FiiO FT7: Planaarikuuloke muiden joukossa

Kirjoittajat: Roderick (tuotteen arviointi) & Sword of Damocles (johdanto & mittausosio)

Information:

• Julkaisuvuosi: 2025
• Valmistusmaa: Kiina
• Hinta: 749 €
• Type: open, over-ear
• 106 mm:n planaarielementit (kalvon paksuus 1μm, kulta-hopea-pinnoitetut johtimet, kaksipuoleinen magneettirakenne Uniform Magnetic Field -teknologialla)
• Impedanssi: 25 Ohm
• Herkkyys: 94 dB/mW
• Paino: 427 g
• Connection type: 2x 3,5 mm
• Kaapeli (Liquid Nitrogen Frozen Copper): Pituus 3 m / liitin 4,4 mm
• Lisävarusteet: Kuljetuskotelo, toiset korvapehmusteet, 4,4mm–6,35mm-adapteri ja 4,4mm–XLR-adapteri

Origin of the test unit: self-purchased product

Kiinalainen Fiio on laajentanut over-ear-kuulokevalikoimaansa kiihtyvään tahtiin vuonna 2023 julkaistun FT3-mallin jälkeen. Koska hiljattain lanseerattu FT1-sarja keskittyy alempiin hintaluokkiin, on luonnollista, että valmistajalla riittää intoa kehittää myös hintavampia tuotteita. Tähän mennessä Fiion kalleimman kuulokemallin titteli on kuulunut Suomessa noin 550 euroa maksavalle FT5:lle, mutta nyt sen on syrjäyttänyt 750 euron hintainen FT7 (valmistajan tuotesivu), jota tällä kertaa käsittelemme. Kyseessä on nykymuodin mukaisesti avoin planaarikuuloke.

Fiion markkinointitiimi on heittäytynyt FT7:n kohdalla tarpeettoman villiksi, mutta ylimääräinen runoilu välttäen kuulokekonsepti muodostuu kevyestä muovi-hiilikuiturakenteesta, puusta tehdyistä koristeritilöistä, suurista kulta-hopea-pinnoitetuista planaarikalvoista sekä tavallista järeämmästä kaapelista. Melko vastaavia planaarikuulokkeita löytyy samasta hintaluokasta jo useita, mutta Hifiman Susvaraa etäisesti muistuttavat elementit tässä hintaluokassa ovat jotakin uutta. Olemmekin halunneet ottaa selvää, löytyisikö FT7:lle niiden turvin oma tilansa kovasti kilpailluilta markkinoilta.

Packaging and accessories

Olen tottunut odottamaan Fiion kuulokkeilta runsasta varustelua ja tyylikästä paketointia, enkä joutunut pettymään tälläkään kertaa. Valmistajan pahvipakkauksissa ei sinänsä ole mitään erikoista, mutta ovat nekin hienompia kuin muutamilla muilla kilpailijoilla. Samanlainen kotelo tulee muidenkin Fiion kuulokkeiden mukana eli sekin on tuttuun tapaan oikein tyylikäs.

Pakkaukseen sisältyy lisäksi kahdet erilaiset korvapehmusteet ja useilla adaptereilla muokattava kaapeli. Kokonaisuus tarjoaakin rahalle hyvin vastinetta, joskin mukana olisi voinut tulla vielä jotakin extraa edullisempaan FT5-malliin verrattuna. Esimerkiksi lyhyempi kaapeli olisi ollut hyödyllinen lisä.

