Arvostelu: ZMF Atticus

Kirjoittaja: Sword of Damocles

ZMF Atticus on minulle se kuuloke, joka määritti harrastukseni suunnan näyttämällä, että musiikinkuuntelusta nauttiminen on itselleni tärkeämpää kuin yksittäisten äänten analysoiminen. Koska ZMF poikkeaa monista paremmin tunnetuista kuulokevalmistajista, kerron alkuun yrityksestä.

ZMF (Zach Mehrbach Films) Headphones

Yhdysvaltalaisen Zach Mehrbachin oli tarkoitus päätyä elokuva-alalle, ja hän oli jo perustanut tätä varten omalla nimellään olevan yrityksenkin. Vuonna 2010 hän kuitenkin päätyi modifioimaan yrityksensä nimissä Fostex T50rp -planaarikuulokkeita maksaakseen takaisin osan opintolainoistaan. Zach oli kiinnostunut kitaroista ja banjoista, joten hänen intohimokseen muodostui kuulokkeiden valmistaminen puusta. Tämä teki lopulta kuulokkeista harrastepiireissä niin suosittuja, että vuodesta 2015 eteenpäin ZMF Headphones on ollut hänen kokopäivätyönsä.

Nykyään ZMF:llä on useampi dynaamisella elementillä varustettu kuulokemalli, jotka on suunniteltu alusta asti itse. Jokaisella näistä on omat äänenlaadulliset erityispiirteensä, joten kuulokemallit eivät kilpaile keskenään, eikä mikään malli ole suora parannus toiseen malliin verrattuna.

Kuulokkeet valmistetaan edelleen Yhdysvalloissa (Chicagon lähistöllä) täysin käsityönä muutaman työntekijän voimin. Myös kuppien materiaalina on säilytetty erilaiset eksoottiset puulaadut. Tästä johtuen ZMF:t ovat melko kalliita ja kuulokkeiden valmistusta joutuu odottamaan tilauksen jälkeen jopa useita kuukausia. Ostajalle lähetetään kuitenkin väliaikatietoja valmistusprosessin etenemisestä.

ZMF-kuulokkeiden ensimmäinen omistaja saa aina elinikäisen takuun kuuloke-elementeille. Todellisuudessa huolto on monesti täysin ilmainen myös käytettyjen kuulokkeiden ostajalle. Olen todennut tämän itsekin, kun käytettynä ostamiini ZMF Atticuksiin vaihdettiin molemmat elementit täysin ilmaiseksi. Zach tunnetaankin yhtenä kuulokemaailman mukavimmista tyypeistä ja hän panostaa vaimonsa Bevinin kanssa täysillä asiakaspalveluun.

ZMF Atticus

ZMF:n ääni (niin sanottu ”house sound”) eroaa monista muista huippukuulokkeista, sillä se on säädetty kuulostamaan lämpimältä ja luonnolliselta, ja kaikki ratkaisut on tehty kuuntelunautinto edellä. Monet muut kalliimmat kuulokkeet kilpailevat keskenään toiston yksityiskohtaisuudessa, mikä johtaa helposti siihen, että äänestä tulee raskasta kuunnella.

Vuonna 2016 julkaistu ZMF Atticus on valmistajan omien sanojen mukaan sen lämpimin ja hauskin kuuloke, ja siinä on eniten bassoa. Kuulokkeet ovat myös ääneltään lähimpänä Zachin modifioimia Fostex T50rp -kuulokkeita eli eräänlainen muisto yrityksen alkuajoista.

Atticus on lisäksi noin 1250 euron hinnallaan ZMF:n halvin kuulokemalli. Sitä on kuitenkin valmistettu vuosien aikana monista eri puulaaduista, joista osa on ollut saatavilla vain rajoitetun ajan. Arvostelun kirjoittamisen hetkellä bocote-puusta tehty erikoismalli maksaa noin 1450 euroa, joten puulaadulla on merkittävä vaikutus lopulliseen myyntihintaan. ZMF-jälleenmyyjinä toimii Euroopassa muun muassa Suomen Hifitalo, Ruotsin ARK Audio ja Saksan Headphone Company.

