Paras suljettu kuuloke 400 eurolla: Audeze Maxwell

Kirjoittaja: Sword of Damocles

Tietoja:

• Julkaisuvuosi: 2023
• Valmistusmaa: Elementit Yhdysvalloissa / kuulokkeet Vietnamissa
• Hinta: 399/429 € (Playstation-versio/Xbox-versio)
• Rakenne: Suljettu, over-ear
• Planaarielementit (Fluxor magnet array (N50), Ultra-Thin Uniforce -kalvo ja Fazor-teknologia)
• Ääniliitännät: Ultra-Low Latency Wireless (24-bit/96kHz), Bluetooth 5.3, USB-C ja 3,5 mm
• Bluetooth-koodekit: LC3, LC3plus, LDAC, AAC ja SBC
• Yhteensopivuus: Windows/Mac, Xbox, Playstation, Switch, IOS ja Android
• Latausliitin: USB-C
• Akun koko: 1800 mAh
• Akunkesto: 80 h (langaton käyttö)
• Latausaika: 2 h (tukee pikalataamista: 20 minuutissa ~20 tuntia käyttöaikaa)
• Vastamelutoiminto: Ei
• Ominaisuuksia: Google Fast Pair, Multipoint, 3D-ääni, puomimikrofoni AI-melunvaimennuksella ja sovellus (useille eri alustoille) taajuuskorjaimella ym. säädöillä
• Paino: 490 g
• Lisävarusteet: USB-C-kaapeli, langaton USB-lähetin, USB-C–USB-A-adapterikaapeli, kuulokekaapeli (3,5–3,5 mm) ja Dolby Atmos -lisenssi (vain Xbox-versiossa)

Arvostelukappaleen hankintapa: Itse ostettu tuote

Jutun otsikko kertonee suoraan, minkä tasoista kuulokemallia tällä kertaa käsittelen. Oletan tosin joidenkin nyrpistelevän, kun paljastan Audeze Maxwellin (linkki valmistajan tuotesivulle) olevan monipuolisuudestaan ja erinomaisesta äänenlaadustaan huolimatta ensisijaisesti langaton pelikuuloke. Sitä myydään vieläpä erikseen Playstation- ja Xbox-yhteensopivana versiona, joten mikään ei suoraan viittaa siihen, että tarjolla olisi samalla hyvä hifikuuloke. Jos Maxwelliin suhtaudutaan kuitenkin avoimin mielin ja siihen ollaan valmiita sijoittamaan noin 400 euroa, samalla rahasummalla on käytännössä mahdotonta saada parempaa suljettua kuuloketta. Tätä lähden todistamaan.

Kuulokkeiden Playstation- ja Xbox-versiot toimivat identtisellä tavalla esimerkiksi tietokoneella tai mobiililaitteella käytettynä. Ilman jompaa kumpaa mainituista pelikonsoleista kuulokkeista kannattaakin ostaa se, jota myydään kulloinkin edullisemmin. Xbox-version mukana tulee Dolby Atmos -lisenssi (ei tarvetta Playstationin kanssa), joten siitä täytyy maksaa 30 euroa extraa. Täten Playstation-versio onkin yleensä hieman edullisempi. Jos kuulokkeita on kuitenkin tarkoitus käyttää langattomasti jommalla kummalla pelikonsolilla, kannattaa ostaa oikea versio, vaikka ne ovatkin Audezen mukaan osittain yhteensopivia myös toisen konsolin kanssa.

Hifi- ja studiokuulokkeisiin alun perin keskittynyt Audeze on jo usean vuoden ajan pyrkinyt kasvattamaan mainettaan pelikuulokevalmistajana, mistä kielii yrityksen päätyminen Sonyn ja nimenomaan sen Playstation-ekosysteemistä vastaavan Interactive Entertainment -osaston omistukseen vuonna 2023. Maxwell kuitenkin julkaistiin samana vuonna ennen kyseistä yrityskauppaa, joten se on täysin Audezen oma tuote. Myöhemmin julkaistu MM-100-studiokuulokemalli (Kuulokenurkan arvostelu) pohjautuu samaan perusrakenteeseen.

Tuotepakkaus ja varustelu

Maxwellin mukana toimitetaan tarvittavien kaapeleiden lisäksi langattoman yhteyden mahdollistava USB-C-tikku, joka voidaan kiinnittää pelikonsoliin tai tietokoneeseen – käytössä oleva laite määritetään liukukytkimellä. Jos äänilähteestä ei löydy USB-C-liitintä, voidaan väliin asettaa lyhyt adapterikaapeli, joka muuntaa liittimen USB-A-tyyppiseksi. Adapterikaapeli on käyttökelpoinen myös pidemmän USB-C-latauskaapelin (voidaan käyttää myös kuulokkeiden kuunteluun) kanssa. Toisena pidempänä kaapelina pakkauksesta löytyy perinteinen AUX-kuulokekaapeli 3,5 millimetrin liittimillä. Tämä on halvan tuntuinen, eikä sitä saa millään suoraksi pakkaamisesta aiheutuneiden jyrkkien taitosten vuoksi. USB-kaapeli puolestaan muistuttaa käytettävyydeltään matkapuhelimien latauskaapeleita eli sekään ei ole ihanteellinen Maxwellin kuunteluun. Enpä toisaalta ole nähnyt sellaista USB-kaapelia, joka vastaisi käytettävyydeltään parhaita kuulokekaapeleita.

Kuulokkeille suunniteltu puomimikrofoni on irrotettavissa, joten sekin on teknisesti ottaen lisävaruste etenkin, kun Maxwellin vasemmasta kupista löytyy erikseen myös sisäänrakennettu mikrofoni. Kuulokkeiden mukana ei harmillisesti tule kuljetuskoteloa, mutta ne sopivat hyvin esimerkiksi Hifimanin suureen koteloon. Kupit vaakatasoon käännettynä jokin litteämpikin kotelo ajaisi varmasti asiansa. Esimerkiksi ZMF Bokeh -kuulokkeille suunniteltuun suureen koteloon Maxwell mahtuu kuitenkin vain vaivoin.

