XK-Audio Fluxion: Hifiman Susvara Unveiled 500 eurolla?

Kirjoittajat: Sword of Damocles & Roderick

Information:

• Julkaisuvuosi: 2025
• Valmistusmaa: Kiina
• Hinta: Taobao ~500 € / Aliexpress 700-800 €
• Type: open, over-ear
• 110 mm:n planaarielementit (kalvon paksuus 1,5μm, hopeapinnoitetut johtimet, tornimalliset N52-magneetit ja ritilätön design)
• Impedanssi: 25 Ohm
• Herkkyys: 96 dB/mW
• Paino: 480 g
• Liitintyyppi: 2x 3-pin-mini-XLR
• Kaapeli: Pituus 1,65 m / liitin valittavissa ostovaiheessa
• Lisävarusteet: Kuljetuskotelo, toiset korvapehmusteet, pääpannan lisäpehmuste ja puhdistusliina

Method of purchase of the review item: self-purchased product

Planaarikuulokkeet olivat vielä vuosikymmen sitten melko harvinaisia, mutta nykyään niitä voitaisiin kutsua valmistajien keskuudessa jopa muodikkaiksi. Tämä johtuu nähdäkseni ainakin siitä, että omien planaarielementtien kehittäminen ja valmistaminen on dynaamisia kartioelementtejä helpompaa – jopa pienet pajat siihen kykenevät. Tällaisiin tasakalvoelementteihin liittyy edelleen myös eksotiikkaa, ovathan ne pinta-alaltaan usein varsin suuria. Vastaavasti johdinmateriaalina käytetty kulta tai hopea saattaa luoda mielikuvan luksustuotteesta, vaikka molempia materiaaleja sisältyisikin kuulokkeisiin johtimien ohuuden vuoksi vain muutaman euron edestä.

Merkittävämpiä innovaatioita elementtiteknologian saralla ei kuitenkaan olla hetkeen nähty, vaan usein avoinrakenteiset planaarikuulokkeet toistavat melko samanlaisen taajuusvasteen. Tietynlaisilla vaimennusratkaisuilla saatetaan saavuttaa hieman tukevammat alataajuudet, kun taas ylätaajuuksilla esiintyy enemmän tai vähemmän epätasaisuutta. Kiinalainen Hifiman keksi poistaa Unveiled-kuulokesarjansa kupeista kokonaan suojaritilät, jolloin elementtien takasäteilyn tulisi päästä vapaammin ulos aiheuttamatta haitallisia heijastumia. Oli oikeastaan vain ajan kysymys, milloin tämä idea leviäisi myös kilpailijoiden tuotteisiin. Lopulta ensimmäiset Unveiled-inspiroituneet kuulokkeet putkahtivat markkinoille XK-Audiolta, joka kopioi työkseen muita valmistajia tai vähintään lainaa parhaat ideat omiin tuotteisiinsa.

Tällä kertaa käsittelyssäni olevat Fluxion-kuulokkeet ei kuitenkaan varsinaisesti ole suora kopio mistään muusta kuulokemallista, joten kehtasin hankkia sellaisen testattavaksi. Kuulokkeita näkee myytävän Aliexpress-sivustolla 700–800 eurolla, kun taas Taobaosta sellaiset sai ostettua reilulla 500 eurolla. Takaa avoimien elementtien ja hopeapinnoitettujen planaarikalvojen myötä Fluxionin eräänlaisena esikuvana toimii Hifimanin 9000 euroa maksava Susvara Unveiled, minkä pohjalta muodostin klikkiotsikkoni.

XK-Audion kuulokesuunnittelija tykkää tiettävästi itse enemmän alkuperäisestä Susvarasta, mikä selittää sen, että sitä imitoiva Serene-kuulokemalli kullattuine elementteineen maksaa noin 500 euroa enemmän kuin Fluxion. Hinnoittelun logiikka on siis päinvastainen Hifimanin kahteen Susvara-malliin nähden. Kysymys kuitenkin kuuluu, saako kuluttaja reilulla 500 eurolla Susvara Unveiledia muistuttavat kuulokkeet? Pahimmillaan tällaiset DIY-henkiset kuulokepajat saattavat tuottaa suuren pettymyksen, mutta parhaimmillaan valikoimasta löytyy myös todellisia helmiä. Kummasta oikein onkaan Fluxionin kohdalla kyse?

