Kirjoittaja: Roderick
Hifiman-lokakuu on nyt saatu päätökseensä. Teemakuukausi on ollut mielenkiintoinen, mutta kieltämättä työläs projekti. Kymmenen kuulokearvostelun jälkeen ajattelin vielä pysähtyä hetkeksi pohtimaan Hifimania kuulokevalmistajana yleisellä tasolla.
Hifimanin kuulokemallisto
Tarkastellaan ensimmäiseksi Hifimanin mallistoa ja sitä, miten eri kuulokkeet vertautuvat toisiinsa. Seuraava kuva esittää valmistajan kuulokkeiden sukupuun:
Puun oikeassa reunassa ovat symmetrisellä tuplamagneettirakenteella toteutetut kuulokkeet, keskellä epäsymmetristä tuplamagneettirakennetta käyttävät kuulokkeet, ja vasemmalla symmetriset yksipuoleisella magneettirakenteella olevat kuulokkeet. En avaa magneettirakenteita tässä yhteydessä sen tarkemmin, koska kuulokepuusta on nähtävissä mielenkiintoisempiakin äänellisiä eroja.
Mielestäni vasemmalla sijaitsevat kuulokkeet ovat yleissoinniltaan intensiivisiä ja usein kirkkaita. Näissä kuulokkeissa äänikuva on sellainen, jossa kuuntelija asetetaan eturiviin. Kuvassa keskellä ovat isot kananmunan muotoisia kuppeja käyttävät Hifimanit, joille on ominaista todella iso äänikuva, jossa kuuntelija seuraa musiikkia hieman taempaa. Näiden kuulokkeiden sointia leimaa pehmeys, vaikka kuulokkeet ovatkin diskantiltaan kirkkaita. Oma otantani tästä kategoriasta on toki pieni rajoittuen vain Anandaan ja Aryaan. Pehmeys ja suuri äänikuva ovat kuitenkin ominaisuuksia, joita yleisesti pidetään ominaisena myös HE1000-malliston kuulokkeille.
Oikealla kuvassa ovat kuulokkeet, joiden luonnollisempi paikka olisi mielestäni kuvan keskellä. Nämä kuulokkeet sijoittuvat toiston ominaispiirteiltään vasemman laidan ja keskimmäisten kuulokkeiden väliin. Dynamiikaltaan ja bassontoistoltaan parhaat kuulokkeet löytyvät puun oikeasta laidasta. Vaikka en ole kuullut HE6-kuulokkeista mitään versiota, uskallan tehdä tällaisen yleistyksen, koska HE6:n erinomaisesta bassontoistosta on olemassa vahva konsensus harrastajapiireissä.
Puun keskimmäinen ja oikea haara yhdistyvät valmistajan planaarimalliston lippulaivan, Susvaran, kohdalla. Tuntuisi varsin loogiselta, että Hifiman olisi pyrkinyt yhdistämään parhaaseen kuulokemalliinsa ominaisuuksia linjastonsa eri suunnista. En ole kuullut Susvaraa, mutta ajatus kuulokkeista, jotka pystyvät yhdistämään HE500/HE6-tyylisen basson ja dynamiikan Aryan tyyliseen äänikuvaan, on kiehtova.
Myös Susvaran ulkonäkö kielii siitä, että valmistaja on tähän saattanut pyrkiäkin, sillä kuulokkeiden kupit eivät ole suuret kananmunan muotoiset, mutteivat täysin pyöreätkään. Kokemukseni Susvaran muotoisesta HE5XX-mallista tukee tätä olettamusta. Mielestäni HE5XX on ääneltään hybridi, jossa yhdistyy piirteitä eri kuuloisista Hifiman-malleista. HE5XX:ää ei täten voi asettaa äänensä puolesta selkeästi mihinkään kohtaan Hifimanin kuulokepuussa, vaikka mielestäni ne ovatkin soinnistaan hieman lähempänä esimerkiksi Anandaa kuin HE500:aa.
Kuulokkeiden laatuongelmat
Lähes jokaisessa Hifimanin kuulokemallissa esiintyy enemmän tai vähemmän laatuongelmia. Joskus ongelmat liittyvät huonolaatuisiin kaapeleihin tai heikkoihin liimalla kasassa pysyviin pehmusteisiin. Pahimmassa tapauksessa ongelmaksi muodostuvat hajoavat elementit. Vuonna 2009 julkaistua HE5-mallia ja vuoden 2014 versiota HE560-mallista sen sijaan vaivasivat rakenteeltaan heikot puukupit. Kaikkien laatuongelmien luettelemiseen menisi tovi, mutta oma “suosikkini” on maalin irtoaminen yli 6000 euroa maksavan Hifiman Susvaran magneeteista.
Hifiman ei tietenkään ole ainoa valmistaja, jolla on ongelmia kuulokkeidensa kestävyyden kanssa. Kun planaarikuulokkeet alkoivat yleistyä viime vuosikymmen alkupuolella, elementtien laatuongelmat olivat yleisiä myös muilla valmistajilla. Hifimanin pääkilpailija, yhdysvaltalainen Audeze, on kuitenkin mielestäni onnistunut selättämään alkuvuosien ongelmat Hifimania paremmin, vaikka ainakin LCD-4 kuulokkeissa onkin ilmeisesti yhä nykyään melkoista laatuvaihtelua yksittäisten kuulokkeiden välillä.
Ranskalaisen Focalin Utopia- ja Elear-malleissa on laatuongelmia kuulokkeiden elementtien kestävyyden kanssa. En tiedä, onko Focal saanut ongelman ratkaistua, mutta reiluna kompensaationa Focal pidensi edellämainittujen malliensa takuun viiteen vuoteen. Takuun pidennys koskee automaattisesti kaikkia Utopia- ja Elear-kuulokepareja, vaikka ne olisi ostettu ennen takuu-uudistusta tai vaihtoehtoisesti käytettynä. Olisi hienoa, jos Hifiman reagoisi asiaan vastaavalla tavalla aina silloin, kun sen kuulokkeissa alkaa ilmetä ongelmia. Minusta tuntuu valitettavasti siltä, ettei Hifiman ole vuosien varrella juurikaan pyrkinyt parantamaan kuulokkeidensa materiaaleja tai kestävyyttä. Kuinka moinen on edes mahdollista?
On selvää, että valmistaja pyrkii aina maksimoimaan voittonsa. Voiton maksimointi ja tuotantokustannusten minimointi ovat kuitenkin poikkeuksellisen ilmeistä Hifimanin kohdalla. Valmistaja on huomannut, että kuulokkeet menevät kaupaksi, kunhan niiden äänenlaatu vaan on kunnossa. Vuosi vuodelta Hifiman tuntuu käyvän vain röyhkeämmäksi siinä, miten suuren hintalapun se voi asettaa halvoista osista tehdyille kuulokkeille.
Vaatii melkoista pokkaa julkaista 5600 euron hintaiset HE-R10P-kuulokkeet, joiden ulkonäkö on kopioitu toiselta valmistajalta, ja joiden fyysinen rakenne vastaa suurelta osin valmistajan omaa 200 euron HE400se-mallia. Hifiman onkin mestari kierrättämään vanhoja osia uusin malleihinsa. Osien tuotannon yhtenäistämisellä saavutaan säästöä valmistuskustannuksissa, mutta onko oikein, että tuhansilla euroilla myytävissä kuulokemalleissa on rakenne, jonka tuotantokustannukset ovat mahdollisesti vain muutamia kymmeniä euroja? Oli tai ei, tämä konsepti on ollut Hifimanille menestyksekäs.
Kuulokkeiden jälleenmyyntiarvo
Hifimanin kuulokkeiden heikko kestävyys ja suppea takuu eivät ole ainoat tekijät, jotka heikentävät kuulokkeiden jälleenmyyntiarvoa. Valmistajalla on tapana julkaista päivityksiä vanhoihin malleihinsa todella usein – uusia mallejakin julkaistaan tiheään tahtiin. Pelkästään lokakuussa 2021 kuulokemallistoon lisättiin uusina kuulokkeina HE-X4, Deva Pro, Edition XS. Lisäksi vasta kolmen vuoden ikään ehtinyt Arya päivitettiin jo kolmatta kertaa.