Tälläkin kertaa Fiio tarjoaa kuulokkeissaan modulaarisen kaapelin, mutta hieman erilaisena kuin aiemmin. FT3:ssa ja FT5:ssä kaapelin päähän kierrettiin kiinni joko 3,5 tai 4,4 millimetrin liitin, minkä jälkeen voitiin vielä tarvittaessa käyttää erillistä adapteria (6,35 mm tai 4-pin-XLR). FT7:n kaapelissa on vakiona 4,4 millimetrin liitin, jolle valmistaja tarjoaa adapterit mallia 6,35 mm ja 4-pin-XLR. Kuulokkeita ei siis voida kuunnella ilman lisähankintoja 3,5 millimetrin liittimen omaavasta äänilähteestä. Kyseinen liitin lienee kuitenkin useimmille tarpeeton tämän hintaluokan tuotteessa, joten käytettävyyden näkökulmasta muutos on positiivinen. Toisaalta osaa asia jää varmasti päinvastoin harmittamaan.

Valmistajan valitsema 6N OCC (99,9999%) kaapeli on materiaaleiltaan ensiluokkainen. Puhtauden lisäksi kupari on käsitelty nestemäisessä typessä, jossa sitä on pidetty -192 ℃ lämpötilassa seitsemän vuorokautta. Erikoisista kaapeleista pitävien kannattaneekin hankkia FT7 melkeinpä jo pelkän kaapelin takia, sillä erikseen ostettuna sellainen olisi melkoisen hintava.

En tiedä, kuinka paljon erikoiskäsitelty kaapeli lopulta nostaa kuulokkeiden myyntihintaa, mutta totuuden nimissä raha oltaisiin mielestäni voitu käyttää järkevämminkin. Kaapeli on nimittäin paksu, jäykkä ja painava. Työpöytäkäyttöön kolmen metrin pituus on lisäksi liikaa, kun taas FT7:aa sohvalla kuunnellessa se saattaa päinvastoin jäädä liian lyhyeksi yltääkseen vastakkaisella seinällä sijaitsevaan vahvistimeen. Ottaisinkin mieluummin kaksi eri mittaista kaapelia kuin yhden nestemäisessä typessä käsitellyn kaapelin, jonka käytettävyydessä ei ole juurikaan kehuttavaa. Jonkinlaisena vertailupohjana FT7:n kaapeli muistuttaa melko paljon Sennheiser HD 800:n kaapelia.

Build and comfort

FT7 on rakenteeltaan sirompi kuin FT5 ja FT3. Valmistajan aiemmat mallit olivat tunnistettavissa helposti toistensa sukulaisiksi, kun taas FT7:ssä on hankalaa nähdä yhtäläisyyksiä muihin FT-sarjalisiin. Uudistus on sinänsä tervetullut, koska kyllähän kevyempi rakenne heijastuu usein positiivisesti myös käyttömukavuuteen. Koska oletan FT7:n elementtien olevan FT5:tä painavammat, uutuusmallin 30 gramman painonpudotusta (427 vs. 456 g) voidaan pitää varsin hyvänä suorituksena.

Kuulokkeiden kupit ja pääpannan kaari on valmistettu hiilikuidusta, joka on keveytensä ansiosta käytännöllinen materiaali. Samalla sille on tosin ominaista epämiellyttävä natina, joka alentaa väkisin tuotteen laatuvaikutelmaa teräksiseen kaareen verrattuna. Esimerkiksi Focal Utopian tapaan FT7 nitisee ja natisee valitettavasti kuin halpa lelu.

Elementtejä suojaava ritilä on puolestaan tehty seeprapuusta. Vaikka se ja hiilikuitu ovatkin materiaaleina itsessään hienoja, omaan silmääni ne riitelevät hieman keskenään. Toisaalta puinen ritilä on käsitelty niin tummaksi, ettei sitä edes tunnista kaikissa valaistusolosuhteissa puuksi.

Korkeudensäädöstä vastaavat osat vaikuttaisivat olevan muovia. Ensin oletin niiden olevan FT5:n tapaan magnesium-alumiiniseosta saman värisen maalipinnan vuoksi, mutta tarkemmin tarkasteltuna materiaalit tuntuvat erilaiselta ja päästävät kynnellä raaputellessa erilaisen äänen. Muoviosien kestävyys herättää jonkin verran huolia, koska haarukan ja pannan välinen kiinnitys vaikuttaa muutenkin varsin hintelältä. Pidän lisäksi erikoisena valintana oranssia, Fosi Audion väripaletista lainattua, nuppia, joka ei ulkonäkönsä puolesta sovi FT7:ään mielestäni ollenkaan.