Packaging and accessories

Fluxion saattaa saapua ostopaikasta riippuen eri tavalla pakattuna, mutta laatikosta löytyy suuri FengFan-merkkinen kotelo, jonka sisään mahtuvat kuulokkeiden lisäksi kaikki lisävarusteet. Ostaja saa käytettävyydeltään hyvän kuparikaapelin, toiset korvapehmusteet, pannan lisäpehmusteen, valmistuspäivästä kertovan kortin ja jostakin syystä myös pienen puhdistusliinan. Jälleenmyyjien mukaan elementtien suojaksi tarkoitettuja magneettikiinnitteisiä läpysköjä Fluxionin mukana ei kuitenkaan enää nykyään tule, joten siksi en itsekään sellaisia saanut. Unveiled-tyyppisistä kuulokkeista Hifimanit ovat siis turvallisempia hankintoja, joskin Fluxionissa elementtien takaosa on sentään suojattu ohuella kangasverkolla. Minkäänlaisia metalliesineitä tämä ei kuitenkaan estä imeytymästä kiinni voimakkaisiin magneetteihin, joten yksikin virhe saattaa olla kohtalokas. Itse säilytän Fluxionia telineessä siten, ettei lähellä ole esimerkiksi kaapeleita tai muita kuulokkeita.

Taobaosta tilatessa sain valita kaapelin liittimen itse päätyen balansoituun XLR:ään. Vasta kuulokkeet saatuani minulle selvisi, ettei niissä itsessään käytetä Audezen, Meze Audion ja ZMF:n tapaan 4-pin-mini-XLR-liittimiä, vaan harvinaisempia 3-pinnisiä vastineita. Täten Fluxioniin sopivat todennäköisesti samat kaapelit kuin yhdysvaltalaisen ABYSS:in kuulokkeisiin eli vaihtokaapeleiden löytäminen täältä päin maailmaa on hankalaa. Pidänkin liitinvalintaa typeränä ja käyttöä hankaloittavana. Onneksi XK-Audion valitsema vakiokaapeli on kuitenkin miellyttävän kevyt ja notkea. Avalon mk2 -kuulokkeiden mukana tuli itseasiassa hyvin samankaltainen kaapeli.

Build and comfort

Kiinalaisten kauppiaiden valikoimasta löytyy irtotavarana ihan hyviä sankarakenteita, mutta jostakin syystä XK-Audio on päätynyt kehnoon ratkaisuun. Positiivisena puolena Fluxionin sanka on tehty kokonaan metallista, mutta harmillisesti liikkuvissa osissa ei ole minkäänlaista vastusta, vaan kupit pyörähtävät kuulokkeita käsitellessä oman tahtonsa mukaan ihan minne sattuu. Panta on Avalon mk2:n tapaan myös niin suuri, ettei minun tarvitse säätää sen korkeutta laisinkaan. Lisäksi olemattoman ohut pääpehmustekin on hämmentävä, koska päälaen korkeimman kohdan olisi tarkoitus mahtua kahden metallitangon väliin. Itselleni panta toimii joten-kuten, mutta olen silti lisännyt siihen pakkaukseen sisältyneen tarrakiinnitteisen lisäpehmusteen, joka auttaakin tasaamaan 480 gramman painon paremmin päälaelleni.

Bulkkisangan vastapainona kuulokekupit ovat 3D-tulostetut Modhouse Audio Tungstenin tapaan. Siinä missä amerikkalainen työstöjälki on karheaa ja viimeistelemätöntä, Fluxionin kupit ovat miellyttävän sileät. Niitä ei välittömästi arvaisikaan tulostetuiksi muutoin kuin työstöjäljestä. Elementtien kehys puolestaan on hiilikuitua. XK-Audion itse tuottamat osat ovat siis ihan laadukkaita ja ne tuovat Fluxioniin persoonallisen otteen. Mikään muu kuuloke ei ole samanlainen, joten XK-Audio on tällä kertaa malttanut olla imitoimatta muita paremmin tunnettuja valmistajia.