Rakenne ja käyttömukavuus

Audezen aiemmat pelikuulokkeet, Mobius ja Penrose, olivat rakenteeltaan muovisia, joten niiden sanka murtui joillakin pidemmässä käytössä. Valmistaja vaikuttaakin varmistaneen, ettei sama toistu enää Maxwellin kohdalla, sillä sen sanka on tehty todella paksuista metalliosista. Kuulokkeet tuntuvat käsissä laadukkaalta ja tankkimaisen jämäkältä. Kestävyyttä lisää myös pelkistetty korkeussäätömekanismi tai pikemminkin sen eräänlainen puuttuminen. Keinonahkaremmiä voidaan siirtää molemmilta puolilta vain yksi pykälä ylös- tai alaspäin. Ehkä Audeze on kuitenkin todennut tämän riittäväksi, koska omaan päähäni kuulokkeet asettuvat hyvin jo oletuksena. Remmi olisi myös tarvittaessa helppo vaihtaa, mikä lienee hyvä piirre paljon käyttöaikaa saavassa pelikuulokkeessa.

Maxwellin järeän rakenteen ilmeisimmäksi haittapuoleksi osoittautuu korkea 490 gramman paino. Useimmat pelikuulokkeet vaikuttaisivat painavan puolet vähemmän, joten vahvoille niskalihaksille voi tulla Audezen tapauksessa tarvetta pidemmissä pelisessioissa. Tässä kohtaa onkin pakko kysyä, eikö kuulokkeista oikeasti saatu mitenkään kevyempiä? Onneksi itselleni paino ei kuitenkaan muodostu ongelmaksi, koska Maxwell istuu päässä tukevasti ja mukavasti. Juuri sopivan luja puristus korvien ympärillä takaakin omalla kohdallani sen, etteivät kuulokkeet tunnu liian painavilta pään päällä. Pystyn käyttämään Maxwellia vaikkapa koko työpäivän ajan palavereissa istuen ja välissä musiikkia kuunnellen, mitä en olisi etukäteen uskonut.

Myös keinonahalla päällystetyt korvapehmusteet tuntuvat hyvältä ja ovat itselleni riittävän suuret (aukon koko 65 x 45 x 20–23,5 mm). Elementtien eteen asennetut fazor-ilmanohjaimet eivät myöskään ole MM-100-mallin tapaan koholla, joten korvanlehteni eivät osu niihin käytön aikana. Toisena erona MM-100:aan Maxwellin pehmusteita ei ole liimattu kiinni, vaan ne ovat irrotettavissa sivulle päin kiertämällä samaan tapaan kuin vaikkapa Valco VMK25:ssä tai SASH Tres SE:ssä. Koska kyseessä on pelikuuloke, monet valmistajat ovatkin keksineet valmistaa siihen erilaisia pehmusteita, jotka tähtäävät entistä parempaan käyttömukavuuteen pelaamisen aikana. Audezen valitsema keinonahka hiostaa hieman pidemmän päälle, joten voisin itsekin harkita esimerkiksi Dekonin pehmusteita, jotka ovat vieläpä suhteellisen edullisia.

Vankan rakenteen ja hyvän käyttömukavuuden lisäksi Maxwell on myös helppokäyttöinen, koska sen painikkeet ovat suuria ja nopeasti löydettäviä. Kaikki toiminnot on siitä huolimatta saatu mahdutettua vasempaan kuulokekuppiin. Sivulle päin osoittava virtapainike sijaitsee kupin alareunassa ja mikrofonien mute-kytkin yläreunassa. Eteenpäin osoittava painike ohjaa mikrofonien tekoälyavusteista taustamelun vaimennusta kolmen asetuksen välillä (Off/Low/High). Kupin takareunasta löytyy puolestaan pyöritettävä kiekko sekä äänenvoimakkuuden että Sidetone-ominaisuuden säätämiseen.

Kuulokkeiden käyttömahdollisuudet ja niiden oikut

Maxwell on suunniteltu monipuoliseksi kuulokkeeksi, koska sitä voidaan kuunnella vertailukelpoisesti sekä langallisesti että langattomasti. Ilman virtaa kuulokkeet eivät kuitenkaan toimi, vaan äänisignaali kulkee aina sisäänrakennetun DAC-vahvistinosion läpi. Täten Audezen määrittämä DSP-profiili säilyttää taajuusvasteen identtisenä riippumatta siitä, onko kuulokkeet kiinnitetty äänilähteeseen analogisella kuulokekaapelilla vai käytetäänkö kuunteluun esimerkiksi mukana tulevaa langatonta USB-lähetintä (pohjautuu WLAN-yhteyteen). Vaihtoehtona on lisäksi USB-kaapelilla (max 24-bit/96kHz) tai Bluetooth-yhteydellä kuuntelu, joten käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

Langattomista yhteyksistä USB-lähetin on laadultaan häviötön (max 24-bit/96kHz), eikä se aiheuta lähtökohtaisesti (lue tämä osio loppuun saakka) signaaliin viivettä, kun taas Bluetooth 5.3 -yhteyttä käyttäessä tuettuna ovat koodekeista LC3, LC3plus, LDAC, AAC ja SBC. Etenkään LDAC-koodekilla äänenlaatu ei juurikaan heikkene muihin yhteyksiin verrattuna, mutta pelaamisen näkökulmasta Bluetooth-yhteys ei ole koskaan viiveeltään optimaalinen. Muutoin Maxwellin Bluetooth-yhteydessä ei ole huomautettavaa, vaan se kelpaisi aivan hyvin kuulokkeiden pääasialliseksi käyttötavaksi musiikkia kuunnellessa. Tuettuna ovat lisäksi Google Fast Pair- ja Multipoint-ominaisuudet, joten Maxwell on helppo parittaa Android-laitteisiin sekä yhdistää useampaan laitteeseen samanaikaisesti.