Materiaaleja ja ulkonäöllisiä ristiriitoja huolestuttavampaa on kuitenkin se, että Fiio epäonnistui jälleen kerran tuotteensa julkaisussa laadunvalvonnan osalta (vertaa FT1 Pro). FT7:n ensimmäisessä tuotantoerässä korkeudensäätö ei toimi kunnolla, vaan kuulokkeita päähän asettaessa panta saattaa valahtaa väärään asentoon. Mekanismissa ei siis ole riittävästi pitoa. Tämä ongelma on kuulemma korjattu uudemmissa tuotantoerissä, joskin osa valittelee niiden kohdalla päinvastoin mekanismin jäykkyyttä.

On hämmästyttävää, miten Fiion laadunvalvonta voi olla niin heikolla tolalla, että kokonainen erä viallisia kuulokkeita päätyy myyntiin ja kuluttajille asti. Vialliset kuulokkeet voidaan toki vaihtaa uusiin, mutta siinä on aina oma vaivansa. Säätömekanismissa ei myöskään ole selkeitä merkintöjä, joista nähtäisiin, onko panta säädetty samalle korkeudelle molemmilta puolilta. Käyttäjä joutuukin laskemaan naksahduksia.

Molemmat FT7:n mukana tulevista pehmustevaihtoehdoista sen sijaan ovat tilavat ja miellyttävän tuntuiset korvilla. Vaikka pehmusteet eivät olekaan erityisen paksut, lievä kallistus tuo niihin lisää syvyyttä. Jos Hifimanin kuulokkeet tuntuvat sopivilta, myös FT7 istuu korville mainiosti. Fiion suunnittelema klipsikiinnitys toimii lisäksi erinomaisesti, joten pehmusteiden vaihtaminen on nopeaa, eikä niitä voida asentaa millään tavalla väärin, kunhan kaikki klipsut napsutellaan kiinni. Erilaisten materiaalien myötä pehmusteiden äänenlaadussa on eroja, joita käsittelemme lisää hetken päästä.

Kevyehkön painon, lempeän puristuksen ja miellyttävien pehmusteiden ansiosta FT7:n käyttömukavuus yltää hyvälle tasolle, vaikka painava ja jäykkä kaapeli kokonaisuutta hieman heikentääkin. Istuvuus on myös lopulta aika löysä, joten kuulokkeita kannattaa kuunnella mieluiten paikoillaan istuessa, jotta ne pysyvät päässä. Ilman lyhyempää kaapelia muu ei toisaalta tulisi mieleenkään.

Sound quality

Huippukuulokkeista vaikutteita ottavat planaarielementit

Fiio on kehittänyt FT7-malliinsa suuret planaarielementit, joissa toteutuvat oikeastaan kaikki hintavista huippukuulokkeista tutut piirteet. Kalvon paksuus on ensinnäkin 1 mikrometriä/mikronia eli vain tuhannesosa millimetristä. Tämä ei ole aivan markkinoiden pienin lukema, mutta kuitenkin lähellä Hifimanin ”Nanometer Grade”-kalvoja sekä Audeze LCD-5:n ja Moondrop Cosmon 0,5 mikronin paksuisia kalvoja. Elementtien kestävyyden kannalta hieman paksummista kalvoista voi jopa olla hyötyä.