Omat kuulokkeeni on tehty kamferipuusta, joka on ollut jo useamman vuoden ajan halvin peruspuulaatu Atticus-kuulokkeissa. Ostin kuulokkeet käytettynä vuoden 2019 loppupuoliskolla ja ehdin jo kertaalleen myydä ne eteenpäin, koska halusin keskittyä enemmän valmistajan toisen mallin, Verite Closed:in, kuunteluun. Aloin kuitenkin ikävöidä Atticusta siinä määrin, että ostin sen hiljattain takaisin itselleni.

Kuulokkeet toimitetaan veden- ja iskunkestävässä salkussa, jossa ne kulkevat turvallisesti paikasta toiseen. Salkku on osoittautunut erittäin hyödylliseksi lähettäessäni kuulokkeet huoltoon Yhdysvaltoihin ja myydessäni ne eteenpäin (ja toki myös saadessani ne takaisin). Laskelmieni mukaan kuulokkeeni ovat kulkeneet salkussa kaiken kaikkiaan noin 24 000 kilometriä.

Rakenne ja mukavuus

Atticus on kooltaan suuri, joten sen pääasiallinen käyttötarkoitus on kotikuuntelu. Kupeissa näkyvät viivamaiset kolot on tehty kuulokkeiden tuunaamista varten, mutta normaalisti suurin osa niistä on suljettu kumimatolla. Tämän ansiosta kuulokkeet ovat käytännössä täysin suljetut, eikä niistä vuoda juurikaan ääntä ulospäin. Ne myös vaimentavat varsin tehokkaasti kuunteluympäristön ääniä, joten tältä osin kuulokkeet soveltuisivat hyvin esimerkiksi toimistokäyttöön.

Omat kuulokkeeni on tehty pehmeästä kamferipuusta, jonka ansiosta ne tuoksuvat hieman Vicks Vaporubilta (kuinka moni haistelee kuulokkeitaan?). Puulaadun tiheys vaikuttaa kuulokkeiden ääneen siten, että tiheämmät puulaadut tiukentavat toistoa ja pehmeämmät puulaadut tekevät toistosta pehmeämmän ja pyöreämmän oloista. Erot ovat kuitenkin pienehköjä, joten puulaatu kannattaa valita hinta- ja ulkonäkösyistä. Jokainen kuulokepari on uniikki, joten on hieman tuurista kiinni, millaiset puukupit ostaja saa, ja miten samanlaisilta kupit näyttävät keskenään. Omassa parissani kuppien ulkonäkö eroaa hieman toisistaan.

Kuppien pidikkeet/haarukat ja pääpannan korkeussäädön osat on valmistettu alumiinista (ostovaiheessa materiaaliksi on valittavissa myös kevyempi magnesium 250 euron lisähintaan). Omat kuulokkeeni on valmistettu 22.6.2018, joten niissä on vanhanmallinen pääpanta paksummilla metalliosilla ja portaattomalla korkeussäädöllä. Pääpannan ja sen pehmusteen materiaaliksi voidaan valita joko lampaannahka tai enemmän pehmustettu kangas – itselläni pehmusteosat ovat nahkaa.

Myös mukana tulevan piuhan liitintyyppi on mahdollista valita tilausvaiheessa. Kuulokkeissa itsessään on mini-XLR-liittimet, joita käytetään myös Audezen kuulokkeissa. ZMF:n piuha on muodoltaan litteä ja leveä, ja vaikka se onkin halvan oloinen, se ajaa asiansa hyvin. Itselläni on sekä balansoimaton (6,35 mm) että balansoitu (XLR) vakiopiuha, koska kuulokkeiden alkuperäinen omistaja oli hankkinut molemmat. Nykyään ZMF toimittaa oletuksena laadukkaamman näköisen kankaalla päällystetyn piuhan.

Atticus painaa kamferipuulla ja vanhalla pääpantarakenteella 546 grammaa – tiheämmillä puulaaduilla paino voi nousta yli 600 grammaan. Leveän pääpannan ja paksujen korvapehmusteiden ansiosta kuulokkeet tuntuvat painostaan huolimatta päässä mukavilta ja niitä pystyy käyttämään vaivatta useita tunteja. Mukavuutta voidaan vielä tarvittaessa hienosäätää taivuttamalla teräksistä pääpantaa paremmin oman pään muotoon sopivaksi.