Langaton USB-lähetin sen sijaan toimii joissakin tietokoneissa huonosti riippuen emolevyn USB-väylästä ja koneeseen samanaikaisesti kiinnitetyistä muista laitteista. Toisto ei varsinaisesti pätki, mutta ajoittain tietyt äänet säröytyvät tai muuttavat hetkellisesti tempoaan ja sävelkorkeuttaan aivan kuin venyen. Erityisesti diskantti kärsii tästä kuulostaen pahimmillaan todella keinotekoiselta. Lähettimelle voidaankin joutua etsimään sopivampaa USB-porttia tai irrottamaan muita USB-laitteita koneesta kuuntelun ajaksi.

Jotkut ovat arvioineet, että AMD-pohjaiset koneet kärsisivät ongelmasta enemmän kuin Intel-koneet. Tältä tilanne vaikuttaa omalla kohdallani, koska laadukkaalla AMD-kotikoneellani Maxwell toimii lähettimellään melko huonosti, kun taas Intel-työkannettavallani en ole havainnut käytännössä minkäänlaisia ongelmia. Tämä voi toki olla puhdasta sattumaa, mutta huonolla tuurilla Maxwell ei välttämättä toimi langattomasti täydellisesti koneessa, jolla sitä olisi tarkoitus kuunnella. Toisaalta ongelmat häiritsevät lähinnä musiikin kuuntelua, koska peliäänet ja puhe tulevat läpi tasaisemmin. Muilla käyttötavoilla vastaaviin ääniongelmiin ei törmää, joten joissakin tapauksissa Bluetooth-yhteys voi olla parempi vaihtoehto langattomaan kuunteluun.

USB-lähettimestä on myös mainittava, että kuulokkeet yhdistyvät siihen salamannopeasti, mutta välillä yhteys alkaa katketa ja yhdistyä uudelleen ikuisessa loopissa parin sekunnin välein. Yleensä asia ratkeaa kuitenkin kuulokkeiden uudelleenkäynnistämisellä. AMD-koneellani ratkaisemattomaksi piirteeksi on sen sijaan jäänyt äänentoiston hidas aloitus pidemmän tauottamisen jälkeen tai esimerkiksi kappaleen sisällä toiseen kohtaan hypätessä. Tässä on huima 1,5 sekunnin viive, jonka vuoksi joidenkin sovellusten ilmoitusäänet jäävät havaitsematta, koska lyhyt piippaus tai muu äänimerkki ehtii loppua ennen kuin kuulokkeet toistavat sen. USB-kaapelia käyttäessä viive putoaa pieneksi valitsemalla Windows-äänilähteeksi Maxwell Game. Sen sijaan Maxwell Chat -tilassa on edelleen alle puolen sekunnin viive. AUX-kuulokekaapelilla pääsen lopulta viiveestä lähes kokonaan eroon. Mainitsemani Intel-kone ei kärsi tällaisesta viiveestä laisinkaan, joten Maxwellin toimivuus on harmillisesti hyvin konekohtaista.

Vaikka paheksunkin yleensä hieman kuulokkeita, joita ei voida käyttää laisinkaan passiivisesti ilman virtaa, Maxwellin käyttötarkoitus huomioiden se ei lopulta häiritse itseäni suuremmin. Se ei suurella todennäköisyydellä olisi läheskään yhtä hyvä kuuloke ilman DSP-korjaustaan. Planaarielementtien vuoksi sisäänrakennettu elektroniikka todennäköisesti jarruttaa hieman menoa, mutta muut ominaisuudet kompensoivat tilannetta erinomaisesti.

Akunkesto

Yksi Maxwellin parhaista puolista on huikean pitkä 80 tunnin akunkesto, joka toteutuu myös langattomassa käytössä. Kuulokkeet latautuvat niin ikään nopeasti, sillä 20 minuutin lataaminen esimerkiksi ruokatauon aikana lisää käyttöaikaa noin 20 tuntia. Akkua ei saadakaan loppumaan käytännössä koskaan, mikä lienee monille pelaajille tärkeää. Käytän itse Maxwellia päivittäin töissä, eikä sitä tarvitse ladata kuin parin viikon välein yhden ruokatunnin ajan. Toisaalta kun olen kiinnittänyt kuulokkeet tietokoneeseen USB-kaapelilla, ne latautuvat käytön aikana. En ole varma, mitä tämä tekee akun kestävyydelle, mutta modernien akkujen tulisi kestää suuri määrä lataussyklejä. Etenkin langattomassa käytössä näitä kertyy pitkän akunkeston ansiosta vuosittain vain vähän.

Sovellus ja lisäominaisuudet

Kuulokkeille tehty Audeze HQ -sovellus voidaan asentaa sekä tietokoneeseen että mobiililaitteeseen, joten säätöihin päästään käsiksi helposti USB- ja Bluetooth-yhteyksien välityksellä. Sovellus sisältää muutamia valmiita ääniprofiileita sekä taajuuskorjaimen, jolla voidaan luoda neljä omaa profiilia. Asetukset tallentuvat kuulokkeisiin, joten ne ilmestyvät automaattisesti ruudulle esimerkiksi PC-sovelluksesta Android-sovellukseen vaihtaessa. Ääniprofiilia voidaan vaihtaa sovelluksen lisäksi myös suoraan kuulokkeista tuplaklikkaamalla äänenvoimakkuudensäädintä ja rullaamalla sitten profiilien välillä.

Myös Sidetone-ominaisuus on säädettävissä sekä sovelluksen että kuulokkeiden kautta. Sidetone rinnastuu vastamelukuulokkeista tuttuun läpikuuluvuustilaan, joka päästää mikrofonilla poimittuna ympäristöääniä kuulokkeiden sisään. Teoriassa näin esimerkiksi oma puhe kuulostaisi normaalimmalta suljetut kupit korvilla puhuessa. Harmillisesti Sidetone tuntuu kuitenkin lähes käyttökelvottomalta, koska se toistaa äärimmäisen korostuneesti suhinoita ja sihinöitä, kuten S-kirjaimet ja esimerkiksi sormien yhteen hieromisesta aiheutuvan kahinan. Täten kuulen lähinnä häiritsevää suhinaa, josta on pelkkää haittaa. Parin metrin päässä istuvan ihmisen puhekin kuulostaa siltä kuin se tulisi tunnelista 10 metrin päästä. Audeze on ilmeisesti yrittänyt parantaa Sidetonea firmware-päivitysten yhteydessä siinä kuitenkaan onnistumatta.