FT7:n johtimet on pinnoitettu kerroksittain 24 karaatin kullalla ja hopealla, joten siltäkin osin materiaalivalinnat muistuttavat markkinoiden kärkituotteita. Elementit myös näyttävät melko samalta kuin Hifiman Susvarassa ja onpa niissä niin ikään kaksipuoleinen magneettirakenne N52-tehoisilla magneeteilla toteutettuna. Lisäksi monien muiden valmistajien (Hifiman, Moondrop ym.) tapaan magneettitankojen (18 kpl) reunoja on hieman pyöristetty, jotta ääniaallot pääsevät kulkemaan niiden välistä mahdollisimman vapaasti. Fiio käyttää tästä nimitystä Uniform Magnetic Field Design, johon sisältyy myös magneettikentän tasaisuuden optimointi FEA-simuloinnin (Finite Elements Analysis) avustuksella. Tällaisen modernin teknologian hyödyntäminen planaarielementtien suunnittelussa alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

Impedance measurements and amping requirements

FT7:n impedanssivaste on planaarielementeille tyypillisesti tasainen asettuen noin 25 ohmiin, kuten valmistajakin asian ilmoittaa. Pari ”värähtelyä” 3–8 kilohertsin välillä viittaavat siihen, että elementtien suunnittelussa tai valmistusprosessissa voisi vielä olla parannettavaa, mutta käytännön merkitystä asialla ei pitäisi olla.

Fiio kertoo kuulokkeiden herkkyydeksi 94 dB/mW, joten ne vastaavat vahvistustarpeeltaan monia Hifiman-malleja. Tehoa tarvitaan siis melko maltillisesti sopivan äänenvoimakkuuden saavuttamiseen. Ehkei FT7:n kuunteluun pelkkää mobiililaitetta voisi suositella, mutta minkä tahansa modernin kuulokevahvistimen tulisi riittää, koska nykyään useimmat laitteet on optimoitu tarjoamaan runsaasti virtaa matalalle impedanssikuormalle.

Headphone Measurements

Our frequency response measurements have been made with a clone IEC-60318-4 coupler and KB501X pinnae. The Harman target curve from 2018 is used as a reference point and generalization of the headphone response that would sound good to most people. For more information on the measurements and their accuracy, see Headphone Measurements-sivulta. FT7:n taajuusvaste on myös vertailtavissa muiden mitattujen kuulokkeiden kanssa Squiglink avulla.

Nahkapehpehmusteet vs. kangaspehmusteet:

Kahden pehmustemallin erot jäävät pieniksi, mutta ovat kuitenkin kuultavissa 1–1,5 kilohertsin välillä. Kangaspehmusteet kuulostavat rauhallisemmalta ja objektiivisesti arvioituna luonnollisemmalta, kun taas nahkapehmusteet korostavat kyseistä taajuusaluetta.

Oikeanpuolimmaisen elementin diskanttipiikki:

Kaikissa Fiion planaarikuulokkeissa esiintyy pieniä kummallisuuksia ylätaajuuksilla, eikä FT7 ole tältä osin poikkeus. Testikuulokkeissa oikeanpuolimmainen elementti toistaa 8–9 kilohertsin välin voimakkaasti korostuneena. Vastaava ero kahden elementin välillä käy ilmi muidenkin tekemistä taajuusvastemittauksista, joten kyseessä lienee jonkinlainen rakenteellinen resonanssi, jota valmistaja ei karsi pois laadunvalvonnan yhteydessä. Koska toisen elementin diskanttipiikki rajautuu kuitenkin hyvin kapealle taajuusalueelle, sitä on monesti vaikeaa havaita tai se ei ainakaan onnistu kuulostamaan erityisen häiritsevältä muun musiikillisen sisällön joukossa.

Sound observations

Käytin testijakson aikana ainoastaan kangaspehmusteita, koska niillä vaimeammin toistuva 1 kilohertsin alue rauhoittaa kuulokkeiden lievästi terävää ominaisääntä. Tällainen rauhoitus tuo myös samalla bassotaajuudet paremmin esiin. Nahkapehmusteilla FT7:n soundi on korostuneen terävä ikään kuin kuulokkeet olisi taajuuskorjattu kuulostamaan mahdollisimman tarkalta ja erottelukykyiseltä.