Atticuksen mukana toimitettavat Ori-nimiset korvapehmusteet on valmistettu lampaannahasta. Pehmusteet ovat etenkin korvien takaa todella paksut, joten kuuntelijan korvat jäävät kauas kuuloke-elementeistä. ZMF:n kuulokkeissa pehmusteiden paksuudella ja materiaalilla on vaikutusta mukavuuden lisäksi myös ääneen. Arvioin äänenlaatua nahkapehmusteilla, mutta kerron myöhemmin, miten kankaiset pehmusteet muuttavat ääntä.

Äänenlaatu

ZMF Atticus on kuuloke, jonka äänestä joko pidetään tai sitä inhotaan. Jos ajattelisin kuulokkeita puhtaasti järjellä, syntyisi pitkä lista heikkouksia. Toisaalta ne kuulostavat niin miellyttäviltä, että annan kaikki nämä heikkoudet välittömästi anteeksi. Äänen voisikin kuvailla olevan enemmän kuin osiensa summa, eikä Atticukselle oikein löydy markkinoilta suoraa kilpailijaa. Koska kokonaisuus on uniikki, joudun arvioimaan äänenlaatua melko monisanaisesti. Jotta teksti ei paisu mahdottoman pitkäksi, en tee tämän arvostelun sisällä vertailua muihin kuulokkeisiin.

Kuulokkeet ovat ääneltään hauskat, kuten ZMF lupaakin – rummut iskevät lujaa, toistossa on valtavasti lämpöä ja runkoa, ja soittimet kuulostavat suorastaan harvinaisen aidoilta. Samalla toistossa on mahtavasti tilavuutta, ja kuulokkeiden ääni pysyy ikään kuin koko ajan tietyn välimatkan päässä kuuntelijasta. Tämä tekee kuuntelusta niin helppoa ja rentoa, etten uskoisi kuuntelevani kuulokkeita, saatikka suljettuja sellaisia.

Atticus ohjaa voimakkaasti kuuntelusta nauttimiseen, joten musiikin analysoimisen voi unohtaa lähes kokonaan. Tämä on mielestäni virkistävää, muttei peitä sitä tosiasiaa, että tarkemmin kuunneltuna kuulokkeiden tekninen suoriutuminen on melko keskinkertaista.

Mitä tämä tarkoittaa?

Atticus ei ole kuuloke, joka kannattaa ostaa hyvän teknisen suorituskyvyn vuoksi. Toistossa on kuultavissa pientä rakeisuutta ja rosoisuutta erityisesti keskitaajuuksissa. Tämä muistuttaa hieman putkivahvistimien tuottamaa säröä.

Kriittisesti arvioituna kuulokkeiden heikoimmat osa-alueet ovat niiden erottelukyky ja eri äänten sijoittelu äänikentässä. Mielestäni kuulokkeissa käytetty elementti kykenee tuomaan esiin pienetkin yksityiskohdat, mutta ne jäävät hieman piiloon tai sekoittuvat helposti keskenään. Kuulokkeet eivät tee tältä osin mitään kuuntelijan puolesta, vaan niitä täytyy kuunnella aktiivisesti. Yksityiskohtien etsimisen jättäminen kuuntelijan tehtäväksi on kuitenkin tavallaan palkitsevaa, sillä kaikki on edelleen kuultavissa ja erotettavissa.

Kuulokkeet ovat melko suuripiirteiset myös äänten sijoittelun suhteen. Toisto on todella avaraa, mutta osa tilasta jää hyödyntämättä. Kuvailisin tätä niin, että eri äänet sijoittuvat monesti samoihin suuriin lokeroihin, joiden välissä ei ole tarjolla pienempiä lokeroita siinä määrin kuin monilla paremmilla kuulokkeilla. Tämä osaltaan vahvistaa Atticuksen rentoa yleisvaikutelmaa.