Korvapehmusteet Fluxionissa ovat paksut ja tilavat. Vaahdon ja silkkiä imitoivan pinnan väliin on asetettu kerros jonkinlaista viilennysgeeliä, miksi valmistaja kutsuukin vakiopehmusteitaan kesäpehmusteiksi. Näiden takaosaan on lisäksi asennettu muoviset putket, jotka toimivat sekä ilmanvaihtona että bassoportteina voimistaen alabassoa 30–80 hertsin välillä. Näiden putkien kanssa täytyy tosin olla tarkkana, etteivät ne ala painaa korvanlehtien takaosaa pidemmässä käytössä. Pehmusteisiin käyttömukavuus ei kuitenkaan kaadu, vaan tykkään siitä, miltä Fluxion tuntuu päässä. Taivutin itseasiassa vielä pannan teräskaarta tiukemmalle, jotta istuvuus on tukevampi. Tämän jälkeen kupitkin asettuvat kuulokkeita käsitellessä lähemmäs toisiaan, joten ne eivät pyörähdä aivan yhtä helposti puolelta toiselle.

Toiset pakkaukseen sisältyvät pehmusteet ovat ohuemmat ja vaahdoltaan tavanomaisemmat, eikä niissä ole myöskään bassoportteja. Pintamateriaalina toimii vastaava urheilukangas, jota löytyy pienemmissä määrin esimerkiksi Hifimanin ja Fiion pehmusteista. Nämä vaihtoehtoiset pehmusteet ovat kuitenkin jääneet itselläni Fluxionin kanssa käyttämättä, koska niiden reunusta täytyisi hieman modata kiinnitystä varten. Pehmusteet venytetään erillisen muovikiekon ympärille, minkä jälkeen se asetetaan elementtien päälle ruuvit ja niille tehdyt reiät huomioiden. Kokonaisuus pysyy kuitenkin elementeissä kiinni lähinnä kitkalla, sillä kiekko ja pehmusteen reunus yhdessä muodostavat tiiviin kontaktin kuppien sisään työnnettynä. Toisissa pehmusteissa reunus peittää harmillisesti ruuvinreiät, joten kiekkojen kiinnittäminen on hankalaa. Saksilla tai mattoveitsellä asia kuitenkin ratkeaisi.

Kokonaisuutena Fluxion on mukavampi kuin oletin, mutta sankansa osalta aika kökkö. XK-Audion DIY-osista sen sijaan tykkään, joten pidän kuulokkeita lopulta ihan onnistuneina. Mikään ei häiritse itseäni enää siinä vaiheessa, kun kuulokkeet ovat päässäni ja alan kuunnella niillä musiikkia.

Sound quality

”Unveiled”-elementit

XK-Audion suunnittelemat elementit ovat takaa paljaan rakenteensa lisäksi muutoinkin melko mielenkiintoiset, sillä niiden magneettirakenteen suunnitteluun on käytetty ANSYS-mallinnusta ja akustiikan optimointiin COMSOL-mallinnusta. Jälkimmäistä hyödyntää myös Fiio FT7-kuulokkeissaan. Fluxionissa yhdeksän magneettitankoa on asennettu molemmin puolin elementtiä pystyasentoon eli kapeampi reuna asettuu kalvoa vasten toisin kuin useimmissa muissa planaarikuulokkeissa. Koska reunoja on pyöristetty, magneetit näyttävät ikään kuin torneilta. Kalvot puolestaan on sputteroitu hopeaseoksella, mihin on varmasti innoittanut Hifiman Susvara Unveiled hopeisine johtimineen. Fluxionin suhteellisen edullista hintaa olisi vaikeaa arvata sen perusteella, miten teollisesti valmistetuilta ja siisteiltä sen planaarielementit ulkoisesti näyttävät. Reunoilta ei esimerkiksi tursua liimaa, kuten monissa Hifimanin elementeissä.

Impedance measurements and amping requirements

Impedanssin osalta kuulokkeissa ei ole mitään yllättävämpää, vaan koko taajuuskaista noudatttaa ilmoitettua 25 ohmia. Hifimanin vaikeimmin toistettavista kuulokkeista, kuten HE-6- ja Susvara-sarjasta poiketen Fluxion on myös herkkä (96dB/mW), joten sitä on helppo toistaa jo perusvahvistimilla. Tämä on omissa kirjoissani selkeää plussaa XK-Audion suuntaan.

Headphone Measurements

Our frequency response measurements have been made with a clone IEC-60318-4 coupler and KB501X pinnae. The Harman target curve from 2018 is used as a reference point and generalization of the headphone response that would sound good to most people. For more information on the measurements and their accuracy, see Headphone Measurements-sivulta. Fluxionin taajuusvaste on myös vertailtavissa muiden mitattujen kuulokkeiden kanssa Squiglink avulla.

Vakiopehmusteet:

Fluxion poikkeaa bassoportit sisältävien korvapehmusteidensa myötä selvästi avoinrakenteisten planaarikuulokkeiden valtavirrasta. Lineaarisen basson sijaan alabasso toistuu 30–80 hertsin välillä muita vastaavia kuulokkeita lujempaa nousten 40 hertsin kohdalla Harmanin tavoitekäyrän tasolle. Tästä alaspäin toki koittaa romahdus, mutta tiukalla istuvuudella puhutaan varsin maltillisesta 20–30 hertsin menetyksestä.

Toisena ominaispiirteenä Fluxion korostaa jonkin verran 800-1000 hertsin väliä, kun taas siitä eteenpäin pieni ”rauhoitus” 1,5–2,5 kilohertsin välillä muistuttaa monia muita planaarikuulokkeita. Basson lisäksi diskantti on se osa-alue, jolla kuulokkeet erottuvat eniten edukseen. 4–10 kilohertsin väli toistuu erinomaisen tasaisesti ja 10 kilohertsin yläpuolellakin vaste pysyy tavallista paremmin kontrollissa. Fluxion olisi tulkittavissa mittausteni perusteella sulavan ilmavaksi, minkä myös kuunteluhavaintoni vahvistavat.

Fluxion vs. Hifiman Susvara Unveiled:

Hyllystäni ei löydy Hifiman Susvara Unveiled -kuulokkeita tätä juttua varten verrokiksi, mutta olen kuitenkin mitannut Mareksoundin kuulokeseinältä löytyvän demomallin taajuusvasteen. Sen perusteella on nähtävissä, ettei Fluxion pyri olemaan tukevamman alabassonsa myötä samanlainen kuuloke, eivätkä pienet korostukset 800–1000 ja 3000 hertsin kohdalla myöskään tätä tue. Diskantiltaan Fluxion on kuitenkin jopa hieman lineaarisempi ja siten mahdollisesti pieni parannus Hifiman-malliin nähden. Keskitaajuuksien lineaarisuudessa Susvara Unveiled puolestaan voittaa.

Sound observations

Kuulokkeet 500 euron hintaluokassa alkavat olla nykyään niin hyviä, että ne tarjoavat itseni kaltaiselle ahkeralle kuuloketestaajalle enää vain harvoin suurempia yllätyksiä. XK-Audio Fluxion kuitenkin onnistuu erottumaan joukosta kuulaalla ja innostavan dynaamisella äänellään. Se on yksi harvoista kuulokkeista, joista on hyvin vaikeaa keksiä mitään valitettavaa, joten havaintoni tulevatkin poikkeuksellisesti olemaan lähes yksinomaan kehuja.

Miettiessä Fluxionin esitystapaa suosittelen kuvittelemaan Hifimanin avoimet planaarikuulokkeet, joihin olisi lisätty tukeva alabasso, ja joiden diskantista olisi tehty paikallisten korostumien sijaan tasaista. Lisäksi keskialue kannattaa mieltää tyyliltään selkeyspainotteiseksi, ellei jopa hieman ohueksi, mutta pienellä twistillä. Kapea pomppu 800–1000 hertsin välillä nimittäin tuo toistoon oman mausteensa, jota kuvailisin voimistetuksi elävyydeksi. Fluxion ei tarjoa vain mahdollisimman selkeää ja eroteltua toistoa, vaan siinä on potkua ja pientä otteessaan pitävää särmikkyyttä, joka estää kokonaisuutta olemasta liian hienostunut. Kuulen siis vaivattomasti pienimmätkin musiikin sisältämät nyanssit samalla kun ääni herättää myös voimakkaita tunteita ihokarvojen ylösnostatuksen muodossa. Nähdäkseni tällaiseen ääneen pettyisi vain sellainen kuuntelija, joka toivoisi ääneen ripauksen lisää lämpöä ja rotevuutta.