FT7 toistaa bassoa planaarikuulokkeeksi hyvin tyypillisesti. Useimpiin dynaamisilla elementeillä varustettuihin kuulokkeisiin verrattuna alataajuudet ovat siis varsin kuivakat ja niukat. Toisaalta toisto on tarkkaa ja lineaarisuuden myötä kaikkein alimmatkin taajuudet erottuvat selkeästi. FT7:n bassosta puuttuu vanhojen Audeze-mallien tyylinen ”jyrinä”, eikä toiston iskevyys ole lähelläkään Hifimanin HE-6-mallia tai uudempaa HE6se:tä, joka olisi hintansa puolesta hyvä verrokki Fiion kuulokkeille.

Vaikkei FT7 alataajuuksien voimakkuudella revittelekään, ei toistoa tarvitse toisaalta haukkuakaan. Monet kilpailijat, kuten esimerkiksi Hifiman Ananda, soivat ponnettomammin. Alataajuuksien laadun ja iskevyyden osalta FT7 asettuukin mielestäni planaarikuulokkeiden ylempään keskikastiin eli jonnekin Hifiman Edition XS:n ja Audeze LCD-X:n välimaastoon. Lisäksi bassontoiston säröytymättömyydestä on annettava FT7:lle täydet pisteet. Basstotestiraitojani kuunnellessa kuulokkeet kykenevät korkealla äänenvoimakkuudella poskia täristävään kokemukseen, jossa kuuntelijan keskiäänten ja ylätaajuuksien sietokyky tulee vastaan ennen elementtien säröytymistä.

Keskialueen kuulaus on lisäksi mielestäni yksi FT7:n vahvuuksista, sillä esitystapa on hämmästyttävän puhdas ja tarkka. Edullisempi FT5 kuulostaa suorassa vertailussa nasaalilta ja epäluonnolliselta. Tämä ei toki ole ihme, koska FT5:n taajuusvaste on selkeästi suunniteltu kuuntelijoille, joita viehättää hieman erikoisempi esitystapa. Toisaalta myös FT7 kuulostaa hieman pakotetulta, koska äänten alkupuolisko tulee korostetuksi, jolloin sointi on särmikästä, mutta aavistuksen luonnotonta. Nahkapehmusteilla tämä piirre on kuultavissa vieläkin selkeämmin 1 kilohertsin ympäristön korostuneisuuden vuoksi.

Tarkkuudesta huolimatta FT7:n keskiäänet eivät harmillisesti onnistu vangitsemaan minua sen enempää innostamalla kuin tunteita herättämälläkään. Aistin äänenvärin aavistuksen kolkoksi, mikä osaltaan jättää kuuntelukokemuksen hieman latteaksi. Ongelma piilee oikeastaan siinä, että olen kuullut vastaavaa toistoa aiemmin jo niin monesti, että pienten heikkouksien merkitys kasvaa kriittisessä kuuntelussa todellista suuremmaksi. FT7 on siis keskitaajuuksien toistoltaan oikeastaan ihan hyvä, muttei onnistu tuomaan pöytään mitään uutta tai mieleenpainuvaa.

Useimpien Hifiman-planaarimallien tapaan FT7:n yleisääni on kirkkaaseen päin kallellaan. Sopivalla vahvistimella tilannetta voidaan hieman tasapainottaa, mutta siitä lisää hetken päästä. FT7:n diskantti ei soi ilmataajuuksiltaan (10 kHz ->) aivan yhtä heleästi kuin vastaavan hintaiset Hifimanit, mutta ylätaajuuksien erottelukyvyssä ylletään ehdottomasti 500–1000 euron hintaluokkan parhaimmistoon. Nahkapehmusteilla soinnissa esiintyy jonkin verran ylimääräistä ”sihinää”, mutta kangaspehmusteet korjaavat nämä oletettavasti pintamateriaalin aiheuttamista heijastumista johtuvat ongelmat varsin mallikkaasti.