Näistä heikkouksista huolimatta kuulokkeet suoriutuvat kuitenkin tarpeeksi hyvin, jottei sitä tule monestikaan ajatelleeksi kuuntelusta nauttiessa.

Basso:

Atticus iskee todella lujaa etenkin rock-musiikissa! Tämä on saavutettu korostamalla reippaasti keskimmäisiä ja ylempiä bassotaajuuksia 150–300 hertsin välillä. Bassokitara kuulostaa aina paksulta ja rummut iskevät todella voimakkaasti ja luonnollisesti – kuulokkeet voisi melkeinpä hankkia pelkästään rumpujen kuunteluun.

Kuulokkeiden alataajuudet eivät ole kovinkaan tiukat ja nopeat, vaan enemmänkin pehmeän voimakkaat ja puukupeista lämpimästi resonoivat. Kaikkein alin basso toistuu huomattavasti maltillisemmin, joten Atticus ei ole oletuksena kovinkaan hyvä valinta elektronisen musiikin kuunteluun.

Alataajuudet ”vuotavat” keskitaajuuksien puolelle tuoden toistoon miellyttävää lämpöä – tämä tosin voi olla negatiivinenkin asia riippuen kuunneltavasta materiaalista. Lähes kaikki ohuemmaksikin tuotettu musiikki kuulostaa hauskalta ja paksulta, mutta bassovoittoisemmiksi tuotetut kappaleet voivat toisinaan muuttua hieman liian mutaisiksi ja synkiksi.

Vaikka kuulokkeiden alataajuuksia onkin korostettu tarkoituksella reippaasti, tämä on tehty hyvän maun rajoissa, eikä siten kuin monissa edullisissa muotikuulokkeissa, joissa basso peittää kaikki muut taajuudet allensa.

Keskitaajuudet:

Pienestä rosoisuudesta huolimatta keskitaajuudet ovat kuulokkeiden vahvin osa-alue. Ne onnistuvat olemaan yhtä aikaa rauhalliset, tasaiset ja hauskat. Mikään ei koskaan kuulosta epämiellyttävältä tai terävältä. Silti tuunaus on sellainen, että se sopii hyvin sähkökitaroiden ja jousisoittimien kuunteluun. Nämä soittimet saavat keskitaajuuksiin vuotavista alataajuuksista huomattavasti tuhdimman ja hauskemman rungon kuin monilla muilla kuulokkeilla. Esimerkiksi Apocalyptica-tyylinen musiikki kuulostaa Atticuksella todella hyvältä.

Akustisten soittimien äänenväri on myös todella aito ja luonnollinen. Kuulokkeet ovat itsekin eräänlainen soitin, koska puukuppien aiheuttama kaiku tuo oman lisänsä kuuntelukokemukseen. Tämä tosin aiheuttaa samalla sen, että Atticus ovat toistoltaan melko hidas.

Jos saisin valita Atticuksesta jonkin osa-alueen moniin muihin kuulokkeisiini, se olisi laulusuoritusten esitystapa. Minusta tuntuu laulupainotteista musiikkia kuunnellessa monesti siltä kuin laulaja laulaisi varta vasten juuri minulle. Toisto on rauhallista ja tilavaa, mutta laulaja tulee silti etualalle ja lähelle kuuntelijaa. Tästä syntyy vokalistiin voimakas tunneyhteys, mikä on itsestäni selittämättömän miellyttävää ja rauhoittavaa. Kuulokkeiden kuuntelu saa minut rentoutuneeseen tilaan, ja tuntuu myös siltä kuin sykkeeni laskisi.

Ylätaajuudet:

Kuulokkeiden diskantti on kokonaisuutena rauhallinen, mutta siinä on kuitenkin säihkettä. Paksusti toistuvia alataajuuksia tasapainottaa korostus 6 kHz:n ja 8 kHz:n taajuusalueilla. Nämä jonkinasteiset diskanttipiikit tekevät esimerkiksi rumpujen lautasista energisen kuuloiset. Kuulokkeiden ääni terävöityy muutenkin siinä määrin, ettei niitä voi lämpimästä tuunauksestaan huolimatta sanoa liian synkäksi.

