tuntuvat soivan tavallista suurempina, jolloin niiden alkupiste jää epämääräisemmäksi. Tämä unohtuu kuitenkin helposti, koska toisto imaisee niin voimakkaasti mukaansa. Avara ja kerrostunut ääni on miellyttävää kuunneltavaa.

Oman kokemukseni mukaan putkivahvistimet turvottavat usein alataajuuksia, mikä voi olla sekä hyvä että huono asia. Tämä piirre on havaittavissa myös RH hybridissä, mutta sopivan maltillisena. Basso on kuulokkeiden tyypistä riippumatta mukavalla tavalla keskimääräistä voimakkaampaa olematta kuitenkaan löysää tai kumisevaa. Bassontoiston voimakkuus, tiukkuus ja selkeys voidaan mielestäni laskea RH hybridin yhdeksi vahvuudeksi. Nämä piirteet tekevät toistosta hauskan ja dynaamisen kuuloista. Alataajuudet myös yhdistyvät luontevasti muihin taajuusalueisiin, joten kuunnellessa en koe bassoa varsinaisesti korostuneeksi toisin kuin esimerkiksi Tor Audio Roger -putkivahvistimella. RH hybridin lähtöimpedanssi on lisäksi järkevällä tasolla sen perusteella, että matalaohmiset dynaamiset kuulokkeet eivät muutu ääneltään liian bassovoittoisiksi.

RH hybrid sopii hyvin myös matalaohmisille planaarikuulokkeille. Kuvassa näkyy Moondrop Venus, josta on tulossa lähiaikoina arvostelu.

Havaitsen RH hybridin äänessä myös tietynlaista rentoutta ja sulavuutta. Ääni ei ole varsinaisesti pehmeää tai muhjuista, vaan terävimpien äänten lievä pyöristys ylätaajuuksilla tekee kuuntelusta pidemmän päälle miellyttävän rasittamatonta. Diskantti säilyttää silti energiatasonsa omaan makuuni sopivan elävänä, sillä en koe vahvistimen tekevän toistosta tavallista tummempaa. Tämä yhdessä “järkevän” bassontoiston kanssa pitää yleisäänen neutraalina. Aggressiivisemman ja hyökkäävämmän kuuloiseen Monolith Liquid Platinum -hybridivahvistimeen verrattuna RH hybrid on selvästi rauhallisemman ja avaramman kuuloinen.

Avarasti toistuvat keskitaajuudet estävätkin ääntä olemasta liian lämmintä ja intiimiä, mihin törmää monilla putkivahvistimilla. Esimerkiksi Tor Audio Roger on huomattavasti täyteläisemmän ja värittyneemmän kuuloinen. Hunajaiset keskitaajuudet ja tuhti basso ovat omalla tavallaan miellyttävää kuunneltavaa sopivilla kuulokkeilla, mutta toisinaan musiikkiin lorahtaa makusiirappia hieman liikaakin. RH hybrid ei juurikaan väritä keskitaajuuksia, joten se olisi yleisemmässä käytössä sopivasti normaalimman kuuloinen.

Näkisin, että mieltymyksistä riippuen jotkut saattaisivat odottaa putkia sisältävältä vahvistimelta täyteläisempää toistoa, jota RH hybrid ei ainakaan kokeilemillani putkilla tarjoa. Yksi laite ei kuitenkaan voi olla samanaikaisesti kaikkea. Ääripäitä tarkastellessa putkilaitteiden maailmasta löytyy runsaasti värittyneempiä laitteita, kun taas transistorilaitteet tarjoavat parhaimmillaan vielä hieman neutraalimpaa, tarkempaa ja terävämpää toistoa äänen yksityiskohtaisuutta suosiville kuuntelijoille. Sellaisenaan RH hybrid on kuitenkin mielestäni erinomainen välimuoto putki- ja transistorilaitteista. Kumpaakaan leiriä fanittavat eivät todennäköisesti löytäisi äänestä suurempaa valitettavaa, vaan saattaisivat jopa innostua eri ominaispiirteiden sekoituksesta.

ZMF Atrium, kuten muutkin kokeilemani 300 ohmin dynaamiset kuulokkeet sopivat erinomaisesti RH hybridillä kuunneltaviksi.

Yhteenveto

Lienee tässä vaiheessa selvää, että pidin RH hybridin äänestä. Laite lisää neutraaliin ääneen juuri sopivasti putkille ominaista eloisuutta ja äänikuvan mielenkiintoisuutta, jolloin transistorilaitteet kuulostavat sen rinnalla tylsemmiltä ja tavallisemmilta. Yleisesti ottaen RH hybridin lievästi värittämä esitystapa sopii paremmin musiikin kuuntelijalle kuin sen analysoijalle. Havaitsin positiivisena pitämäni piirteet kaikilla kokeilemillani kuulokkeilla, enkä keksi äänenlaadusta muutoinkaan varsinaisia heikkouksia pientä äänikuvan epätarkkuutta lukuun ottamatta. RH hybrid on mielestäni hybriditoteutuksena onnistunut laite. Sellaisena sitä myös tulee arvioida, koska kaikissa muissakin eri vahvistintyypeissä on mieltymyksistä riippuen omat vahvuutensa.

Muilta ominaisuuksiltaan RH hybrid on yksinkertainen ja pelkistetty, joten se ei kilpaile erikoisilla ratkaisuilla kaupallisia laitteita vastaan. Riston vahvistinta onkin vaikeaa verrata kokonaisvaltaisesti myynnissä oleviin tuotteisiin etenkään, kun sitä ei ainakaan toistaiseksi ole tulossa saataville suurempaa määrää. Kaupallinen menestys riippuisi hinnoittelusta, ja koska yksittäisten vahvistimien valmistaminen on varsin hidasta, hinta nousee luonnollisesti käytettyjen työtuntien myötä. Kotimainen ja hyvältä kuulostava kuulokevahvistin on kuitenkin sellainen asia, jonka tarinan haluaisin nähdä jatkuvan. Riston toinenkin vahvistin kuulosti hyvältä, joten on mielenkiintoista nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *