Author: Sword of Damocles
Toimistoihin lupaillaan työrauhaa vastamelukuulokkeilla − Tutkimus osoittaa lupaukset perättömiksi
Muun muassa YLE and Iltasanomat and Iltalehti uutisoivat hiljattain suomalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan vastamelukuulokkeet eivät takaa työrauhaa tai paranna työtehoa avotoimistoympäristössä. Kyseessä on Turun ammattikorkeakoulun tai tarkemmin ottaen sen Rakennettu ympäristö -tutkimusryhmän tekemä tutkimus, joka vaikuttaisi pohjautuvan osittain Turun yliopistossa vuonna 2023 hyväksyttyyn Pro gradu -tutkielmaan psykologian pääaineen puolelta. Jopa Turun ammattikorkeakoulun oma otsikointi (mainittu yllä sitaattina) tutkimustuloksista vaikutti niin raflaavalta ja epäilyksiä herättävältä, että minun oli pakko vilkaista tutkimusta ja kirjoittaa siinä havaitsemistani heikkouksista. Samoin on tehnyt ilahduttavasti myös Valcon tuotesuunnittelijana toimiva Jasse Kesti blogikirjoituksessaan.
Tutkimuksessa tutkittiin tiivistetysti sitä, voidaanko vastamelukuulokkeilla vähentää puhemelun ärsyttävyyttä simuloidussa avotoimistoympäristössä ja siten parantaa työtehokkuutta. Pelkän vastamelun todettiin vaimentavan puhemelua niin vähän, etteivät kuulokkeet keskimäärin parantaneet testituloksia eli työtehoa 52 koehenkilön tapauksessa. Subjektiivisesti arvioituna puhemelusta tuli kuitenkin vähemmän häiritsevää, kun vastamelutoimintoon yhdistettiin kuulokkeiden kautta toistettu peiteääni, joka nimensä mukaisesti peitti/maskasi puheen läpikuuluvuutta. Tutkimuksessa ei mielestäni ole lähtökohtaisesti mitään vikaa ja sen rajoitteita on tuotu oikeaoppisesti ilmi pohdintaosiossa. Muutama tärkeä pointti on kuitenkin jäänyt liian vähälle huomiolle, ja onpa osaa johtopäätöksistä myös vääristelty uutisoinnin yhteydessä. Tutkimusasetelma oli ylipäätään varsin epärealistinen, minkä vuoksi tulokset eivät mielestäni anna totuudenmukaista kuvaa vastamelukuulokkeiden hyödyistä toimistoympäristössä.
Testikuulokkeet valittu huonosti
Tutkimukseen valikoitui testikuulokkeiksi vuonna 2020 julkaistu JBL Tune 750BTNC, jonka kerrotaan täyttäneen kaikki valintakriteerit, kuten tutkimusasetelman vaatimat toiminnallisuudet, hyvän saatavuuden ja 180 euron keskihinnan. Hyvä niin, mutta kyseinen edullisimmillaan 50–60 euroa maksanut (poistunut jo markkinoilta) kuulokemalli sattuu lisäksi olemaan sekä passiivisen että aktiivisen melunvaimennuksen osalta markkinoiden heikointa antia. Muistutuksena mainittakoon, että kuulokkeiden rakenne vaimentaa aina passiivisesti ylätaajuuksia, kun taas matalien (alle 600 Hz) taajuuksien vaimentamiseen tarvitaan aktiivista vastamelutoimintoa. Keskitaajuudet ja ihmisen puhe asettuvat osittain eniten vaimentuvien taajuusalueiden välimaastoon, mutta hyvät vastamelukuulokkeet vaimentavat niitäkin oikein kelvollisesti.
JBL Tune 750BTNC ei siis ole hyvä vastamelukuuloke, vaan se vaimentaa RTINGS.com-sivuston tekemien mittausten perusteella keskitaajuuksia vain 12,75 desibelin verran. Myös Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä mainitsee vastamelutoiminnon tehokkuudeksi vaatimattomat 2–14 desibeliä. Vertailun vuoksi markkinoiden parhaat vastemelukuulokkeet, kuten Bose QuietComfort Ultra, kykenevät vaimentamaan keskitaajuuksia lähes 30 desibeliä, kun taas edullisimmillaan noin 200 euroa maksava Sony WH-1000XM4 and Bose QuietComfort (perusmalli) yltävät niin ikään noin 25 desibelin vaimennustehoon. Itseasiassa jo useimmat 100–200 euroa maksavat vastamelukuulokkeet tarjoavat nykyään vähintään 20 desibelin vaimennuksen ihmisen ”puhetaajuuksilla”.
Kaikkia mainitsemiani kuulokemalleja ei luonnollisesti myyty tutkimuksen tekohetkellä, mutta lienee sanomattakin selvää, ettei JBL Tune 750BTNC kunnolla edusta modernia vastameluteknologiaa. Tätä ei kuitenkaan mainita tutkimukseen liittyvän uutisoinnin yhteydessä laisinkaan, vaikka tutkimuksesta itsestään sentään löytyy toteamus, että testiin päätyi vain yksi kuulokemalli. Valitettavasti tämäkin huomio kumotaan Iltasanomien uutisessa maininnalla ”Tulokset pätevät kaikenlaisiin vastamelukuulokkeisiin, koska ne soveltavat samaa teknologiaa”. Toivon toimittajan vain vetäneen mutkia suoraksi, sillä jutussa esitellyn tutkimusryhmän johtajan suusta kyseinen lause osoittaisi täydellistä tietämättömyyttä siitä, että vastamelutoiminnon sekä passiivisen vaimennuksen tehokkuus vaihtelee kuulokemallien välillä.
Oli miten oli, väitän joka tapauksessa valittujen testikuulokkeiden vaikuttaneen kaikkein eniten saavutettuihin tutkimustuloksiin. Paremmilla vastamelukuulokkeilla toimistoympäristössä simuloitu puhemelu olisi vaimentunut jopa kolminkertaisesti, jolloin koehenkilöt olisivat varmasti kokeneet sen siedettävämmäksi kuin halvoilla JBL:n kuulokkeilla. Tämä ei välttämättä suoraan olisi kasvattanut työtehoa lyhytkestoisen koetilanteen aikana, mutta työssä jaksaminen 8 tuntia päivässä ja 5 päivää viikossa voisi jo olla toinen juttu. Tutkijat sentään itsekin toteavat, ettei testitilanne vastannut täysin reaalimaailmaa. Silti meillä pyörii nyt mediassa uutisia siitä, miten vastamelukuulokkeet ovat yleistetysti täysin turha hankinta avotoimistoon. Todellisuudessa tutkimus lähinnä vahvistaa entisestään näkemystä JBL Tune 750BTNC:n kehnosta melunvaimennuskyvystä. Täten kyseessä on pohjimmiltaan tieteellinen arvostelu kyseisestä kuulokemallista.
Jokin parempi kuulokemalli verrokiksi poimimalla tutkimusryhmän olisi saattanut olla mahdollista todeta, että avotoimistojen meluhaittojen torjunta vaatii yrityksiltä ja työntekijöiltä suurehkon rahallisen panostuksen tehokkaisiin vastamelukuulokkeisiin, kun taas edullisista kuulokemalleista ja heikkotehoisesta melunvaimennuksesta ei ole juurikaan hyötyä työrauhan kannalta. Tämä olisi välittömästi laajentanut tuloksia ja niistä käytävää keskustelua. Nyt ainakin minä jään pohtimaan, miten koehenkilöt olisivat suoriutuneet parempien vastamelukuulokkeiden kanssa tai olisiko 25–30 desibelin vaimennus riittänyt tekemään reilun 50 desibelin voimakkuudella toistetusta puhemelusta riittävän huomaamatonta. Toivottavasti tutkimusryhmä uusii tutkimuksen, sillä nykyiset tulokset eivät ole kovinkaan hyödyllisiä. Uutisointi puolestaan on tehnyt niistä jopa harhaanjohtavia.