Hifimanille on ominaista myös se, että tuotannossa oleva malli saatetaan lakkauttaa samalla, kun tilalle tuodaan korvaava malli, joka on huomattavasti edeltäjäänsä halvempi. Juuri aiemmin kuulokkeensa ostaneelta saattaa kadota kuulokkeiden jälleenmyyntiarvosta hetkessä satoja euroja. Tämä johtaa myös eriskummallisiin tilanteisiin kuulokkeiden virallisilla jälleenmyyjillä. Suomessa myydään yhä nykyään Edition X -kuulokkeita 1759 eurolla ja HE560-mallia 1059 eurolla. Edition X:n korvasi vuonna 2018 “vain” 1000 euroa maksava Ananda, josta siitäkin on tulossa hyvää vauhtia alennuskorin tuote. Vastaavasti HE560-mallin uudistettuja versioita myydään maailmalla niinkin halvalla kuin 200 eurolla.
Uusia kuulokkeita hankkivalle tilanne on toki mieluisa, sillä aiemmin kallista teknologiaa on saatavilla yhä halvemmalla. En kuitenkaan ymmärrä, kuinka tällainen aiemmille asiakkaille pyllistäminen menee läpi kuluttajien keskuudessa. On vaikea keksiä muuta harrastusta kuin high-end audio, jossa vastaavaa katsotaan läpi sormien ilman sen suurempia mutinoita.
Toimitusjohtaja ja perustaja Fang Bian
Hifimanin toimintaa paremmin ymmärtääkseen on hyödyllistä tutustua mieheen merkin takana. Hifimanin perusti vuonna 2007 Fang Bian, joka on suorittanut kemian tohtorintutkinnon New Yorkin yliopistossa. Opinnoissaan hän erikoistui nanoteknologiaan. Haastatteluissa Bian on kertonut, että kipinä musiikkiin ja äänentoistoon syttyi, kun hän sai ensimmäisen Walkmaninsa ollessaan 10-vuotias. Aikuisiässään hän alkoi miettiä, kuinka voisi yhdistää harrastuksensa ja ammatillisen osaamisensa nanoteknologian saralla. Hifiman sai alkunsa tästä pohdinnasta.
Bian on mielenkiintoinen persoona, josta saisi varmasti kirjoitettua hienon ”human-interest story” -tyylisen jutun. Hifimanin kehitystä vuosia sivusta seuranneena minulle on kuitenkin muodostunut kuva ihmisestä, jolla on aidosti vaikeuksia ymmärtää syitä ja seurauksia. Bian onnistuu usein vaikuttamaan viestinnässään ylimieliseltä, vaikka hän ei sitä ehkä pohjimmiltaan olekaan. Mies onkin esiintymisissään välillä melkoinen pr-katastrofi.
Tällä videolla Fang Bian esittelee Tyll Hertsensille Susvara-kuulokkeet (tuolloin kuulokkeiden nimi oli vielä edition 6) ja RE2000 in-ear-kuulokkeet. Haastattelussa Bian kutsuu vahingossa RE2000-nappeja nimellä ”RE two thousand dollars”, mikä on sinänsä on huvittava lipsahdus, muttei erityisen huvittavaa siinä kontekstissa, että Hifimania oli jo valmiiksi syytetty tuotteidensa ylihinnoittelusta.
Huvituksen sekaista ärtymystä herätti myös se, kuinka Bian perusteli Susvaran 6000 dollarin hintalappua. ”Because it sounds good – koska se kuulostaa hyvältä”, ei välttämättä ole vastaus, jonka ammattimainen pr-toimisto olisi hyväksynyt. Harrastajayhteisö ilmaisikin tyytymättömyytensä Head-fi -foorumilla, missä Bian yritti puolustella itseään. Head-fi:n moderaattoreilla riitti kiirettä, kun he yrittivät suojella pääsponsoriaan kritiikiltä, mutta myös estää Biania itseään sekoilemasta enempää. Foorumilla saamansa kohtelun vuoksi Bian jopa vertasi itseään Kiinan kulttuurivallankumouksen uhreihin. Episodia kokonaisuudessaan voisi kuvailla vähintäänkin erikoiseksi uuden tuotteen lanseeraukseksi.
Eräänlainen toisinto Susvaran julkaisua seuranneelle sekoilulle nähtiin alkuvuonna 2021, kun Hifiman toi markkinoille HE-R10P-kuulokkeet, jotka lainasivat ulkonäkönsä ja nimensä vuonna 1989 julkaistusta Sonyn R10-mallilta. Alkuperäinen R10 on poikkeuksellisen arvostettu kuulokemalli, josta maksetaan vielä nykyäänkin tuhansia euroja.