Game/Chat-mix-ominaisuutta en puolestaan ole käyttänyt, koska pelaan nykyään lähinnä yksinpelejä. Tämä liukusäädin muuttaisi kuitenkin ilmeisesti suhdetta, jolla peliäänet kuuluvat chat-ääniin verrattuna – varmasti hyödyllinen asetus kilpailullisemmissa tilanteissa tai esimerkiksi pelikavereiden kanssa höpötellessä, jos olen ymmärtänyt asian oikein.

Havaitut laatuongelmat

Audezen kuulokkeet eivät ole olleet suuresta suosiostaan huolimatta laadullisesti täydellinen menestystarina. Ihmisten havaitsemina ongelmina mainittakoon muun muassa elektroniikan aiheuttamat sivuäänet ja bugit, pääpannan kaaren irtoaminen sangasta ja planaarikalvojen rutina. Joillakin elementit ovat myös olleet ostohetkellä ryppyiset, mistä Audeze ei vaikuta ottavan vastuuta.

Suljetun kuppirakenteen ja planaarielementtien yhdistäminen on lähtökohtaisesti suunnitteluhaaste, koska ohut kalvo saattaa rusahdella, kun ilmanpaine liikuttaa sitä esimerkiksi kuulokkeet päähän laittaessa tai päätä kuuntelun aikana liikuttaessa. Myös mikrofoniin puhuminen voi aiheuttaa tätä kasvojen lihasten liikkuessa. Vaikka Maxwellin kupeista löytyykin ilmanpainetta tasaavat venttiilit, monet ovat raportoineet käyttöä häiritsevästä rutinasta. Omissa kuulokkeissani kalvot eivät onneksi rutise, joten tilanne voi nykyään olla aiempaa parempi. Suosittelen joka tapauksessa tarkkailemaan asiaa kuulokkeiden ostamisen jälkeen.

Mikrofonitoteutus

Jonkinasteista kritiikkiä on herättänyt myös Maxwellin mikrofonitoteutus, vaikka monet kuvailevatkin sitä markkinoiden parhaaksi. Tilanne on toki tältä osin voinut muuttua firmware-päivitysten välillä, jolloin ihmisten kokemuksissa olisi hajontaa. Kiistatonta on ainakin Maxwellin mikrofonien kyvykkyys torjua taustahälyä, sillä kuulokkeet päässä voitaisiin luultavasti mennä puhumaan keskelle meluisaa rakennustyömaata ilman että vastapuoli häiriintyisi siitä. Tämä on Audeze FILTER-konferenssikaiuttimesta lainatun tekoälymelunvaimennuksen ansiota. Maxwellissa vaimennus voidaan asettaa joko Low- tai High-tilaan. Molemmat heikentävät äänen prosessoinnin vuoksi mikrofonin äänenlaatua Off-tilaan verrattuna, mutta tarjolla on joka tapauksessa erinomaista melunvaimennusta sitä tarvitseville.

Kuulokkeiden vasemmasta kupista löytyy sekä sisäänrakennettu perusmikrofoni että irrotettavissa oleva puomimikrofoni, jonka on suunnitellut Shure. Molemmat tottelevat kupin kylkeen asennettua suurta mute-painiketta. Puomimikrofoni tarjoaa parempaa äänenlaatua, kun taas sisäinen mikrofoni on näppärämpi, kun kuulokkeita käytetään esimerkiksi Bluetooth-yhteydellä julkisilla paikoilla.

Juuri äänenlaadun osalta mikrofoneja on kuitenkin moitittu. Ne eivät kieltämättä kuulosta Youtubeen ladattujen ääninäytteiden ja vertailujen perusteella kovinkaan kaksisilta esimerkiksi muutamiin muihin pelikuulokkeisiin verrattuna. Maxwell on myös saanut hieman ristiriitaista palautetta äänenlaadustaan esimerkiksi Discord- ja Teams-sovelluksissa. Osa kuvailee äänenlaatua heikoksi, kun taas toiset ovat ratkaisseet asian asettamalla mikrofonin paremmin suunsa eteen.

Itse olen saanut Teams-palavereissa jo useasti positiivista palautetta tyyliin ”sulla ei taida olla mitkään peruskuulokkeet käytössä, kun äänesi kuulostaa noin hyvältä” ja ”kuulostat ihan radiojuontajalta”. Kuuntelin parin tunnin Teams-nauhoitetta pitämästäni koulutuksesta, ja kieltämättä ääneni kuulosti Maxwellin mikrofonin kautta oikein hyvältä ja selkeältä. Puomimikrofoni poimii mukavasti matalia taajuuksia, joten äänessä on miellyttävä sävy ja kontrasti. Osa kuulokkeissa aiemmin havaituista ongelmista voikin jo olla korjattu, elleivät ne sitten liity eri sovellusten ominaispiirteisiin suhteessa Audezen melunvaimennukseen. Itse pidän Teams-käytössä kuulokkeiden melunvaimennuksen pois päältä, koska sovellus blokkaa jo valmiiksi taustalla kuuluvia ääniä.

Äänenlaatu

Kuulokkeiden taajuusvastemittaukset on tehty IEC711-standardin mukaisella laitteistolla ja KB501X-mallisilla silikonikorvilla. Kuvaajissa käytetään vertailupohjana tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa Harmanin tavoitekäyrää (vuoden 2018 versio), joka on yleistys siitä, millaisen taajuusvasteen mukainen ääni kuulostaisi suurimman osan mielestä hyvältä ja vastaisi tasapainoisia kaiuttimia hyvin akustoidussa huoneessa. Lisätietoa mittauksista ja niiden tarkkuudesta löytyy Taajuusvastemittaukset-sivulta. Maxwellin taajuusvaste on myös vertailtavissa muiden mitattujen kuulokkeiden kanssa Squiglink-vertailutyökalun avulla.