JBL Tune 750BTNC:stä on vielä mainittava, että se on varsin kehno kuuloke myös käyttömukavuuden näkökulmasta. Pienet korvapehmusteet on suunniteltu ensisijaisesti nuorisolle, eikä aikuisille pidempään työkäyttöön. En esimerkiksi itse pystyisi millään pitämään vastaavia JBL:n kuulokkeita päässäni useampaa tuntia kerrallaan.
Kuka käyttää vastamelukuulokkeita vain kuulosuojaimina?
Toinen epäkohta tutkimuksessa liittyy kuulokkeiden käyttötapaan työskentelyn aikana, minkä myös Jasse Kesti hoksasi omassa blogikirjoituksessaan. Peiteäänen todettiin vastamelutoiminnon kanssa hyödynnettynä tekevän puhemelusta huomaamattomampaa, joten tutkimus suosittelee esimerkiksi veden solinan tai kohinan kuuntelua työskentelyn aikana. Uutisjutuissa vahvistetaan tätä sanomaan entisestään korostamalla, ettei vastamelutoiminnosta ole hyötyä ilman tällaisia ”lisä-ääniä”.
Eikö musiikin kuuntelua sitten lasketa, sillä sehän ”maskaa” todistetusti ympäristömelua ja ohjaa huomiota toisaalle kailottavasta työkaverista? Tutkimusartikkelissa asia kuitataan viittaamalla aiempaan tutkimukseen, jonka mukaan ihmisten kognitiivinen suoriutuminen saattaa heikentyä musiikkia kuunnellessa. Väitän kuitenkin, että valtaosa kuuntelee silti kuulokkeillaan mieluummin musiikkia kuin pelkkää kohinaa. Tuntuisi myös hölmöltä käyttää kuulokkeita ikään kuin pelkkinä kuulosuojaimina kuuntelematta samalla mitään.
Jotkin työtehtävät saattavat ymmärrettävästi häiriintyä musiikin kuuntelusta, mutta on myös olemassa sellaista musiikkia, joka soveltuu nimenomaan työnteon taustalle. JBL Tune 750BTNC:tä tehokkaammasta melunvaimennuksesta puhuttaessa musiikin äänenvoimakkuus voitaisiin lisäksi pitää matalana, jolloin huomio pysyy edelleen työtehtävissä. Toisaalta koska musiikki peittää ylipäätään varsin tehokkaasti melua, peitevaikutus toteutuu myös kuulokkeilla, jotka eivät sisällä vastamelutoimintoa. Tämä kaikki huomioituna tutkimusartikkelin pohdinta jää vajaaksi, sillä musiikin kuuntelusta ei mainita sanallakaan. Näin ei tehdä myöskään uutisjutuissa, vaikka aiheena ovat nimenomaan kuulokkeet, joiden pääasiallinen käyttötarkoitus on tuottaa ääntä.
Loppusanat
Avotoimistossa työskentelemisen ja vastamelukuulokkeiden vaikutusten tutkiminen on perusteltua ja tärkeää, joten haluan kritiikistäni huolimatta kiittää Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmää heidän tekemästään työstä. On myös hienoa, että tutkimusryhmällä on ollut käytössään tarkka kuulokkeiden mittauslaitteisto (B&K 4100 HATS). Tästä olen itseasiassa hieman kateellinen, koska haluaisin päästä käyttämään sellaista itsekin. Juuri kunnossa olevien puitteiden vuoksi toivoisinkin vielä tarkempaa harkintaa tutkimusasetelmia ja tuloksista tehtäviä johtopäätöksiä kohtaan. Toisaalta syyttävä sormeni osoittaa myös aiheen uutisoinnin suuntaan, sillä vastamelukuulokkeiden hyödyllisyys on menty tyrmäämään turhan nopeasti ja liian kevyin perustein yhteen halpaan kuulokemalliin pohjautuen. Raflaavilla otsikoilla saadaan varmasti huomiota, sillä kiinnostuinhan tutkimuksesta itsekin niiden pohjalta, mutten koe lukijoiden huijaamista kenenkään edun mukaisena. Tutkimustulokset ovat kyllä artikkelissa kuvaillun asetelman mukaisesti täysin totta, mutta johtopäätökset on viety liian pitkälle.
Ollaanhan jatkossa varovaisempia?
EN 
FI