FT7 nostaa musiikista vaivattomasti esiin yksityiskohtia ja nyansseja, jotka jäävät helposti tummemmin tuunatuilla ja erottelukyvyltään heikommilla kuulokkeilla huomaamatta. Toiston eräänlainen läpinäkyvyys on myös hintaluokassaan huipputasoa. En havaitse musiikin ja itseni välissä minkäänlaista sumeutta tai verhoutumaa. Minulle nämä ominaisuudet määrittävät, ovatko kuulokkeet hintansa arvoiset: mielestäni FT7 läpäisee testin heittämällä.

Äänikuva kuulokkeissa on toisaalta jokseenkin ongelmallinen. Kehuttavina piirteinä aistin toistossa hyvin syvyyttä ja taustakin on ”tumma”, kuten tämän hintaisilta kuulokkeilta on lupa odottaa. Tältä osin FT7 päihittää esimerkiksi SASH Tres SE:n ja muistikuvieni mukaan myös Hifiman Edition XS:n ja Focal Clear MG:n. Samalla äänikuvasta muodostuu kuitenkin perinteinen kolmen kuplan suppea projektio, joka lienee monille tuttu esimerkiksi Sennheiserin HD 600-sarjasta. Toisin sanoen FT7:n kaltaisten hintavien planaarikuulokkeiden tulisi mimelestäni pystyä hieman parempaan. Mieleeni ei tule yhtäkään Hifimanin kuuloketta, jossa olisi pienemmältä tuntuva äänikuva. Tyypillisesti pienehkön äänikuvan omaavat Focalin ja Gradon kuulokkeet puolestaan kompensoivat tilannetta vahvalla dynamiikallaan. Toisaalta jos Focal-tyylinen intiimi äänikuva miellyttää ja joku sattuu juuri sitä etsimään, voisin nähdä FT7:n sopivana planaarivaihtoehtona tällaisesta esitystavasta.

Monet planaarikuulokkeisiin tutustuneet ovat varmasti tottuneet jokseenkin puutteelliseen dynamiikkaan. Harvassa ovat Hifiman HE-6:n ja Abyss AB-1266:n kaltaiset planaarikuulokkeet, joiden dynamiikka kestää vertailun parhaiden dynaamisten kuulokemallien kanssa. FT7 sijoittuu valitettavasti dynamiikaltaan planaarikuulokkeiden keskikastiin eli ote on valjuhko ja melko mitäänsanomaton. Pienet tempon ja intensiteetin muutokset toistuvat vielä erinomaisesti, mutta suuren skaalan tykitykset jäävät kauas siitä, mihin esimerkiksi hintavammat Focalin ja ZMF:n kuulokkeet pystyvät. FT7:n hintaluokan planaareista Sash Tres SE, useimmat kuulemani Audeze LCD-2-variaatiot ja Hifiman HE6se suoriutuvat selvästi paremmin. Myös Fiio FT5 on makrodynamiikaltaan vakuuttavampi kuin FT7.

Oheislaitteistohuomiot

Soekris dac2541 toimi testijaksoni aikana FT7:lle D/A-muuntimena ja kokeilin myös sen kuulokeulostuloa. Laitteen kuulokevahvistinosio vastaa mielestäni teholukemiltaan ja laadultaan tavanomaisia vaihtoehtoja edullisemmista hintaluokista. Creative Sound Blaster X5 puolestaan edusti pienitehoista kuulokevahvistinta, kun taas tehomyllyn virkaa hoiti Schiit Audio Ragnarok gen1, joka iästään huolimatta on edelleen yksi maailman tehokkaimmista kuulokevahvistimista. Monipuolisen testailun nimissä valitsin vielä putkivahvistimeksi Original OPA-4A:n, joka on omistamistani putkitoimisista laitteista tehokkain ja planaarikuulokkkeille sopivin.