Muutoin ylätaajuuksissa ei ole mitään mainitsemisen arvoista. Ne ovat määrältään ja yksityiskohtaisuudeltaan riittävät ollen sillä tasolla, ettei kuuntelija tunne jäävänsä mistään paitsi. Diskanttipiikit voivat olla rasittavia herkempikorvaisille, mutta niiden alentaminen synkentää selkeästi kuulokkeiden ääntä. Tarvittaessa muutosta ylätaajuuksien toistoon voidaan tavoitella erilaisilla korvapehmusteilla.

Atticukselle sopivaa musiikkia

Atticus on loistava kuuloke rock- ja hevimusiikille sekä akustiselle musiikille:

1. Rumpujen iskut ovat voimakkaat ja toistossa on hauska, tuhti runko
2. Keskitaajuudet sopivat erinomaisesti kitaroille ja jousisoittimille ollen kuitenkin anteeksiantavat hieman huonommin tuotettua materiaalia kuunnellessa
3. Soittimien äänenväri on aito
4. Kuulokkeiden ääni on tilava, joten ahtaammin tuotetun materiaalin kuuntelu helpottuu – tilavuus sopii myös jousisoittimille
5. Ylätaajuuksien tuunausvalintojen ansiosta rumpujen lautaset kuuluvat selkeästi, ja toistossa on tarpeeksi energiaa ilman että kuuntelu rasittaa korvia

Modernimpi pop-musiikkikin toimii Atticuksella hyvin, mutta kuulostaa erilaiselta kuin muilla tasapainoisemmilla kuulokkeilla. Elektroniseen musiikkiin kuulokkeet sen sijaan eivät ole ilman lisäsäätöjä erityisen hyvät, koska alimmat taajuudet jäävät korostetun keskibasson varjoon.

Korvapehmusteiden vaikutus ääneen

ZMF:n kuulokkeissa pehmusteet ovat iso osa tuunausta, ja niillä voidaan muokata kuulokkeiden ääntä omien mieltymysten mukaiseksi. Valmistaja myy monia eri pehmustemalleja monilla eri valmistusmateriaaleilla. Pehmusteista on myös laadittu ohjesivu, jolla kerrotaan, mitkä niistä sopivat hyvin tietyille kuulokkeille, ja millaisia muutoksia toistoon on odotettavissa.

Atticuksen mukana toimitettavien Ori-pehmusteiden lisäksi yksi eniten suositeltu pehmustemalli on Eikon suede (keinomokkaa). Nämä pehmusteet ovat korkeudeltaan hieman matalammat, mutta suurin muutos ääneen tulee erilaisesta päällysmateriaalista.

Eikon suede -pehmusteet tekevät kuulokkeiden toistosta lineaarisempaa siten, että keskibasson määrä alenee ja ylätaajuuksien toisto tasoittuu. Kuulokkeista tulee hieman kirkkaamman ja selkeämmän kuuloiset, ja keskitaajuudet pysyvät edelleen erinomaisina. Tuunaus on näillä pehmusteilla tasapainoisempi ja kuulokkeita voisi kutsua objektiivisesti arvioituna paremmiksi. Samalla menetetään kuitenkin osa omaperäisyydestä, jonka vuoksi tulin kuulokkeet alun perin hankkineeksi. Kangaspehmusteilla ääni on myös sellainen, että Atticukselle alkaa löytyä markkinoilta vastaavan kuuloisia kilpailijoita hieman paremmalla teknisellä suorituskyvyllä.

Sekä nahka- että kangaspehmusteilla on omat hyvät puolensa ja faninsa. Hienointa on kuitenkin se, että pehmusteiden vaihtomahdollisuuden ansiosta kuulokkeiden omistaja omistaa tavallaan samanaikaisesti useat erilaiset kuulokkeet.

Tehontarve ja laiteparitus

Kaikkien ZMF-kuulokkeiden impedanssi on korkea 300 ohmia. Atticuksen herkkyys on kuitenkin 99 dB/mW, joten sitä voidaan toistaa hätätapauksessa tarpeeksi lujalla äänenvoimakkuudella jopa matkapuhelimella. Kuulokkeet eivät ole liian nirsot laiteparitusten suhteen, vaan esimerkiksi perinteiset transistorivahvistimet toimivat hyvin, koska kliinisemmätkään laitteet eivät tuhoa miellyttävän lämmintä ääntä.