Fluxion ei kuitenkaan kuulosta perinteisten avoimien planaarikuulokkeiden tapaan kevyehköltä, vaan ilma-aukot sisältävillä korvapehmusteilla alabasson äänenpaine nousee varsin muhkeaksi. Kuulokkeet muistuttavatkin hieman Abyss AB1266:ta etenkin, kun molemmissa yläbasso pysyy täysin kontrollissa, jolloin alataajuudet melkeinpä enemmän tuntee kuin kuulee. Tämä tuo Fluxionin toistoon voimaa, dynamiikkaa ja syvyyttä ilman, että varsinaisesti kiinnittäisin huomiota juuri bassotaajuuksille. Kuulokkeista ei irtoa vahingossakaan minkäänlaista vääränlaista murahtelua tai turvonneisuutta.

Kontrolloidun basson ansiosta keskialuekin toistuu tyyliltään vaikuttavan läpinäkyvästi. Yleinen soittimien ja laulusuoritusten energiataso on omaan makuuni juuri kohdallaan, koska 1–2 kilohertsin väli ei kuulosta yhtä pehmennetyltä kuin monissa Hifimaneissa. Toisaalta kyseisen taajuusalueen rauhallisuus tasapainottaa kuitenkin pientä keskialueen pomppua, jolloin esitystapa ei muodostu ärsyttävän hyökkääväksi, vaan hyvällä tavalla räväkäksi. Vaikka kriittinen puoleni haluaisikin mainita keskialueen tasaisuuden yhtenä potentiaalisena parannuskohteena, koen äänen joka tapauksessa todella uskottavaksi. Fluxion nappaa minut välittömästi mukaansa siksi, ettei se varsinaisesti pyri korostamaan erinomaisuuttaan, vaan antaa keskittyä musiikilliseen sisältöön ja kullakin hetkellä tavoiteltuun tunnelmaan – näin asian pitäisikin olla.

Fluxionin sulava ja puhdas diskantti voi hyvinkin olla elementtien avoimen takarakenteen ansiota. En ole muistaakseni nähnyt minkään muun kuulokemallin mittautuvan 11–15 kilohertsin välillä yhtä tasaisesti, vaan yleensä näin korkeat taajuudet pomppivat rakenteellisten heijastumien vuoksi jyrkemmin ylös-alas. Vaikkei mittaustulos vastaakaan täysin ihmisen kuuloa, itselleni Fluxionin diskantti on raikkauteensa nähden tavallista miellyttävämpää ja rasittamattomampaa. Kirkkautta kyllä piisaa, mutta se tuntuu luonnolliselta, koska sibilanssi pysyy täysin kurissa, eikä esimerkiksi rumpujen lautasissa esiinny omaan kuulooni suhteutettuna ylimääräistä räikeyttä. Esitystapa on myös ilmavampi kuin vaikkapa Hifiman Arya Unveiled:issa, mutta tasaisuuden ansiosta laskisin tämän eduksi, mikäli joku pitää nimenomaan ilmavasta äänestä.

Ilmavuus tekee myös kuulokkeiden äänikuvasta upean avoimen, sillä minusta tuntuu siltä kuin ääni ei syntyisi kuulokkeista, vaan olisin sen sisällä. Toisaalta äänikuvaa ei pyritä venyttämään Hifimanin Ananda-, Arya- ja HE1000-mallien tai Sennheiser HD 800-sarjan tapaan, joten voimistetun suuruuden sijaan tarjolla on melkolailla äänitteitä itseään mukaileva äänikuva. Tässä kohtaa vertailu Hifiman Susvaraan ei olisi pahitteeksi. Suurimman vaikutuksen Fluxionissa tekevät lähes täydellinen avoimuuden tunne ja äänten tarkka erottelu siten, että jokaisen instrumentin ympärille syntyy tyhjää tilaa.

Yleensä noin 500 eurolla ei saa tällaista äänenlaatua, jossa syvältä kouraiseva basso, selkeä keskialue ja ilmava diskantti pääsevät yhtä tasapuolisesti ja kokonaisvaltaisesti esiin kokonaisuudessa. XK-Audio onkin saanut optimoitua sinällään tutun taajuusbalanssin poikkeuksellisen hyvin kohdalleen, minkä myötä Fluxion menisi mielestäni ihan täydestä esimerkiksi 3000 euron kuulokkeena. Tällöin houkuttelevuutta rajoittaisivat lähinnä rakenteelliset seikat. Luetaan kuitenkin vielä, mitä Kuulokenurkan vieraskynä, Roderick, on kuulokkeista mieltä.