Verrattain tehoton Creative X5 toisti kuulokkeita vaivatta balansoidun liitännän kautta. Muihin laitteisiini verrattuna FT7 soi hieman rauhallisemmin, eivätkä ylätaajuudet korostuneet yhtä paljon. Lopputulos oli sinänsä miellyttävä, mutta minulle kuitenkin jäi sellainen tunne, ettei X5 tehnyt Fiion kuulokkeille oikeutta. Toiston taustan tummuus ja yksityiskohtien erottelukyky ei mielestäni yltänyt samalle tasolle kalliimpien ja tehokkaampien vahvistimien kanssa, joskin saatoin alitajuisesti odottaa, että edullisin testaamani laite kuulostaa huonoimmalta. Yleisesti ottaen vahvistimien erot ovat todellisuudessa varsin pieniä.

Soekris dac2541:n ja Schiit Audio Ragnarokin välillä en kuullut mainittavaa eroa. Ragnarok on huomattavasti tehokkaampi vahvistin, mutta ylimääräisestä voimasta ei tuntunut olevan liiemmin hyötyä. Molemmat laitteet suoriutuivat siis mainiosti, vaikka kumpikaan ei varsinaisesti saanut FT7:aa kuulostamaan keskimääräistä paremmalta.

Suosikkivahvistimekseni Fiion kuulokkeille valikoitui lopulta Original OPA-4A. Putkivahvistimelle ominaisesti FT7:n äänikuva tuntui hieman laajenevan ja soinnin enin terävyys ja rasittavuus helpottivat. Tätä ei toki voida yleistää kaikkia putkivahvistimia koskevaksi havainnoksi, sillä toisenlaiset laitteet saattavat olla ääneltään jopa melko kirkkaita ja räväköitä.

Mielestäni FT7:ää harkitsevien ei kuitenkaan kannata stressata liikaa sopivaa laitteistokokoonpanoa. Kuulokkeet eivät vaadi kovinkaan paljon tehoa suuren äänenvoimakkuuden saavuttamiseen. Aivan mihin tahansa FT7:aa ei toisaalta kannata kytkeä, sillä se kykenee sen verran korkeatasoiseen toistoon, että heikkolaatuisempi laitteisto saattaa muodostua pullonkaulaksi äänen puhtaudelle.

Vertailu: Fiio FT7 vs. Focal Hadenys

HInnat: 750 € vs. 700 €

FT7 näyttää siroon Focal Hadenysiin verrattuna suorastaan valtavalta. Ollaanpa jälkimmäisen äänenlaadusta mitä mieltä tahansa, harva voi kiistää sitä, etteivätkö ranskalaiset osaisi suunnitella varsin elegantteja kuulokkeita. Hadenys on yhtäältä pelkistetty, mutta toisaalta todella kaunis kuuloke. FT7 taas on ulkonäöltään melkoinen sekasikiö. Vaikka Fiion valitsemat materiaalit ovatkin hienoja, herättää Hadenysin jämäkämpi rakenne enemmän luottamusta.

Myös käyttömukavuuden näkökulmasta Focalin kuulokkeet ovat mielestäni pykälän verran paremmat. Planaarielementit painavat enemmän kuin perinteiset kartiomalliset dynaamiset elementit, joten painonsa osalta FT7:n ei voidakaan odottaa olevan samalla viivalla Hadenysin kanssa. Omaan päähäni Hadenys istuu täydellisesti, mutta isompikorvaiset saattavat suosia FT7:n tilavampia korvapehmusteita.

Sound quality

Kaksikon väliset ilmeisimmät erot löytyvät toiston selkeydestä ja dynamiikasta. FT7 toistaa musiikin selvästi puhtaammin ja yksityiskohtaisemmin, kun taas Hadenys kuulostaa suorassa vertailussa hieman tunkkaiselta, koska äänten ääriviivat hukkuvat harmaaseen taustaan. FT7 on siis tarkka ja terävä, ja Hadenys soi pyöristetysti. Focal-mallin vahvuuksia ovat kuitenkin ”musikaalisuus” ja vahva dynamiikka. Vaikka valmistajan hintavampi Clear-mallisto kuulostaa vieläkin dynaamisemmalta, Hadenys on joka tapauksessa tällä saralla selvästi Fiio-mallia edellä.