Useita eri patentteja sisältävät planaarielementit ovat tärkeä osa markkinointia, kun Audeze pyrkii erottautumaan pelikuulokkeiden valtavasta massasta. Asialla onkin edelleen jonkinlaista uutuusarvoa, koska planaarielementeillä toteutettuja suljettuja kuulokkeita löytyy markkinoilta varsin vähän etenkään alle 500 euron hintaluokasta. Äänisignaali kulkee aina Maxwellin oman DAC-vahvistinpiirin ja DSP-prosessoinnin läpi, joten erillistä kuulokevahvistinta ei tarvita. Taajuusvaste on myös sama kaikilla käyttötavoilla.

Taajuusvaste Audeze-ääniprofiililla:

En tiedä Audezen tavoitteista, mutta Maxwellin taajuusvaste mukailee joka tapauksessa onnistuneesti Harmanin tavoitekäyrää ylintä diskanttia lukuun ottamatta. Joku voisi kutsua tuunausta hieman sieluttomaksi, mutta juuri tällaista kuuloketoiston tulisi nykytietämyksen pohjalta olla, kun sen halutaan olevan tasapainoista. Maxwellissa toteutuu niin tyydyttävän tukeva bassontoisto kuin keskitaajuuksien selkeyskin. Vallitsevana ominaispiirteenä vokalisti ja soittimet toistuvat energisesti lähellä äänikuvassa. Hieman rennompi esitystapakaan ei olisi 2–3 kilohertsin välillä pahitteeksi, mutta varsinaista epäluonnollisuutta en siinä havaitse. Lopputulos ei myöskää ole liian neutraali, vaan kuulokkeet saavat minut innostumaan. Bassonkaan osalta en oikeastaan muuttaisi mitään, ellen haluaisi selkeyttää toistoa 100–200 hertsin välillä vielä hieman lisää – pilkun viilaamista, sanoisin. Muut 400 euron suljetut kuulokkeet saatikka langattomat vastamelukuulokkeet eivät käytännössä yllä yhtä tasapainoiseen toistoon, joten Maxwell erottuu niiden rinnalla edukseen.

Maxwellissa hieman heikommaksi osa-alueeksi jää lopulta vain diskantti, joka on osittain vaimeahkoa ja ylimmiltä taajuuksiltaan aavistuksen rosoista ja räiskyvää. Jälkimmäinen piirteistä sopinee kilpailulliseen pelaamiseen, mutta häiritsee välillä musiikkiin keskittymistä. 8 kilohertsin paikkeilla vajaaksi jäävä energia puolestaan heikentää eri äänten loppuosaa, joten esimerkiksi laulusuoritukset eivät kuulosta aivan yhtä raikkailta kuin parhaimmillaan voisivat. Pientä tukkoisuutta havaitsen myös rumpulautasten elävyydessä, vaikka 15 kilohertsin korostuksen vuoksi niissä onkin huomiota herättävän säihkyvä vivahde. Sanomaani ei kannata kuitenkaan tulkita liian jyrkästi, sillä kokonaisuuden kannalta ylätaajuuksien epätasaisuus on melko harmitonta. Sanoisin jopa, että huomaan sen yksittäisenä piirteenä vain, koska muut taajuusalueet ovat niin erinomaisesti kohdallaan.

Maxwellin diskanttia on mahdollista parantaa tarvittaessa sovelluksen taajuuskorjaimella (tästä vielä lisää arvostelun seuraavassa osiossa). Itse olen taipunut säätöjen kannalle, koska niitä on mahdollista tehdä vaivattomasti. Omalla kohdallani 8 kilohertsin voimistaminen ja 16 kilohertsin vaimentaminen tekevät Maxwellista lähes täydellisen tasapainoisen kuulokkeen, jota kuunnellessa keskityn täysin musiikkiin ilman, että huomaisin äänessä minkäänlaisia kummallisuuksia.

Kun Audezen langaton USB-lähetin toimii tasaisesti, Maxwell kuulostaa periaatteessa samanlaiselta kuin kaapelilla käytettynä. En ole varma, missä määrin kuppien sisään rakennettu DAC ja vahvistin vaikuttavat toteutuvaan äänenlaatuun, mutta pienenä moitteena Maxwellin toisto ei lopulta ole aivan yhtä eroteltua ja tarkkarajaista kuin samanlaisella taajuusvasteella toteutetulta passiiviselta kuulokemallilta saattaisin odottaa. Kuppien akustiikka, tai pikemminkin sen osittainen puute, voivat myös vaikuttaa kokemukseeni, ja kohentaapa pieni taajuuskorjauskin tilannetta. Alle 500 euron hintaluokassa en pystykään laskemaan äänen lievää pehmeyttä varsinaiseksi miinukseksi, koska valehtelisin, jos väittäisin sen häiritsevän merkittävissä määrin kuuntelukokemustani. On melkoista luksusta kuunnella näin hyviä langattomia kuulokkeita, jotka sopivat pelaamiseen ja esittävät samalla musiikin erittäin luonnollisesti. Mitä muuta kuulokkeilta enää voitaisiin haluta?

Vaihtoehtoiset ääniprofiilit ja taajuuskorjaaminen

Maxwellista löytyy esiasennettuna Audeze-ääniprofiilin lisäksi viisi muutakin profiilia, jotka on mielestäni toteutettu järkevästi siihen nähden, miten yliampuvia vastaavat asetukset monissa vastamelukuulokkeissa ovat. Immersive-profiili lisää Maxwelliin sekä bassoa että diskanttia, mikä tekee kuulokkeiden äänestä sekä innostavampaa että selkeämpää. Parantunut selkeys on 6–10 kilohertsin välillä lähemmäs Harmanin tavoitekäyrää nousevan diskantin ansiota. Vastaava muutos saavutetaan vaihtoehtoisesti myös Treble Boost -nimisellä profiililla, kun taas Bass Boost hoitaa pelkän basson lisäyksen Immersive-profiilia mukaillen. Nämä kolme ääniprofiilia ovatkin oikein käyttökelpoisia musiikin kuunteluun. Maxwell ei esimerkiksi ole Audeze-profiililla mikään bassotykki, joten voisin kuvitella joidenkin pitävän pienestä alabasson lisäyksestä.