HE-R10P-kuulokkeiden julkaisutilaisuudessa Fang Bian kertoi naureskellen, että Sony ei voi haastaa häntä oikeuteen, koska R10:n patentti on vanhentunut. Alun perin Hifimanin kuulokkeita markkinoitiin “kunnianosoituksena” vanhalle Sonyn R10-mallille, mutta julkaisutilaisuudessa Bian keskittyi kuitenkin lähinnä Sonyn haukkumiseen ja oman R10P-mallinsa ylistämiseen. On tietysti normaalia kehua omaa tuotettaan, mutta ylpeily toisen valmistajan designin kopioimisella ja kilpailijan suoranaisella lyttäämisellä tuottaa ansaitusti moukan maineen. R10P:n julkaisu herätti närää niin länsimaisilla keskustelufoorumeilla kuin myös Kiinassa. Seurasin keskustelua erji.net -sivustolla, eikä Fang Bianin käytökselle juuri ymmärtäjiä löytynyt.
Hifiman on minusta valmistajana hyvin paljon perustajansa näköinen. Yritys on tuotteissaan kunnianhimoinen, mutta hinnoittelussaan röyhkeä. Juuri tällaisen kuvan myös perustaja Fang Bian on onnistunut antamaan itsestään.
Lopuksi
Etsipä kuluttaja minkä hintaisia kuulokkeita tahansa, löytyy Hifimanilta malli, joka on yksi hintaluokkansa parhaista kuulokkeista. Yhdelläkään toisella valmistajalla ei ole yhtä kattavaa edustusta kaikissa eri hintaluokissa. Varsinkin edulliset HE400se ja Sundara ovat hinta-laatusuhteeltaan loistavia.
Vaikka perinteisillä valmistajilla, kuten Sennheiserilla, Beyerdynamicilla ja Gradolla oli kymmenien vuosien etumatka, kesti Hifimanilla alle kymmenen vuotta nousta mielestäni maailman merkittävimmäksi high-end-kuulokevalmistajaksi. En usko, että sen asema on vaarassa lähivuosinakaan, ellei Audeze onnistu kehittämään hyviä tuotteita, jotka maksavat selvästi vähemmän kuin LCD-2 Classic. Uskon myös, että valmistaja, joka ensimmäisenä onnistuu yhdistämään avoimet huippukuulokkeet hyvin toteutettuun digitaaliseen signaalin muokkaukseen, on kilpailussa melko vahvoilla. Applen kaltainen suuryhtiö pystyisi resurssiensa puolesta kehittämään vaikka millaisia kuulokkeita, mutta Applelle on varmasti kannattavampaa keskittyä erilaisiin kuulokkeisiin.
Hifiman-kuulokkeiden mainiota äänenlaatua ei käy kieltäminen, mutta myös muut osa-alueet ja asiat painavat vaakakupissa kuulokkeita valitessa. Minua ei miellytä kuulokkeiden heikko rakenteellinen laatu, hintojen polkeminen vanhojen asiakkaiden tappioksi, eikä varsinkaan “mennään sieltä mistä aita on matalin” -mentaliteetti. Jos maksan kuulokkeista satoja tai tuhansia euroja, pelkkä äänenlaatu ei riitä. En pidä siitä, että Hifiman asettaa omalla toiminnallaan jatkuvasti rimaa alemmaksi – hintavien kuulokkeiden pitää myös näyttää ja tuntua laadukkailta.
Toivon, että Hifimanin noudattamista laatustandardeista ei koskaan tule yleisemmin hyväksyttyjä standardeja muille valmistajille. Tulen kuitenkin suosittelemaan Hifimanin kuulokkeita myös jatkossa silloin kuin suosittelulle on mielestäni aihetta. Odotan erityisellä mielenkiinnolla, millaiseksi äskettäin julkaistujen Edition XS -kuulokkeiden vastaanotto muodostuu, ja ovatko ne mahdollisesti kuulokkeet, jotka Sundaran tavoin pystyvät määrittelemään uusiksi sen, miten hyvää äänenlaatua on saatavilla edulliseen hintaan.