Toinen mielipide (Roderick)

Fluxion teki minuun välittömästi vaikutuksen puhtaalla äänellään. Tämän hintaluokan kuulokkeissa se ei toisaalta yksinään ei riittäisi kuulokkeita erottautumaan massasta, elleivät ne tarjoa samalla jotakin muutakin poikkeuksellista. Hiljattain arvostelemani Fiio FT7 jäi vajaaksi juuri tämän osalta. Entäpä sitten Fluxion? Se on mielestäni huomattavasti parempi kuuloke kuin oletin, vaikka odotukseni olivatkin toki melko korkeat.

Kuulokkeiden erottelukyky on parasta kuulemaani tässä hintaluokassa. Taajuusvaste on tasapainoinen ja pienet poikkeamat Harmanin tavoitekäyrään nähden toimivat omiin korviini nimenomaan kuulokkeiden eduksi. Äänikuvan koen todella tarkaksi, mutten poikkeksellisen suureksi. Esitystavasta tuli mieleeni Focal Utopia sillä erotuksella, että Fluxionin äänessä on planaareille ominaista ”suurutta”, johon dynaamisella elementillä toteutetut kuulokkeet eivät juuri koskaan kykene. Äänikuva ei siis pääse tuntumaan liian täyteen ahdetulta, kuten Utopian tapauksessa toisinaan käy.

Diskantin Fluxion toistaa tasapainoisesti, bassossa on voimaa ja tarkkuutta, ja keskiäänet kuulostavat realistiselta siten, että soinnissa on kuitenkin aavistus miellyttävää värittymää. Sword Of Damoclesin esittämä vertaus Hifiman Susvaraan ei siis mielestäni ole ollenkaan tuulesta temmattu, vaikka se hurjalta saattaa kuulostaakin. Alataajuuksien osalta myös minulle tuli mieleen Abyss AB-1266 Phi ja nimenomaan vanhempi versio, eikä uudempi TC, jonka alataajuudet kaikuvat omaan makuuni hieman liikaa.

Vaikka Fluxionin äänessä onkin omat pienet värittymänsä, minulle tuli mieleen myös Dan Clark Audion E3, joka on tasapainoisuutensa vuoksi todella hyvä yleiskuuloke. Jos käyttäjä ei tarvitse suljetun E3:n tarjomaa äänieristystä, Fluxion voisi mielestäni olla todella hyvä vaihtoehto E3:lle huolimatta kuulokkeiden hintaerosta. En ole hetkeen kuullut E3:a, mutta jos kaksikosta pitäisi valita, kuuntelisin mieluummin Fluxionia. Ja niin tulen jatkossa tekemäänkin, sillä olen aikeissa tilata kuulokkeet itselleni.

Fluxionista on todella vaikea keksiä mitään vikaa lukuun ottamatta lerpattavaa sankarakennetta. Käyttömukavuudesta minulla ei kuitenkaan ole pahaa sanottavaa, ja voisin kuvitella, että portatut pehmusteet olisivat kesähelteillä mukavan ilmavat käyttää. Toivon, että tulevaisuudessa XK-Audion itse suunnittelemia kuulokkeita tulee saataville myös suoraan länsimaisille markkinoille. Valmistajalla olisi todellinen kyky hieman pöyhiä high-end-kuulokeskeneä, joka on pitkään ollut samojen nimien dominoima.

Oheislaitteistohuomiot

Kuten aiemmin todettua, Fluxion ei vaadi juurikaan vahvistustehoa soidakseen lujaa. Onneksi se ei ole erityisen nirso myöskään vahvistimen muille spekseille, sillä tällaiset tasapainoisesti tuunatut kuulokkeet tuppaavat pysymään sellaisina kaikissa tilanteissa. Laitteisto kun vaikuttaa lopulliseen ääneen varsin maltillisesti, mahdollinen äänen väritys ei riitä muuttamaan Fluxionia liikaa mihinkään suuntaan.

Omassa käytössäni kuulokkeiden vaikuttavaa ääntä on tukenut parhaiten italialainen Gold Note HP-10 -vahvistin erillisen PSU-10 EVO -virtalähteensä kanssa. DAC:ina olen jo jonkin aikaa käyttänyt Topping Centaurusta, jonka D/A-muunnos pohjautuu Holo Audion kehittämään R2R-teknologiaan. Tällainen OVH:ssa mitattuna ~4000 euron setti on tietysti reilun 500 euron kuulokkeille yliampuva, mutta me harrastajat olemme tunnetusti hulluja. Yksi HP-10-vahvistimen hauskoista piirteistä Fluxionin kanssa on Crossfeed-asetus 1, joka tekee äänikuvasta hieman kaiutinmaisemman ja voimistaa samalla pari desibeliä bassoa. Tämän jälkeen äänessä on kunnolla potkua ilman että yläbasso edelleenkään puuroutuisi tai sotkisi keskialueen selkeyttä.