Competition- ja Footsteps-profiilit sen sijaan ovat tarkoitettu pelaamiseen. Ensin mainittu madaltaa basson tasoa, jotta tärkeämmistä yksityiskohdista saadaan helpommin selvää. Samalla 4–6 kilohertsin väli pomppaa ylöspäin voimistaen pelien äänivihjeitä. Jos kilpailullisessa pelaamisessa on tärkeintä kuulla muiden pelihahmojen askeleet, siihen räätälöity Footsteps-profiili toimii yllättävänkin hyvin. Näitä ääniprofiileita ei kuitenkaan lähtökohtaisesti kannata käyttää musiikin kuunteluun, koska ne ovat ylätaajuuksiltaan melkoisen ärhäköitä.

Omistaja voi tallentaa kuulokkeisiin myös neljä omaa ääniprofiilia taajuuskorjaustyökalua käyttäen. Tämän osalta lähtötilanne on mielenkiintoinen, sillä kaikki säätökanavat nollaan asetettuna taajuusvaste ei olekaan identtinen Audeze-profiilin kanssa, vaan Bass Boost -profiilin kanssa (ainakin Firmware-versiolla 1.0.1.74). Jos siis Maxwellin bassoa ei haluta juurikaan voimistaa, sitä täytyy taajuuskorjata alaspäin siten, että 32 hertsin kanava asetetaan lukemaan -2 dB ja 64 hertsin kanava lukemaan -3 dB. Muilta osin taajuusvaste vastaa Audeze-profiilia eli säätöjä voidaan tehdä sen pohjalta.

Maxwellin taajuuskorjaaminen ei mielestäni ole laisinkaan välttämätöntä, mutta olen saanut sen äänestä hieman erotellumpaa ja selkeämpää madaltamalla keskibassoa (125 hertsin säädin) ja voimistamalla diskanttia 8 kilohertsin kohdalta. Äänikuvasta puolestaan saa hieman avaramman ja rennomman ottamalla desibelin pois 2 ja 4 kilohertsin kohdalta (nämä voisi aivan hyvin jättää myös rauhaan samoin kuin 500 hertsin säädön). Tärkeämpi muutos itselleni on ylimmässä diskantissa esiintyvän karkeuden vähentäminen säätämällä 16 kilohertsin kanavaa alaspäin. Päädyin lukemaan -6 dB, joka yhdessä 8 kilohertsin voimistamisen kanssa tekee Maxwellin diskantista tasaisemman ja laadukkaamman kuuloista. Koska profiili tallentuu kuulokkeisiin, en oikeastaan haluaisi enää olla käyttämättä sitä.

Seuraavilla asetuksilla Maxwell toimisi eräänlaisena budjettivaihtoehtona esimerkiksi Dan Clark Audion erinomaisesti tuunatuille Noire X- ja E3-kuulokkeille. Toki määritykset on tehty omalle kuulokeparilleni ja omalle kuuloaistilleni, joten monien kohdalla valmiit ääniprofiilit voivat jo olla riittävän tasapainoisia.

Vertailu: Maxwell vs. Focal Azurys

Hinnat: 400 € vs. 550 €

Audeze Maxwellia tulisi varmasti vertailla ensisijaisesti muihin langattomiin kuulokkeisiin, mutta koska se päihittää mielestäni äänenlaadullisesti käytännössä kaikki alle 500 euron vastamelukuulokkeet, otetaan verrokiksi langallisista malleista hyväksi toteamani Focal Azurys. Voisiko 150 euroa edullisempi Maxwell tarjota sille vaihtoehdon laadukkaita suljettuja kuulokkeita etsivien keskuudessa?

Perusasioista aloittaen Azurys painaa lähes 200 grammaa vähemmän ollen myös selvästi pienikokoisempi. Käytettävyyden näkökulmasta suuri ja painava Maxwell tuntuukin huomiota herättävän kömpelöltä juuri tällaisten verrokkien rinnalla, vaikka käyttömukavuus onkin ihan kohdallaan. Kattavilla ominaisuuksillaan Maxwell paikkaa tilannetta, koska sen sisältämistä herkuista voidaan vain haaveilla Azurysin kanssa. Focalin kaapelin varteen sijoittama pieni mikrofoni on esimerkiksi suorastaan koominen Audezen puomimikrofonin rinnalla, mutta eipä Azurysta toisaalta olekaan tarkoitettu headsetiksi. Se on yksinkertainen tuote musiikin kuunteluun, kun taas Maxwell hoitaa useamman roolin yhtä aikaa.

Azurysin äänenlaatu pohjautuu mekaaniseen tuunaukseen, kun taas Maxwellin ääni on säädetty kohdalleen digitaalisesti DSP:llä. Kummastakin lähestymistavasta voidaan löytää etuja. Koska Focal-malli ei sisällä elektroniikkaa, se on potentiaalisesti tuotteena pitkäikäisempi. Sen ääneen voidaan myös vaikuttaa enemmän laitevalinnoilla, joten harrastaja saa tavallaan enemmän harrastettavaa. Maxwell puolestaan toimii langattomasti. Jos sen ääni ei satukaan miellyttämään, sitä voidaan säätää helposti sisäänrakennetuilla ääniprofiileilla tai taajuuskorjaimella.

Äänenlaatua vertaillessani olen kuunnellut Maxwellia oletusasetuksillaan ja pääasiassa langattomasti USB-lähettimellään (normaalisti toimivassa tietokoneessa) ottaakseni selvää, miten Audezen tekemät ratkaisut vertautuvat Focalin kaltaisiin perinteisiin kuulokkeisiin.