Yleensä FT7:n kaltaiset planaarikuulokkeet loistavat äänikuvallaan, mutta yllättävästi tämä jää Fiion kohdalla pitkälti toteutumatta. Instrumentit kyllä toistuvat tummempaa taustaa vasten, mutta äänten sijoittelun tarkkuudessa ei synny juurikaan etua Hadenysiin verrattuna.

Omaan makuuni Focal-mallin ääni uppoaa paremmin. FT7 on teknisesti parempi kuuloke, mutta kuuntelukokemuksena Hadenys on miellyttävämpi ja taajuusvasteeltaan tasapainoisempi. Kokonaisuutena niin äänenlaatu kuin rakennekin huomioituna Hadenys on ylipäätään niin onnistunut kuuloke, että se on todellakin ansainnut paikkansa Kuulokenurkan kunniaseinällä.

Summary

Arvostelustani saattaa saada käsityksen, etten juurikaan pitänyt FT7:stä, mutta tämä ei ole aivan koko totuus. Kyseessä on erottelukykyinen huippukuuloke, joten siltä osin se tarjoaa rahalle vastinetta. Yksityiskohtien erottelukyvyltään FT7 saattaa jopa olla paras kuulemani kuuloke omassa hintaluokassaan, mikä ei ole itseltäni aivan pieni kehu. Planaariksi pienehköä äänikuvaa ja vaimeaa dynamiikkaa lukuun ottamatta kuulokkeiden äänenlaadussa ei olekaan suurempaa moittimista, jos joku pitää kirkkaaseen päin kallellaan olevasta esitystavasta. Kahdet korvapehmusteet ja monipuolinen kaapeli tuovat myös kokonaisuuteen lisäarvoa. Toisaalta kuulokkeiden rakenteessa on omat ongelmansa, eikä eri materiaaleista koostettu ulkonäkö ole kaikkein yhtenäisin.

Äänenlaadun osalta ongelmaksi muodostuu lähinnä se, ettei FT7 omaa sellaisia vahvuuksia, joilla se pystyisi erottumaan kilpailijoistaan. Kuulokkeita onkin melko vaikeaa suositella, koska niistä puuttuu ”oma juttu”, jonka turvin ne jäisivät mieleen muiden erinomaisen erottelukyvyn omaavien planaarikuulokkeiden joukossa. Jos Fiio olisi hieman säästänyt rakenteen krumeluureissa ja siten pystynyt painamaan myyntihintaa alemmas, olisi FT7 helpommin suositeltavissa eräänlaisena neutraalimpana vaihtoehtona värittyneelle FT5-mallille. Sitä se on toki nytkin, mutta korkeammalla hintalapulla. Vastaavasti monet FT7:n kanssa samankaltaiset Hifimanin kuulokkeet ovat edullisempia, joten Fiion uutuus sijoittuu ainakin toistaiseksi jokseenkin hankalaan markkinarakoon. Mahdollisen ostajan täytyy melkeinpä pitää ulkonäköä niin hienona, että siitä ollaan valmiita maksamaan hieman extraa.

Pros and cons:

+ Erottelukyvyltään hintaluokkansa parhaimmistoa
+ Ei vaadi erityisiä panostuksia laitevalintoihin
+ Good comfort
+ Comprehensive accessories
+ Valmistettu hintaluokkaan nähden laadukkaista materiaaleista

+/- Kaapeli on monipuolinen ja materiaaliltaan eksoottinen, mutta samalla paksu, jäykkä ja painava

– Planaarikuulokkeeksi pienehkö äänikuva
– Vaimeahko dynamiikka
– Pannan korkeudensäädön ongelmat ensimmäisessä tuotantoerässä