Edullisempien laitteistojen omistajien onneksi kuulokkeet suostuvat kuulostamaan erittäin hyvältä ja tasapainoiselta myös alle 200 euron hintaisella SMSL DL200:lla, minkä perusteella muutkin peruslaitteet kelvannevat. Eräänlaisena keskihintaisena verrokkina käyttämänä Cayin iHA-6 tosin tekee Fluxionista hitusen aggressiivisemman kuuloisen, missä on toisinaan oma viehätyksensä ennen kuin huomaan jälleen kaipaavani ääneltään hieman sulavamman ja avaramman Gold Note HP-10:n pariin. Kuulokkeiden XLR-liitännällä varustetun kaapelin vuoksi pienemmät mobiililaitteet, kuten Qudelix 5K, jäivät tällä kertaa harmillisesti kokeilematta, mutta vahvistusteholtaan niiden tulisi olla täysin riittäviä sen perusteella, miten vähän potentiometria tarvitsee kääntää muissa vahvistimissani.

Asemoituminen muiden planaarikuulokkeiden maailmaan

Tarkastellaan vielä tiiviisti neljää muuta alle 1000 euroa maksavaa planaarikuuloketta ja Fluxionin taajuuskoostumusta niihin nähden.

Esimerkki 1: Fiio FT7

Fiion 750 euroa maksava FT7 tekee Fluxionin tapaan vaikutuksen toiston selkeydellä ja yksityiskohtaisuudella, joten näitä ominaispiirteitä metsästäessä kaksikko muistuttaisi toisiaan. Fluxionin selkeitä etuja ovat kuitenkin tukevampi alabasso sekä sulavampi diskantti, joissa ei ole negatiivisia puolia FT7:ään verrattuna. Fiio-mallin taajuusvasteessa näkyvät kapeat korostumat tekevät äänestä levottomampaa ja rosoisempaa, joten Fluxion tuntuu melko automaattiselta parannukselta ilman, että tuntisin menettäväni mitään. Toki kuuloaistista riippuen FT7:n rennommin toistuva preesensalue voi osua paremmin jonkun toisen mieltymyksiin, mutta yleistäen Fluxionin tulisi tarjota luonnollisempi ja siten entistä vaikuttavampi kuuntelukokemus.

Esimerkki 4: Hifiman Ananda Nano

Hifiman Ananda Nano (nykyhinta noin 350 €) on ylätaajuuksiltaan Fluxionia kirkkaampi kuuloke erityisesti 10 kilohertsin yläpuolella esiintyvän voimakkaan korostumansa vuoksi. Vaikka muu osa diskantista onkin Fluxionin tapaan melko sulavaa, ei Ananda Nano ole yhtä tasapainoinen kuuloke. Juuri tällaiset vanhemmat ja diskantiltaan räiskyvämmät Hifimanit Fluxion päihittääkin mielestäni helposti, ellei joku satu pitämään kirkkaammasta äänestä. Basson ystäville Fluxion olisi myös helppo suositus tästä kaksikosta.

Esimerkki 2: Hifiman Edition XV

Hifimanin uusi Edition XV -kuulokemalli tarjoaa noin 400 eurolla sellaista rentoutta ja rotevuutta, jota arvelisin joidenkin kaipaavan Fluxionin kaltaisiin, varsin neutraaleihin, kuulokkeisiin nähden. Edition XV:n energiataso jää 1,5–8 kilohertsin välillä matalammaksi, jolloin alataajuuksien suhteellinen osuus kokonaisuudessa kasvaa tukeviin mittoihin. Toiston tarkkuutta ja yksityiskohtaisuutta mitatessa Fluxion on kuitenkin aivan omassa luokassaan, joten äänenlaadun näkökulmasta se on perinteisessä mielessä parempi kuuloke. Koska Edition XV maksaa kuitenkin vähemmän ja omaa fiksumman rakenteen, tämän kaksikon välillä tilanne on mausta riippuen yllättävän tasainen. Sanoisin itseasiassa Edition XV:n kilpailevan niin ikään tasaväkisesti 1000–2000 euroa maksavia kuulokkeita vastaan, jos joku etsii juuri tällaista hieman rennompaa ja lämpöisempää kuuloketoistoa.