Taajuusvasteet:

Kaksikko on tuunattu 3 kilohertsiin saakka melko samalla tavalla paitsi, että Maxwell toistaa äänen (etenkin vokalistin) lähempänä ja hieman energisempänä, kun taas Azurys avartaa ja rauhoittaa esitystapaa 1–3 kilohertsin välillä. Täysin neutraalit keskitaajuudet asettuisivat mielestäni kaksikon välimaastoon, mutta kumpikaan ei jää siitä kauas. Ehkäpä Maxwell tuntuu omaan makuuni välillä hieman turhankin intiimiltä ja läsnäolevalta, kun taas Azurysin pieni rentoutus ei herätä yhtä suuria fiiliksiä suuntaan tai toiseen. Focal-mallissa esille puskeva 3,5 kilohertsin ympäristö tosin tekee laulusuorituksista tyyliltään lievästi ”hönkivät”, joten Maxwell kuulostaa objektiivisesti arvioituna hieman normaalimmalta ja luonnollisemmalta.

Bassontoiston osalta Azurys on dynaamisempi ja se potkii tiukemmin, kun taas Maxwellin planaaribasso on aavistuksen pehmeämpää ja se levittäytyy laajemmalle alueelle äänikuvassa. Suosin itse Focalin alataajuuksien selkeyttä ja eräänlaista pistemäistä tarkkuutta, mutta Maxwellin muhkeudessa ja eränlaisessa suuruudessa on myös oma viehätyksensä, joten en keksi siitäkään huomautettavaa.

Diskantin laatu erottaa kaksikon toisistaan, koska Azurys kuulostaa hienostuneen hallitulta ja Maxwell harmillisesti jokseenkin rosoiselta. Audeze-mallin ylimmät taajuudet ampaisevatkin reilusti ylöspäin, kun taas Azurys pysyttelee lähellä Harmanin tavoitekäyrää. Focal-malli ei siis oikeastaan vedä huomiota 10 kilohertsin yläpuolisiin taajuuksiin toisin kuin Maxwell, jonka äänessä on korostunutta säihkettä. Joku voisi kutsua Azurysin ääntä hieman tummaksi, mutta etenkin nuoremmat kuuntelijat saattaisivat suosia kuulokkeiden rasittamattomuutta. Puhun tässä yhteydessä vain musiikin kuuntelusta, sillä pelaamiseen Audezen kuulokkeiden ”yksityiskohtaisempi” diskantti sopinee sen sijaan paremmin. Toisaalta Azurysia ilmavamman ja kirkkaamman diskantin ystävät pitäisivät luultavasti ylipäätään enemmän Maxwellista, ellei se ala rasittaa liikaa kuulohermoa. Itse kaipaan Audezen kuulokkeisiin pientä diskantin tasapainotusta taajuuskorjaamalla, jotta äänestä tulee sävyltään miellyttävämpää.

Mahdollisesti juuri Maxwellin ilmavamman diskantin myötä Azurysin äänikuva tuntuu pienemmältä. Sen toisto on muutoinkin melko fokusoitunutta, mutta kirkkaiden äänten pysytellessä kurissa kuuntelukokemus on Maxwellia rennompi. Huomaan pystyväni seuraamaan musiikin eri osa-alueita Azurysilla hieman sopusuhtaisemmin. Jopa hieman yllättäen kuulokkeet myös erottelevat ja sijoittelevat ääniä hieman tarkkarajaisemmin kuin Maxwell, jonka toistossa havaitsen pientä utuisuutta ja pehmeyttä. Erot jäävät kuitenkin varsin pieniksi ja johtuvat ainakin osittain Maxwellissa vaimeammin toistuvasta 7–9 kilohertsin välistä. Kun taajuuskorjaan 8 kilohertsin ympäristöä ylöspäin, toiston tarkkuuskin kasvaa lähemmäs Focalin kuulokkeita.

Lopputulemani on seuraava. Jos en taajuuskorjaa Audezen kuulokkeita, pidän hieman enemmän Focal-mallista erityisesti sen hauskemman basson ja luonnollisemman diskantin ansiosta. Pienen ja suhteellisen helpon taajuuskorjauksen jälkeen taivun kuitenkin pitämään Maxwellia energiatasoltaan raikkaampana ja vaikuttavampana. Toisaalta sen äänestä olisi mahdollista tehdä myös Azurysin kaltaista, joten taajuuskorjaaminen huomioituna voittajia on aina vaikeaa lähteä julistamaan. Kaksikko vaikuttaa joka tapauksessa äänenlaadultaan melko vertailukelpoiselta, joten merkittävää parannusta ei ole tiedossa maksamalla Focalin kuulokkeista 150 euroa enemmän. Azurysin suurimmiksi eduiksi muodostuvatkin muut tekijät, kuten selvästi kevyempi paino.

Vertailu: Maxwell vs. Sennheiser HD 620S

Hinnat: 400 € vs. 360 €

Audezen kuulokkeiden kanssa samasta hintaluokasta löytyy myös 40 euroa edullisempi Sennheiser HD 620S, jonka totesin arvostelussani hyväksi, mutta kuitenkin jokseenkin keskinkertaiseksi suljetuksi kuulokkeeksi. Yksi syy tähän oli itseasiassa juuri Maxwell, joka on kilpailullisesti lähestulkoon myrkkyä Sennheiserille. Haluankin paneutua tähän pikaisesti etenkin äänenlaadun osalta.