Matalan lähtöimpedanssin vahvistimet tiukentavat erityisesti kuulokkeiden bassontoistoa ja tekevät tämän myötä äänestä hieman nopeamman oloista – iskut ovat lujempia, mutta tavallaan kooltaan pienempiä. Vastaavasti korkean lähtöimpedanssin vahvistimilla alataajuuksiin tulee lisää lämpöä, ja esimerkiksi rumpujen iskut kuulostavat kooltaan massiivisilta.

Atticus soveltuu hyvin putkivahvistimella kuunneltavaksi, koska putket korostavat entisestään kuulokkeiden luonnollista ääntä tuoden samalla oman lisänsä tilallisten yksityiskohtien toistoon. Esimerkiksi Tor Audio Roger -putkivahvistimella bassontoisto on todella voimakasta. Putket tuovat myös paremmin esiin pieniä yksityiskohtia, jotka normaalisti jäävät kuulokkeita kuunnellessa hieman piiloon. Vaikka Atticuksen ääntä onkin mahdollista muokata erilaisilla laitteilla, kalliiden laitteiden ostamisesta ei ole mielestäni valtavasti lisähyötyä.

Yhteenveto

Atticus on hintaluokassaan ainutlaatuinen kuulokemalli, sillä se on suunniteltu täysin subjektiivisista lähtökohdista unohtaen mahdolliset kilpailijat lähestulkoon kokonaan. Monet halvemmistakin kuulokkeista yltävät samaan yksityiskohtaisuuteen. Enemmän yksityiskohtia esiin tuoviin kuulokkeisiin tottuneille Atticus voikin kuulostaa vaatimattomalta. Ostajan on täten syytä tietää, mitä on ostamassa – myös ZMF luottaa tähän.

Atticuksesta on tullut suosittu kuulokemalli juuri sen vuoksi, että se tarjoaa vaihtelua muille kirkkaammille ja enemmän kuuntelijaa aktivoiville kuulokkeille. Kuulokkeet eivät pakota yksityiskohtia esille, eivätkä yritä kuulostaa paremmalta kuin mitä ovat. Koska kuuntelussa edetään täysin kuuntelijan ehdoilla, Atticus sopii tilanteisiin, joissa tekee mieli kuunnella musiikkia, mutta ajatus siitä muilla kuulokkeilla tuntuu liian raskaalta. Tätä ominaisuutta on vaikeaa mitata rahassa.

Itselleni tulee yllättävän usein hetkiä, joina en jaksa kuunnella huomattavasti parempia Verite Closed -kuulokkeitani, mutta haluan rentoutua Atticusta kuunnellen. Monesti Atticus on parempi valinta myös rock-tyyliseen musiikkiin. Verite on edelleen kiistatta parempi kuuloke, mutten luopuisi mahdollisuudesta kuunnella musiikkia välillä rennommin.

ZMF-kuulokkeiden omistaminen tuntuu erityiseltä, koska niissä sekä näkyy että kuuluu tekijän kädenjälki. Atticus on yhtä aikaa kuuloke ja eräänlainen henkilökohtainen koriste-esine, jonka haluan pitää esillä. Myyntihinta voi tuntua korkealta, mutta pienen työpajan käsityönä valmistamalta tuotteelta on mahdotonta odottaa muutakaan varsinkaan, kun koronapandemia on lisännyt kuulokkeiden kysyntää venyttäen joidenkin mallien tilausjonon 3 kuukauden mittaiseksi.

Atticuksen hyvyys on lopulta hyvin subjektiivista. Monet kuulokkeiden ominaispiirteet, kuten toiston luonnollisuus, korostetut alataajuudet ja mielenkiintoisesti tuunatut keskitaajuudet, ovat ominaisia kaikille ZMF-malleille. Jos nämä osa-alueet yltävät toivelistallasi korkealle ja toivot samalla hieman energisempää ja yksityiskohtaisempaa toistoa, kannattaa tutustua myös valmistajan muuhun valikoimaan.