Esimerkki 3: SASH Tres SE

SASH Tres SE on Fluxionin kanssa saman hintaisena planaarikuulokkeena varsin mielenkiintoinen, sillä se tarjoaa rotevampaa ja rennompaa ääntä säilyttäen kuitenkin toiston pikkutarkan tuntuisena preesensalueelle sijoittuvan pienen korostumansa myötä. Fluxion kuulostaa kaksikosta neutraalimmalta ja tavallaan kokonaisvaltaisemmalta, mutta hieman värittyneemmäksi kuulokkeeksi Tres SE on oikein onnistunut. Jos siis Fluxionin tapainen tarkka ja selkeyspainotteinen toisto ei nappaa, ukrainan ihme voisi hyvinkin niin tehdä. En toisaalta tiedä, kuka välttämättä haluaisi vaihtaa Fluxionin voimakasta alabassoa Tres SE:n lineaarisempaan toistoon, mutta onhan taajuuskorjainkin keksitty.

Summary

XK-Audio Fluxion ei ole varsinaisesti halpa kuuloke, mutta siltä se kuitenkin tässä tapauksessa tuntuu, sillä äänenlaadun perustella hintalapun voisi kuvitella nousevan useisiin tuhansiin euroihin. Edes vertailu Hifiman Susvaraan ei mielestäni tuntuisi aivan pöhköltä, sillä molemmissa kuulokkeissa on samanlaista vaivatonta yksityiskohtaisuutta, joka ei tule koskaan toiston luonnollisuuden tielle. Fluxionin omassa hintaluokassa ei yleensä törmääkään yhtä realistiseen ja vaikuttavaan ääneen, minkä vuoksi tilanteen todenmukaisuus täytyi vielä varmistaa pyytämällä toinen mielipide Kuulokenurkan vieraskynältä, Roderickilta. Koska hän päätyi omin voimin hyvin samankaltaisiin johtopäätöksiin, uskallamme julistaa Fluxionin pienimuotoiseksi ihmeeksi. Miten pieni DIY-paja voi taikoa jotakin tällaista näin halvalla?

Fluxion valaa uskoa siihen, että erilaisten tietokoneavusteisten elementtimallinnusmenetelmien myötä järkevän hintaiset kuulokkeet voivat olla tulevaisuudessa entistä parempia myös passiivisesti toteutettuna. Täysin avoin rakenne ei ole estänyt XK-Audiota saavuttamasta tukevaa bassoa, eivätkä hopeapinnoitetut elementit vaadi edes paljoa vahvistustehoa. Fluxion voisikin perustellusti olla monien end-game-huippukuuloke, jos vaan sen karun ulkoisen habituksen kanssa tullaan toimeen. Tältä osin vastaava tekniikka pitäisikin vielä saada sellaisen valmistajan käsiin, joka osaa suunnitella huippuhyvän äänenlaadun arvoisen rakenteen. Vaikka emme aivan vähällä nostaisi tällaista harvinaisempaa erikoistuotetta Kuulokenurkan kunniaseinälle, Fluxionia ei voi jättää sieltä pois. Olipa ostohetkellä hintana sitten reilu 500 euroa tai 700–800 euroa, diili on joka tapauksessa äänenlaadun näkökulmasta todella hyvä.

Pros and cons:

+ Luonnollinen taajuustasapaino
+ Toiston yksityiskohtaisuus ja tarkkuus
+ Tukeva ja dynaaminen alabasso
+ Ilmava, sulava ja rasittamaton diskantti
+ Helppo toistettavuus
+ Halpa hinta hyvään äänenlaatuun nähden

+/- Hyvä käyttömukavuus, mutta kökkö sankarakenne
+/- Mukana tulee toisenlaiset korvapehmusteet, mutta niiden kiinnittäminen osoittautui hankalaksi

– Keskialue voi kuulostaa joidenkin makuun hieman ohuelta ja hyökkäävältä
– Takapuolelta paljaiksi jätettyjen elementtien kanssa täytyy olla varovainen
– 3-pin-XLR-liittimet hankaloittavat kaapelihankintoja
– Ostettavissa vain Kiinasta