Rakenteellisesti HD 620S on 170 grammaa kevyempi, mutta selvästi halvemman ja muovisemman tuntuinen. Se on myös hankalampaa saada istumaan päässä tasaisesti, eivätkä kupitkaan käänny Maxwellin tapaan vaakatasoon. Sennheiser-malli eristää kuitenkin tiiviin rakenteensa ja lujemman puristusvoimansa myötä enemmän ääntä, vaikken oikeastaan toivoisikaan samaa Maxwelliin, koska haluan kuulla oman ääneni suhteellisen normaalina mikrofoniin puhuessani. Tämän laskisin silti HD 620S:n eduksi, jos suljetuilta kuulokkeilta halutaan nimenomaan hyvää äänieristystä. Vastaavasti Audezen kuulokkeiden kattavista ominaisuuksista tuskin tarvitsee enää mainita enempää, joten siirrytäänkin äänenlaatuun.

Taajuusvasteet:

Maxwell toistaa taajuuskaistan 20 hertsistä noin 6000 hertsiin saakka lineaarisemmin välttäen kaikki HD 620S:n epätasaisuudet. Audezen kuulokkeet ovatkin yksinkertaisesti paremmat siitäkin huolimatta, että Sennheiser-mallin ylin diskantti kuulostaa hieman tasapainoisemmalta. Toisaalta aistin välillä HD 620S:n äänessä 5,3 ja 7 kilohertsin kohdalla korostunutta suhahtelua, joten Maxwellin ylätaajuudet ovat lopulta sävyltään lähempänä luonnollisena pitämääni toistoa.

Keskialue kuulostaa niin ikään Audezen kuulokkeilla neutraalimmalta, mutta toki myös korostuneen läsnäolevalta. Jos joku toivoo hieman avarampaa ja rennompaa tilavaikutelmaa, HD 620S tarjoaakin juuri sitä. Muutoin epätasaisuus saa kuulokkeet tuntumaan jokseenkin mitäänsanomattomilta Maxwelliin verrattuna. Erityisesti HD 620S:n korostunut yläbasso ja sitä seuraava alakeskitaajuuksien kuoppa ovat selvästi kuultavissa, kun taas Maxwell pyyhkäisee tämän taajuusalueen yli laadukkaammin lisäämättä ääneen kumahtelua tai onttoutta. Alataajuuksissa on aivan eri tavalla voimaa ja potkua pehmeään HD 620S:ään verrattuna.

Kokonaisuutena siis todettakoon, että Maxwell toistaa mielestäni jokaisen taajuusalueen laadukkaammin. En keksisikään HD 620S:lle käyttöä muutoin kun parempaa äänieristystä kaivatessani. Sennheiserin kuulokkeiden tulisi olla halvemmat. Suljetut kuulokkeet alkaa olla ylipäätään järkevämpää toteuttaa osittain digitaalisesti, ellei valmistaja osu mekaanisen tuunauksen kanssa kultasuoneen. Sennheiser ei tähän valitettavasti ole kyennyt, vaikka sen kuulokkeet ovatkin edelleen suhteellisen onnistuneet moniin muihin passiivisiin malleihin nähden.

Yhteenveto

Audeze Maxwellista on löydettävissä pieniä oikkuja sieltä-täältä, mutta kuulokkeiden monipuolisuuden ansiosta pystyn käyttämään niitä välttäen USB-lähettimen kanssa esiintyvät yhteensopivuusongelmat. Laadukas rakenne, pitkä akunkesto, helppokäyttöisyys ja erinomainen äänenlaatu huomioiden pystynkin julistamaan Maxwellin parhaaksi testaamakseni suljetuksi kuulokkeeksi omassa hintaluokassaan – kunniaseinällä nähdään. Pienellä taajuuskorjauksella äänestä saa helposti entistä tasapainoisempaa, jolloin kysymysmerkiksi kuulokkeiden suosittelun osalta muodostuu lähinnä korkea paino, joka voi olla joillekin liikaa. Myös havaitut laatuongelmat latistavat hieman tunnelmaa, mutta niiden yleisyyttä on vaikeaa arvioida, koska ihmisillä on taipumus raportoida useammin negatiivisista kuin positiivisista kokemuksista. En välttämättä murehtisikaan asiaa enempää, kunhan ostopaikan takuu- ja palautusehdot ovat varmuuden vuoksi kunnossa.

Vaikka Audeze myykin myös selvästi hintavampia kuulokemalleja, Maxwell on mielestäni sen tasapainoisinta ääntä tarjoava tuote. Siten se soveltuisi pelibrändäyksestään huolimatta jopa ammattikäyttöön. Kun ei puhuta vastamelukuulokkeista, mieleeni ei tulekaan tilannetta, jossa en haluaisi Maxwellia käyttää. Se ei päihitä vastaavan hintaisia avoimia kuulokemalleja erottelukyvyssä tai äänikuvan vaikuttavuudessa, mutta tukevampi bassontoisto ja suljetun rakenteen joustavuus eri kuuntelutilanteissa tekevät kilpailutilanteesta näiden kahden tuotekategorian välillä varsin tasaväkisen. Suosittelenkin pitämään Maxwellin jatkossa mielessä 400 euron kuulokkeita valitessa etenkin, jos myös mikrofonille on tarvetta. Välillä kuulokkeita myydään noin 300 eurolla, mikä tekee niistä entistä houkuttelevammat.

Plussat ja miinukset:

+ Erinomaisen oikeaoppinen ja tasapainoinen ääni
+ Järkevästi toteutetut ääniprofiilit ja taajuuskorjain
+ Laadukas rakenne
+ Hyvä istuvuus
+ Helppokäyttöisyys ja monipuolisuus
+ Erittäin pitkä akunkesto
+ Ei tarvetta kuulokevahvistimelle
+ Ominaisuuksiin nähden sopiva hinta

+/- Mikrofonit vaimentavat erinomaisesti taustahälyä, mutta itse äänenlaatu ei välttämättä ole kaikissa tilanteissa paras mahdollinen

– Ylin diskantti ei toistu oletuksena kaikkein laadukkaimmin
– USB-lähettimeen liittyvät yhteysongelmat joidenkin laitteiden kanssa
– Sidetone-ominaisuus toimii huonosti
– Korkea paino
– Korkeuden minimaalinen säätövara
– Mahdolliset laatuongelmat
– Varusteluun ei sisälly säilytyspussia tai koteloa